1800-luvun alussa tuotanto toimi pelkästään työläisten varassa, ei osattu edes kuvitella sellaista automaatiota ja robotiikkaa kuin mitä tänään on. Työväki oli välttämätön voimavara että edes jotain valmista saatiin aikaiseksi. Se oli kuin bensaa koneeseen, jos se loppui, moottori sammui ja tuotanto pysähtyi.
Karl Marx kirjoitti Pääoma-kirjassaan, että työläiselle pitää maksaa palkkaa niin paljon että hän elää sillä ja hän pystyy elättämään sillä jälkikasvunsakin, se oli kuin bensa jota lisättiin kun tankki tyhjeni = jälkikasvun vanhemmat eivät enää töihin pystyneet. Ei silloin osattu ajatella muunlaista jatkuvuutta.
Nyt yritetään että työväki alkaisi tehdä sosiaaliturvan vastikkeeksi työtä, hyvä jos sillä saa jälkikasvunsa pysymään elossa. Vaan mitäpä tehdään niille, jolle kunnollista työtä ei vaan riitä? Laitetaanko ne lapioimaan hiekkaa kasasta toisen ja sitten taas takaisin? Vai jätetänkö ne ilman sosiaaliturvaa?
Ja mitenkä se työn määrä yleensä mitoitetaan, ei kai voi odottaa että sosiaaliturvalle vastikkeellinen työ tuottaisi enempää kuin mikä on sosiaaliturvan suuruus? Eihän silloin voi puhua mistään vastikkeellisuudesta, jos työ tuottaa enemmän kuin sosiaaliturva on. Silloin on kysymyksessä tuottavuuteen tähtäävä palkkatyö.
Nyt kumminkin olemme menossa tämän hallituksen ohjastamana aikaan ennen Marxia, jolloin työläinen laski elantonsa riittävän vain seuraavaan päivään eikä jatkuvuutta ollut.
Karl Marx kirjoitti Pääoma-kirjassaan, että työläiselle pitää maksaa palkkaa niin paljon että hän elää sillä ja hän pystyy elättämään sillä jälkikasvunsakin, se oli kuin bensa jota lisättiin kun tankki tyhjeni = jälkikasvun vanhemmat eivät enää töihin pystyneet. Ei silloin osattu ajatella muunlaista jatkuvuutta.
Nyt yritetään että työväki alkaisi tehdä sosiaaliturvan vastikkeeksi työtä, hyvä jos sillä saa jälkikasvunsa pysymään elossa. Vaan mitäpä tehdään niille, jolle kunnollista työtä ei vaan riitä? Laitetaanko ne lapioimaan hiekkaa kasasta toisen ja sitten taas takaisin? Vai jätetänkö ne ilman sosiaaliturvaa?
Ja mitenkä se työn määrä yleensä mitoitetaan, ei kai voi odottaa että sosiaaliturvalle vastikkeellinen työ tuottaisi enempää kuin mikä on sosiaaliturvan suuruus? Eihän silloin voi puhua mistään vastikkeellisuudesta, jos työ tuottaa enemmän kuin sosiaaliturva on. Silloin on kysymyksessä tuottavuuteen tähtäävä palkkatyö.
Nyt kumminkin olemme menossa tämän hallituksen ohjastamana aikaan ennen Marxia, jolloin työläinen laski elantonsa riittävän vain seuraavaan päivään eikä jatkuvuutta ollut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Marx tajusi sen mitä nämä omat nuijamme eivät tajua vieläkään.
Suomalaiset "huippujohtajat" ovat onnistuneet hävittämään sotakorvauksien ohessa kehitetyn teollisuuden ja Suomen kansallisomaisuuden yleensäkin lyhytnäköisellä toiminnallaan.
Ei 1800-luvulla ollut sosiaalihuoltoa. Mm. vanhat ihmiset, ja orpolapset huudatettiin "hoitoon". Kuka halvemmalla otti kunnan huutolaisen, sai sen. Leipää ja suolaa vastaa huutolainen teki työtä sen minkä pystyi ja enempikin! Se oli sitä ilmaista täysihoitoa!
Siinä se sosiaaliavustus oli!
Ei vaan nyt on hullummin.Eihän tuolloin tiedetty edes mikä on valtionvelka. Mutta nyt sitä on niin paljon että amerikkalaiset suuret yhtiöt ottaa tämän maan hallintaansa ja tekee kaikista sen köyhistä orjia.
Eli kaikkein pahin kohtalo maailmassa,olla kansakunnan ja suuryhtiöiden velkaorja lopun ikäänsä.
Ja kaikki vain sen takia kun amerikkalaiset voiton tavoittelijat niin haluavat. Ja jotka pitää suomalaisia tosityhminä ja aaseina kun antoivat kaikki maansa rikkaudet ilmaiseksi muille ja jotka nyt ei ansaitse enää edes elää,kun ovat näin idiootteja.