Hei nyt
Olen lukiota käyvä tyttö, ihan normaalin laiha. Mietin kuitenkin paljon syömistä ja ulkonäköä ja painoa. Olen kuullut piirteistä, jotka ovat epänormaaleja syömiseen liittyen ja tunnistanut jotain tällaisia itsellänikin. Esimerkiksi painon vaihtelu, kielletyt ja sallitut ruoat, aterioiden väliin jättäminen säännöllisesti, syömisten suunnitteleminen paljon etukäteen... En siis ole tullut tänne valittamaan ja kerjäämään huomiota vaan kysymään mielipidettä ja apua.
Syömiseni on ollut jo monta vuotta vähän epänormaalia. 12 vuotiaana näännytin itseäni nälkään ja olin todella laiha, koska pelkäsin, että lihon. Sitten aloin vähitellen syödä enemmän. Koko ajan enemmän. Söin todella paljon, olin vähän pulleampi. Silloin söin, koska minulla oli tylsää. Sitten en halunnut enää olla sen kokoinen kuin olin, ja aloin laihduttaa. Se tarkoittaa, että aloitin juoksemisen 2-3 kertaa viikossa, jätin joitain ruokia pois ja pidin itseäni nälässä. Painoni putosi noin 6 kiloa. Juoksemisesta siis pidin ja pidänkin. Sitten aloin huolestua painostani ja aloin syödä enemmän. Nyt syön melko paljonkin, mutta painoni ei nouse. Tunnistan itsessäni edelleen mainitsemia epänormaaleja piirteitä syömiseen liittyen. Pelkään myös lihovani, mutta haluaisin myös, että painoni nousisi. Syöminen ahdistaa minua, samoin kun painoni... Ja en tiedä, voisivatko epilepsialääkkeeni vaikuttaa painooni..
No, elämäntarinani on kerrottu. Olisiko teillä jotain vinkkejä, miten saisin suhtautumiseni syömiseen, kehoon ja painoon normaaliksi? Ettei minun tarvitsisi ajatella sitä enää...
Olen lukiota käyvä tyttö, ihan normaalin laiha. Mietin kuitenkin paljon syömistä ja ulkonäköä ja painoa. Olen kuullut piirteistä, jotka ovat epänormaaleja syömiseen liittyen ja tunnistanut jotain tällaisia itsellänikin. Esimerkiksi painon vaihtelu, kielletyt ja sallitut ruoat, aterioiden väliin jättäminen säännöllisesti, syömisten suunnitteleminen paljon etukäteen... En siis ole tullut tänne valittamaan ja kerjäämään huomiota vaan kysymään mielipidettä ja apua.
Syömiseni on ollut jo monta vuotta vähän epänormaalia. 12 vuotiaana näännytin itseäni nälkään ja olin todella laiha, koska pelkäsin, että lihon. Sitten aloin vähitellen syödä enemmän. Koko ajan enemmän. Söin todella paljon, olin vähän pulleampi. Silloin söin, koska minulla oli tylsää. Sitten en halunnut enää olla sen kokoinen kuin olin, ja aloin laihduttaa. Se tarkoittaa, että aloitin juoksemisen 2-3 kertaa viikossa, jätin joitain ruokia pois ja pidin itseäni nälässä. Painoni putosi noin 6 kiloa. Juoksemisesta siis pidin ja pidänkin. Sitten aloin huolestua painostani ja aloin syödä enemmän. Nyt syön melko paljonkin, mutta painoni ei nouse. Tunnistan itsessäni edelleen mainitsemia epänormaaleja piirteitä syömiseen liittyen. Pelkään myös lihovani, mutta haluaisin myös, että painoni nousisi. Syöminen ahdistaa minua, samoin kun painoni... Ja en tiedä, voisivatko epilepsialääkkeeni vaikuttaa painooni..
No, elämäntarinani on kerrottu. Olisiko teillä jotain vinkkejä, miten saisin suhtautumiseni syömiseen, kehoon ja painoon normaaliksi? Ettei minun tarvitsisi ajatella sitä enää...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Anteeks hirveen epäselvä teksti xl
Voisiko koulusi terveydenhoitaja auttaa sinua?
Ihmisen on hyvä syödä 4-6 kertaa päivässä. Useimmille 5 kertaa on sopiva.
Aamiainen
Lounas
Välipala
Päivällinen
Iltapala
Joka kerta kannattaa syödä itsensä kylläiseksi.
Lautasmalli on hyvä työkalu. Lautasella on puolet vihanneksia ja kasviksia, neljännes proteiinia (liha, kala, kana, kananmuna, pavut) ja neljännes esim. perunaa, riisiä tai pastaa. Lisäksi voi olla maito ja täysjyväleipä. Lautasmalli sopii hyvin lounaalle ja päivälliselle.
Kun lisäksi muistaa, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitää syödä vähintään puoli kiloa päivässä., on ateriointi jo hyvällä tolalla.
Vitut mitkään neuvot mua täällä auta. ajattelen kuitenkin liikaa tai liian vähä syömistä ja kehoani. Eikä oo varaa mihkään enempiin marjoihin joka päivä
Hae+keskusteluapua.