Rukoilemme Herätystä!

Olen lukenut joskus kirjan missä nainen joka oli maailmasta katsottuna niin yxinkertainen tyhmä ja lapselllinen että perhe naureskeli sille! Mutta ennen kun Hän kuoli niin hän oli saanut nimen Pyhä joka kyll kuvas hänen rukous joka oli koko ajan tämmöinen jossain eurooppassa! Rakas Isä sä tiedät että on hukattu rahan ulkona jossain siihen lumen alle joka eilen tuli! Näyttätkö missä se on? Ja ilmoitus tuli ja hän meni ulos hakemaan sen lumen alta sielt tien poskeesta! Ihmiset tiesi että hän koko ajan pyyteli ja puhui Jumalan kanssa ja piiloitteli tavaroita hänelt! Kaikki Pyhä Henki näytti missä oli ja ne häpesivät! Ja siit ne oli hämmästyneitä kun hän oppi lukemaan hetkessä raamatun kun hän sitä pyysi! Koko elämässä hän ei osannut muuta sitt lukea mitä myöskin oli ihme! Siunaten sua maiquu rakas (minä)

Siltikin meidän täytyy välillä hiljentyä todelliseen rukoukseen, sillä todellisessa hengen rukouksessa piilee se kaikkein suurin voima.

On hienoa jos pystyy koko ajan rukoilemaan, mutta todellinen rukoukselle antautuminen.. on aivan eri asia.

Minulla on tahtonut jäädä todelliset rukoukset kyllä nyt unholaan. On aika palata perusasioihin. En tiedä onko joku rukoillut puolestani vai mikälienee, kun yhtäkkiä olen nähnyt virheeni taas, mutta hyvä näin.

lvx kirjoitti:

Siltikin meidän täytyy välillä hiljentyä todelliseen rukoukseen, sillä todellisessa hengen rukouksessa piilee se kaikkein suurin voima.

On hienoa jos pystyy koko ajan rukoilemaan, mutta todellinen rukoukselle antautuminen.. on aivan eri asia.

Minulla on tahtonut jäädä todelliset rukoukset kyllä nyt unholaan. On aika palata perusasioihin. En tiedä onko joku rukoillut puolestani vai mikälienee, kun yhtäkkiä olen nähnyt virheeni taas, mutta hyvä näin.

Ei se ole vaikeeta rukoilla koko ajan, oikeastaanhan me teemmekin niin: all the time. Mutta kun sen oivaltaa, voi muuttua myös se kokoaikainen ajattelu paremmaksi. Olikohan se Kahlil Gibranin Profeetassa jossa neuvottiin rukoilemaan koko ajan, kiitos aamulla ja päivällä ja illalla ajattelin että voi (jessus millai kukaan muka pystyis siihen, mut hiukan kauemmin ajateltuani, tulin siihen lopputulokseen, että rukoilimme tai emme rukoilemme kuitenkin... Kaikkki ajatuksemme ovat rukoilua.
Tottakai on hyvä rukoilla tietoisesti, koska sehän on tavallaan ajatuksien keskittämistä johonkin mitä haluaa ja siinä mielessä hyvin, hyvin arvokasta. Mutta tämä on tavallaan toinen askel Jumalan lähestymisessä tämä ajatus että jokainen ajatuksemme on rukous. Eikös oikeastaan jo lapsena opetettu, että hän näkee ja kuulee kaiken. Siis silloin "rukous" on enemmänkin keskustelua oman itsen kanssa kuin Jumalan.

vuotari.marika kirjoitti:

