Vainoa uskon tähden

Minä olen monia vuosia sitten joutunnut luopumaan eräästä työpaikasta uskoni tähden.

Kaikki meni alussa hyvin kun sain kyseisen hyvän työpaikan, mutta vaikeudet alkoi n. kuukauden kuluttua kun menin avamaan suuni ja kertomaan elämänkatsomukseni ja tämäkin tapahtui toisen kysymyksestä johon vastasin.
Tuosta sitten levisi tieto koko osastolle siittä että olen uskovainen.

Tämän jälkeen alkoi muutos toisten käytöksissä
Eristäminen, haukkuminen, nolaaminen ja huutamista jota jatkui puolisen vuotta. Minulle yksi tuli sanomaan että tekee kaikkensa että en jatkaisi työpaikalla.
Minä en sitten jaksannut enempää,- en enää pystynnyt jatkaman työpaikassani. Minä masennuin!!
Tuo kaikki oli minulle liikaa. Joten vedäydyin suosiolla.
Tuo kokemus jätti minuun syviä haavoja joista olen onneksi lähes toipunnut.
Minulla on nyt kakki hyvin, olen vuosia ollut uudessa työpaikassa jossa hyväksytään paremmin erillaisuuden eikä kukaan ole alkannut huomauttamaan uskostani.


Onkos teillä ollut vastaavanlaisia kokemuksia..?
7522
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Siunausta sinulle.

Äänestä

Uskovaisten on vain yksi ryhmä johon kohdistetaan ennakkoluuloja ja vainoja.
Paljon, paljon on kuitenkin muitakin vähemmistöjä jotka kamppailevat erillaisuutensa takia. Toisen sortaminen on pirullista toimintaa. Miten sellaiseen puututaan;- kääntämälläkö toisenki posken alistutamalla vai puolustaututua tarttumalla miekkaan !!?

Raamatussa sanotaan Matt. 5 luvussa:

että autuaita ovat ne joita vanhurkauden tähden vainotaan.
Iloitkaa ja riemuitkaa sillä teidän palkkanne on suuri taivaassa. Samoin vainottiin profeettoja jotka olivat ennen tietä.

Äänestä

Kyllä on moniakin kokemuksia.

Olin isossa firmassa ja lähin pomoni opetti työnsä kesäapulaiselle, jotta hän voisi olla hänen sijaisenaan loman ajan. Kesäapulainen oli lukiolainen eikä ollut tehnyt edes minun töitteni kaltaisia töitä aikaisemmin. Pomo myös piti vittuilu- ja supinakerhoa häntä nuoleskelevien työntekijöiden kanssa pääni menoksi.

Mutta paha sai palkkansa. Kesäapulainen päättikin lähteä päivää ennen pomon lomaa matkoille ja sitten pomon työt lankesivatkin minulle ilman kunnon briiffausta. Pian lomansa jälkeen pomo myös sairastui pahaan krooniseen lopun elämää kestävään sairauteen.

Äänestä

En halua vähätellä kärsimääsi tuskaa ja kaltoinkohtelua, mutta eiköhän tästä vaino ole vielä aika kaukana. Eiköhän tämä ole lähempänä työpaikkakiusaamista tms.

Vainoa löytää serbiasta, kosovosta, darfurista.
Mittakaava oikeaksi.

Äänestä
  • "Vainoaminen" ja "kiusaaminen" lähes samaa asiaa vai mikäs ero noissa nyt olis!??

    Äänestä

Joku vastasi:

En halua vähätellä kärsimääsi tuskaa ja kaltoinkohtelua, mutta eiköhän tästä vaino ole vielä aika kaukana. Eiköhän tämä ole lähempänä työpaikkakiusaamista tms.

Vainoa löytää serbiasta, kosovosta, darfurista.
Mittakaava oikeaksi

Mielestäni tämä oli ymmärtämättömästi sanottu, annettakoon se sinulle anteeksi.

Olen sitä mieltä, että kirjoittaja on todella joutunut vainottavaksi juuri uskonsa tähden.
Siunausta sinulle ja uskon että Jeesus kääntää kaiken vieläkin paremmaksi.
Kokemusta on, ja mottoni onkin:Jeesuksen seurassa meille käy aina -vain hyvin!
Sillä Hän kääntää kaiken väärän ja pahan joka meitä vastaan osoitetaan aina lopultakin meidän parhaaksemme, jos vain pysymme nöyrällä mielellä ja annamme "Herran sotia puolestamme".

Äänestä

Kylläpä olet ollut töissä merkillisessä porukassa!
Sinä yksin sait huolehtia kaiken laillisuudesta? Esimiehet ja työtoverit pelkkiä lintsareita? Sellaisen käsityksen olet kirjoituksillasi heistä antanut. Häpeäisit!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


kokemus kirjoitti:

Minä olen monia vuosia sitten joutunnut luopumaan eräästä työpaikasta uskoni tähden.

Kaikki meni alussa hyvin kun sain kyseisen hyvän työpaikan, mutta vaikeudet alkoi n. kuukauden kuluttua kun menin avamaan suuni ja kertomaan elämänkatsomukseni ja tämäkin tapahtui toisen kysymyksestä johon vastasin.
Tuosta sitten levisi tieto koko osastolle siittä että olen uskovainen.

Tämän jälkeen alkoi muutos toisten käytöksissä
Eristäminen, haukkuminen, nolaaminen ja huutamista jota jatkui puolisen vuotta. Minulle yksi tuli sanomaan että tekee kaikkensa että en jatkaisi työpaikalla.
Minä en sitten jaksannut enempää,- en enää pystynnyt jatkaman työpaikassani. Minä masennuin!!
Tuo kaikki oli minulle liikaa. Joten vedäydyin suosiolla.
Tuo kokemus jätti minuun syviä haavoja joista olen onneksi lähes toipunnut.
Minulla on nyt kakki hyvin, olen vuosia ollut uudessa työpaikassa jossa hyväksytään paremmin erillaisuuden eikä kukaan ole alkannut huomauttamaan uskostani.


Onkos teillä ollut vastaavanlaisia kokemuksia..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu