Lapsuuden köyhyys seuraa pitkälle

Lapsuuden köyhyys seuraa pitkälle – toimeentulotukea kehitettävä
oimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä.



Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.

Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon turvaamisen lisäksi.
Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää siihen, että pienituloisuus ja taloudelliset ongelmat näyttävät periytyvän: vanhempien toimeentulotuen saanti ennustaa myös lasten toimeentulotukiasiakkuutta etenkin varhaisnuoruudessa (Moisio & Kauppinen 2011).

Suurimmista kaupungeista nuorilla toimeentulotuen ylisukupolvisuus on yleisintä Oulussa (22 %) ja Vantaalla (21 %) (Sutela ym. 2016).

Tiedämme myös, että lasten hyvinvointi eriytyy vanhempien koulutustason, sosioekonomisen aseman, toimeentulon ja psykiatrisen sairastavuuden mukaan (ks. esim. Paananen & Gissler 2014). Nuorten on siis vaikeampi ponnistaa hyvän aikuiselämän alkuun, jos lapsuudenperheessä on ollut vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja/tai taloudellisia ongelmia ja etenkin, jos ne ovat kasautuneet.

Viimesijainen toimeentulotuki on osa järjestelmää, jonka pitäisi pystyä auttamaan heikommassa asemassa olevia ja turvaamaan perheille mahdollisuuksien tasa-arvo

Pohjoismaissa joka kymmenennen lapsuudenperhe oli köyhä
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3509
9109
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat
  • uden köyhyys seuraa pitkälle – toimeentulotukea kehitettävä
    oimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä.

    Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.

    Suurimmat pelot liittyv

    Äänestä

  • hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.

    Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon turvaamisen lisäksi.
    Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää siihen, että pienituloisuus ja taloudelliset ongelmat näyttävät periytyvän: vanhemp

    Äänestä

  • i siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.

    Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon turvaamisen lisäksi.
    Huomiota tulisi erityisesti k

    Äänestä

Ne sosiaalityöntekijät mitään "autuaaksi tekeviä" niille köyhille ole, koska ei sellaiset pidä sosiaalityöntekijöitä mitenkään "ystävinään", vaan kokevat heitä kohtaan epäluuloa ja tavallinenkin ihminen jolla on huonoja ja alentavia kokemuksia sosiaalitoimesta, ei varmasti luota siihen, että jotkut sosiaalityöntekijät mitään auttajia olis ihmisille hädän keskellä. Se on kyllä totta, että lapsuuden köyhyys varmasti seuraa aikuisuuteen useilla: siinä missä taviskeskivertoperheiden lasten koululäksyjen tekemistä valvotaan kodeissa ja missä taviskeskiluokkaisilla lapsilla on varaa harrastaa muutakin kuin ostareilla notkumista lapsuudesta aikuisuuteen, siinä ns. kelkasta usein tippuu jo peruskouluvaiheessa ne, joilla on huonot kotiolot. Ja inhoan tota termiä "mahdollisuuksien tasa-arvo". Kyllä varmaan köyhälläkin on mahdollisuus Suomessa vaikka mihin jos vaan on rehellinen ja ahkera, mutta sitten ei saa sattua mitään yllättävää esimerkiksi sairastumista kriittisessä elämänvaiheessa, eikä koskaan saa tulla tilannetta, että ei olis koko ajan omia sukulaisia tai ystäviä auttamassa, koska surkein sosiaaliturva tässä maassa on pienituloisille.


Kenellä ja millä tahoilla "suurimmat pelot" liittyvät sosiaalityön saatavuuteen? Ei suurin osa maan köyhistä ole sosiaalitoimesta varmaan vailla mitään muuta kuin rahaa ja tässä maassa pitää olla tosi pohjalla, että mikään sosiaalityö oikeasti hyödyttäisi. Tavallisia ihmisiä jossakin sosiaalitoimessa vaan tarpeettomasti leimaillaan ja syyllistetään ja siksi sinne varmaan ei monet tukiin oikeutetutkaan edes halua mennä. Sosiaalityöntekijät on lisäksi useimmiten tukevasti keskiluokkaisista taustoista itse, joten ei niillä mitään erityisempatiaa välttämättä köyhiä ihmisiä kohtaan ole tai voi olla jo omasta taustastaan johtuen olemassakaan. Olis muuten kiva, jos täällä Suomi24- palstoilla ei käytettäis tekstejä muualta, vaan kirjoittajat kirjoittais omin sanoin...

Äänestä
  • olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä.

    Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.

    Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon turvaamisen lisäksi.
    Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää siihen,

    Äänestä

  • onanosan rahoista, yhteensä useita miljardeja euroja, saavat maatalous ja yritykset. Suoraa maataloustukea kotimaisten elintarvikkeiden tuotannon turvaamiseksi maksetaan kaksi miljardia euroa, jota OECD on moittinut tuhlailevaksi.

