Näinpähän siinä kävi: Useampi vuosi ketipinorin käyttöä takana. Kolesteroli- arvot olleet koholla pidempään, nyt uutena diagnoosina diabetes.
Ei jessus sentään.
Josko nostaisi kädet pystyyn ja lakkaisi edes yrittämästä.
Saatnaaaa....
Ei jessus sentään.
Josko nostaisi kädet pystyyn ja lakkaisi edes yrittämästä.
Saatnaaaa....
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi olet käyttänyt ketiapiinia? Etkö ollut tietoinen riskeistä? Diabetestäkin pahempi on aivovauriot, jotka vievät toimintakykyä ja elämänlaatua varmasti paljon enemmän kuin diabetes. Toki jokainen arvioi omalla kohdallaan. Kaikki neuroleptit sekoittavat metaboliaa ja altistavat siten diabetekselle. Se on elämästä saman tein 5-10v. pois.
Miksikö käytin?
Siksi, kun lääkäri(t) viisaudessaan ovat sitä minulle määränneet vaikeaan unettomuuteen, sekä ahdistukseen.
Kuulemma Tenox on vaarallinen, samoin kaikki muutkin nukahtamislääkkeet. Ketipinoria sen sijaan saa mussuttaa niin paljon, kuin sielu sietää.
Ahdistus ei ole minnekään hävinnyt. Kaikki positiiviset tunteet kyllä.
Ts. mikään ei tuota mielihyvää.
Väärä ruokavalion on usein syynä mielenterveys ongelmiin. Apua pitää hakea muualta kuin lääkkeistä. Lääkkeet lisää muita ongelmia, joita taas lääkitään.
Ihmiset luonnollisesti luottaa lääkäriin, mutta hyvin harva terveyskeskuksen lääkäri on saanut psykiatrista koulutusta ja silti he määräävät näitä lääkkeitä.
Mitä sanot sellaisille ihmisille jotka on esimerkiksi raiskattu tai kiusattu tai jotka ovat menettäneet läheisensä? Että syy heidän pahaan mieleensä on vääränlainen ruokavalio?
Olen nyt ollu syömättä ketipironia reilun viikon ja vierotusoireet ovat aika ikävät.
10v söin kun lääkärit määräs unettomuuteen.
En ole diabetes saanut, urheilen paljon. Mutta kyllä keskivartaloon kertyy tavaraa helposti. Iso syy ketipiron.
En tule koskaan enää tuota lääkettä ottamaan.
Imovanesta on helpompi vierottautua, se ei aikaiseksi oksettavaa oloa kuin nyt on.
Nyt vaan on kestettävä tämä oksettava olo. Jossain vaiheessa se loppuu.
Lääkäri voi sanoa että imovane ja muut vastaavat tuo riippuvuuden. Niin tuo, on oltava tarkka miten paljon ottaa.
Mutta koskaan ei okseta ja päätä särje kuten nyt.
Olen imosta vierottanut itseni useasti.
Jo kahden viikon imon syönti tuo lopetettua vierotus oireet. Mutta sen kestää kyllä.
Nyt on karmea olo, mutta paluuta ei ole ketipironiin.
Itse söin kuusi vuotta seroquelia 300 mg. Olo oli sen verran huono, että aloin vierottua lääkkeestä jo viime keväänä. Syyskuussa en syönyt enää lääkettä lainkaan. Viekkarit olisivat olleet varmaan kamalat, jos en olisi käyttänyt bentsoja vieroitukseen. Tosin bentsovierotukset olivat myös jäätävät. Nyt ei enää lääkkeenä ole kuin thyroidit ja Target1. Target1 onkin oiva lääke ja toivon todellakin, että ketipinor-seroquel- lääkkeet olisivat kohdaltani historiaa, enkä enää moiseen mömmöön joutuisi sekaantumaan.
Ei kannata vieroittautua lääkkeillä toisista lääkkeistä. Voi vetää itsensä vaan suurempaan kuraan - uuteen lääkeriippuvuuteen ja olo voi olla jopa entistä surkeampi.
Ja, vieroitusoireisiin ei välttämättä auta uusi lääke
Ratkaisu: hyvin hidas asteittainen vähennys, ei annoksien nostelua ylös alas vuoropäivinä vaan tasaisesti vähentäen. (Annosten sahaaminen lisää vain epätasapainoisuutta olossa ja voi pahentaa vieroitusoireita). Vähentämisnopeus kannattaa suhteuttaa käyttöaikaan ja tärkeimpänä mittarina nopeudelle käyttää omaa oloa. Sen pitää aina olla stabiili ja tasapainottunut ennen kuin vähentää annosta. On tyhmää lopettaa seinään tai liian nopeaa jos on käyttänyt lääkettä vuosia. Vaikka seinään lopetukseen ei kuolisi, voi se silti olla vaarallista henkiselle hyvinvoinnille. Kiireellä ei yleensä tule hyviä tuloksia.