Ei se ole vaikeeta rukoilla koko ajan, oikeastaanhan me teemmekin niin: all the time. Mutta kun sen oivaltaa, voi muuttua myös se kokoaikainen ajattelu paremmaksi. Olikohan se Kahlil Gibranin Profeetassa jossa neuvottiin rukoilemaan koko ajan, kiitos aamulla ja päivällä ja illalla ajattelin että voi (jessus millai kukaan muka pystyis siihen, mut hiukan kauemmin ajateltuani, tulin siihen lopputulokseen, että rukoilimme tai emme rukoilemme kuitenkin... Kaikkki ajatuksemme ovat rukoilua.
Tottakai on hyvä rukoilla tietoisesti, koska sehän on tavallaan ajatuksien keskittämistä johonkin mitä haluaa ja siinä mielessä hyvin, hyvin arvokasta. Mutta tämä on tavallaan toinen askel Jumalan lähestymisessä tämä ajatus että jokainen ajatuksemme on rukous. Eikös oikeastaan jo lapsena opetettu, että hän näkee ja kuulee kaiken. Siis silloin "rukous" on enemmänkin keskustelua oman itsen kanssa kuin Jumalan.

Jeesuksestakin sanottiin että hän rukoili jatkuvasti, eli hän harrasti myös tätä samaa rukouksen tyyliä, mutta kuten sanoin, siihen ei tule langeta. Minä itse lankesin siihen, tajusin sen vasta nyt. Olen nyt vasta kaksi päivää kunnolla rukoillut uudestaan tosissani. Olo on parantunut aivan huomattavasti (vaikkakaan en ole itseni vuoksi rukoillut).

Tässä päivärukouksessa on se ongelma, että sitä rupeaa nopeasti ajattelemaan että miksi täytyisi erikseen hiljentyä täydelliseen rukoukseen, kun kerran sitä rukoilee (melkein) koko ajan. Ja siinä se pulma onkin, sillä aluksi se vaikuttaa jopa aivan hyvältä rukoustyyliltä, mutta siltä tippuu salakavalasti pohja alta. Nimittäin..

Kestävässä hengen rukouksessa (tai kyynelrukous tai mitälie sanaa sille pitäisi käyttää) rukous saa suunnan ja voiman, tai voisi sanoa että se saa jopa muodon silloin, ja päivärukous on periaatteessa sitten jatkoa tälle rukoukselle, niin että se hiljalleen pistää täytäntöön näitä syvässä rukouksessa tehtyjä pyyntöjä. Mutta mutta mutta, voi olla että kun tämä tapahtuu sen verran salakavalasti että päivärukouksessa sitä ei huomaa. Itselleni kävi niin että kun olin saaut 'vastaukset' rukouksiini en enää sitten oikeastaan rukoillut ollenkaan. Enkä tajunnut aloittaa uudestaan rukoilua.

Se tämän päivärukouksen ongelma on, se tahtoo jäädä unholaan. Syvästä rukouksesta ne päivärukouksetkin saavat voimansa, sillä ne ovat vähänkuin syvien rukouksien kaikuja, tai jälkijäristyksiä, mutta jos ei aktiivisesti hiljenny todelliseen rukoukseen ne jälkijäristykset tulevat loppumaan! Ennemmin tai myöhemmin!

Tuo on niin tuttu tuo ajatus jonka sanot, että jokainen meidän ajatus on rukous.. Se on juuri se petollinen ajatus. Se ajaa meidät pois todellisesta rukouksesta, jossa on se pyhin voima. Rukouksen pitää olla kestävä ja jatkuva, ja ainoastaan hiljentymällä rukoukseen voimme sen vahvistaa ja antaa sille voiman.

Päivärukouksen pitää toimia niin että se on kaikua isolle rukoukselle. Kun siinä päärukouksessa on voimaa tarpeeksi, niin se rukous kestää koko päivän. Voit elää jonkun aikaa vanhojen rukousten kaikujen päällä, mutta jos uusia ei ole, huomaat ehkä lopulta että jotain puuttuu. Minulta on mennyt tämän huomaamiseen .. vuosia, koska tämä todellakin tapahtuu näköjään aivan huomaamatta.

lvx kirjoitti:

Jeesuksestakin sanottiin että hän rukoili jatkuvasti, eli hän harrasti myös tätä samaa rukouksen tyyliä, mutta kuten sanoin, siihen ei tule langeta. Minä itse lankesin siihen, tajusin sen vasta nyt. Olen nyt vasta kaksi päivää kunnolla rukoillut uudestaan tosissani. Olo on parantunut aivan huomattavasti (vaikkakaan en ole itseni vuoksi rukoillut).

Tässä päivärukouksessa on se ongelma, että sitä rupeaa nopeasti ajattelemaan että miksi täytyisi erikseen hiljentyä täydelliseen rukoukseen, kun kerran sitä rukoilee (melkein) koko ajan. Ja siinä se pulma onkin, sillä aluksi se vaikuttaa jopa aivan hyvältä rukoustyyliltä, mutta siltä tippuu salakavalasti pohja alta. Nimittäin..

Kestävässä hengen rukouksessa (tai kyynelrukous tai mitälie sanaa sille pitäisi käyttää) rukous saa suunnan ja voiman, tai voisi sanoa että se saa jopa muodon silloin, ja päivärukous on periaatteessa sitten jatkoa tälle rukoukselle, niin että se hiljalleen pistää täytäntöön näitä syvässä rukouksessa tehtyjä pyyntöjä. Mutta mutta mutta, voi olla että kun tämä tapahtuu sen verran salakavalasti että päivärukouksessa sitä ei huomaa. Itselleni kävi niin että kun olin saaut 'vastaukset' rukouksiini en enää sitten oikeastaan rukoillut ollenkaan. Enkä tajunnut aloittaa uudestaan rukoilua.

Se tämän päivärukouksen ongelma on, se tahtoo jäädä unholaan. Syvästä rukouksesta ne päivärukouksetkin saavat voimansa, sillä ne ovat vähänkuin syvien rukouksien kaikuja, tai jälkijäristyksiä, mutta jos ei aktiivisesti hiljenny todelliseen rukoukseen ne jälkijäristykset tulevat loppumaan! Ennemmin tai myöhemmin!

Tuo on niin tuttu tuo ajatus jonka sanot, että jokainen meidän ajatus on rukous.. Se on juuri se petollinen ajatus. Se ajaa meidät pois todellisesta rukouksesta, jossa on se pyhin voima. Rukouksen pitää olla kestävä ja jatkuva, ja ainoastaan hiljentymällä rukoukseen voimme sen vahvistaa ja antaa sille voiman.

Päivärukouksen pitää toimia niin että se on kaikua isolle rukoukselle. Kun siinä päärukouksessa on voimaa tarpeeksi, niin se rukous kestää koko päivän. Voit elää jonkun aikaa vanhojen rukousten kaikujen päällä, mutta jos uusia ei ole, huomaat ehkä lopulta että jotain puuttuu. Minulta on mennyt tämän huomaamiseen .. vuosia, koska tämä todellakin tapahtuu näköjään aivan huomaamatta.

Ne on varmaan Jumala sulle antanut rakas Lvx!
Minä ajattelin se on sydämenasenne joka rukouxen tekee! Ja jos on huokaus aina päällä kun liikkut kaupungilla tai metsässä yxin mitä työtä teet ja toivot että ihmiset selviä taivaaseen! Niin hyvä! Pyhä Henki lähestyy sua ja auta sua eteenpäin että pääset syvän syventymään voimakkaan rukouxen Hengessä ja Totuudessa! Meidän tulis muistaa että Jeesus on aina esimerkki! Ja miten lähempi pääsemme getsemanen rukous niin sitä enemmän tule HÄN OLEMAN LIIKKEELLÄ! Olen iloinen että olet innostunut rukouxsesta! Siunaten teit rakkaat rukoilijat enemmän Pyhä Henki!! (minä)

Toimi ! Jeesus anna Herätys koska näemme miten saatana vapisee ja pelkkää Herätyxen joka SINÄ olet antamassa! JEESUS AUTAA!
Anna lisä näyttöä! Kyllä toimii! (minä)

johan tepsi!