    Suoria yritystukia maksetaan runsaan miljardin euron verran. Niidenkin hyödyllisyyttä on arvosteltu. Arvioinnissa vain puolet avustuksista osoittautui tehokkaasti vaikuttaviksi. Valitettavasti ei o

    Äänestä

Ja vielä tuli mieleen, että jännä nähdä ja nähtäväksi jää, että millaisen bisneksen valtio tulevaisuudessa kehittelee tostakin toimeentulotuesta ja köyhimpien kyykyttämisestä. Nythän on jo ihan pokalla esitetty sellaistakin, että nimenomaan köyhät pakotettais sosiaalityöntekijöiden pakeille tekemään suunnitelmia pakkotyöstä ilman palkkaa ja siltä välttyis vaan sitten ne ihmiset, jotka on riittävän varakkaita, että eivät sosiaalitukia tarvitse. Ihmisiä siis jaetaan sosiaaliturvankin osalta eri luokkiin. Mä unnen useita sosiaalityöntekijöitä ja pakko sanoa, että oma moraali ei joustais ja venyis sellaisen työn tekemiseen, mitä sosiaalityöstä tulevaisuuden Suomessa kaavaillaan. Onks tulevaisuuden Suomessa kenties eri luokat ihmisille, tyyliin vaikka perhevalintojen osalta, että jos teet lapsia, oot oikeutettu vastikkeettomaan sosiaaliturvaan, mutta jos valitset olla tekemättä lapsia ja perustamatta perhettä, niin sitte jos satut olemaan laissa yhteiskunnan sosiaaliturvaan oikeutettu, sun pitää tehdä palkatonta työtä saadakses jonkun kuppasen toimeentulotuen tai työmarkkinatuen, niinkö? Nämä erikoiset suunnitelmat olis ok. vain, jos sitten myös sosiaalityöntekijät itse tekis päivätyötään esimerkiksi työmarkkinatuen suuruisella kuukausipalkalla. Julkisista lähteistä kun niidenkin palkka tulee. Mutta ei, hallintohimmeliä hallintohimmelin perään vaan. Ainakin siitä toimeentulotuesta pitäis sitten tehdä tukimuoto, jossa siitäkin ei rangaistasi, jos yksityiskansalaiset vapaaehtoisesti veroissa jo kertaalleen maksetuista omista rahoistansa tukee omiaan, mutta nykysin vissiin siitä toimeentulotuen perusnormista nyhdetään köyhien tyyliin mummonsa antamat synttärirahatkin... Lisäks toimeentulotuen asiakkaita kohdellaan ihan sairaalla tavalla, että muka eivät osaisi hoitaa omia raha-asioitaan, vaikka suurin osa toimeentulotuen asiakkaista varmaan on toimeentulotuen asiakkaita ainoastaan siksi, että yksinkertaisesti yhteiskunnan ensisijainen sosiaaliturva ei riitä edes ruokaan ja säälliseen elämään pienelläkään kulutustasolla. Itse en elämässäni suostuis enää astumaan sosiaalitoimiston ovesta sisään. On liian hyvin muistissa vieläkin, vaikka siitä on jo useita vuosia, että miten itseäni alemmin koulutettu sosiaalityöntekijä vai mikä lieni moralisoi mulle siitä, että miten käytin omia omilta sukulaisiltani saamiani rahoja ja täysin laittomasti teki mulle alennettuja toimeentulotukipäätöksiä. Kun ei ollu kokemusta sellaisesta byrokratiasta, ei jaksanut sen kyykytyksen keskellä edes valittaa niistä päätöksistä, mutta isoa haittaa oli pitkäksi aikaa siitä, että menin sosiaalitoimistoon luulossa, että siitä kiitettäisiin, miten vähän haen sosiaalitukia. Mitään en niin kammoa, kuin sosiaalitoimistoja ja sosiaalityöntekijöitä. Ehkä jostakin sosiaalityöstä voi olla hyötyä joillekin asunnottomille spugeille ja sellasille, mutta tavalliselle ihmiselle "sosiaalityö" on traumatisoivaa.

Äänestä

Köyhä lapsuus oli kannuste varhain aloitettuun palkkatyöhön, opiskeluun ja vastuun ottamiseen omasta elämästäni!
Mitään ei saanut jos ei itse sitä hankkinut.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


oijhuyt kirjoitti:

Lapsuuden köyhyys seuraa pitkälle – toimeentulotukea kehitettävä
oimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä.



Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä.

Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon turvaamisen lisäksi.
Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää siihen, että pienituloisuus ja taloudelliset ongelmat näyttävät periytyvän: vanhempien toimeentulotuen saanti ennustaa myös lasten toimeentulotukiasiakkuutta etenkin varhaisnuoruudessa (Moisio & Kauppinen 2011).

Suurimmista kaupungeista nuorilla toimeentulotuen ylisukupolvisuus on yleisintä Oulussa (22 %) ja Vantaalla (21 %) (Sutela ym. 2016).

Tiedämme myös, että lasten hyvinvointi eriytyy vanhempien koulutustason, sosioekonomisen aseman, toimeentulon ja psykiatrisen sairastavuuden mukaan (ks. esim. Paananen & Gissler 2014). Nuorten on siis vaikeampi ponnistaa hyvän aikuiselämän alkuun, jos lapsuudenperheessä on ollut vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja/tai taloudellisia ongelmia ja etenkin, jos ne ovat kasautuneet.

Viimesijainen toimeentulotuki on osa järjestelmää, jonka pitäisi pystyä auttamaan heikommassa asemassa olevia ja turvaamaan perheille mahdollisuuksien tasa-arvo

Pohjoismaissa joka kymmenennen lapsuudenperhe oli köyhä
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3509

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu