Vladimir Putinin linjapuhe paljasti paljon siitä, mikä Venäjän johtoa tällä hetkellä huolettaa, kirjoittaa Ilta-Sanomille Venäjän asioita seuraava avustaja Polina Kopylova.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin vuotuista linjapuhetta Liittokokouksen, eli kaksikamarisen parlamentin, edessä on jo vuosia pidetty tärkeänä poliittisena indikaattorina. Puheen muoto on vakiintunut pituutta myöten, ja viime vuosina puhe on kestänyt hieman yli tunnin. Tarkoitus on asettaa maan ja maailman menoa poliittisesti sopivaan valoon ja samalla tarjota kansanedustajille sekä aluehallintojen edustajille seuraavan vuoden tiekartta.
Tällä kertaa odotukset olivat korkealla: vallanpitäjien lähipiiriä ravistelivat puhdistukset, sotilaallinen operaatio Syyriassa toi lain joka sallii ulkomaankomennukset tavallisille varusmiehille. Näille sekä muille ilmiöille kaivattiin Putinilta selitystä. Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov lupasi puheen olevan kaikista viime vuosien puheista epätavallisin.
Oppositiotoimittaja Oleg Kashinin mukaan puhe olikin erikoinen: verrattuna edellisiin vuosiin Putinilla ei ollut mitään sanottavaa. Presidentin rutiininomaisesti selostama laaja katsaus Venäjän sisäpoliittiseen, yhteiskunnalliseen sekä taloudelliseen tilanteeseen kuulosti päällisin puolin kehuvalta: syntyvyys on nousussa, lapsikuolleisuus laskussa, it-ala kasvussa, opettajan ja lääkärin ammatit nousevat suosioon ja maatalouskin kasvaa – osittain EU:n asettamien pakotteiden ansiosta.
Putin edustaa perinteisiä poliitikkoja
Carnegie -tutkimuslaitoksen päätoimittaja Aleksandr Baunovin mielestä tällainen Putin näyttää uusien eurooppalaisten populistipoliitikkojen joukossa perinteiseltä ja jopa tylsähköltä poliitikolta Hillary Clintonin tapaan.
Rosbalt -uutistoimisto vertailee Putinin puhetta Brezhnevin ajan puheisiin, jolloin luvut ja todellisuus eivät kohdanneet toisiaan. Putinin mainitsemat tilastot olivat Rosbaltin mukaan jopa osittain virheellisiä: syntyvyys ei ole vuonna 2016 noussut lainkaan.
Myös kehuttu maatalouden kasvu selittyy hänen mukaansa ruplan romahduksella ja siitä seuranneella rajulla palkka-alella. Tällä hetkellä Venäjän minimipalkka (noin 100 euroa) on lähes kaksi kertaa matalampi kuin Kiinassa.
Protestit huolettavat
Putinin puheessa on kuitenkin merkkejä Kremlinin suuresta huolesta, joka liittyy kansan mielentilaan ja asenteisiin. Puheensa alussa Putin käytti paljon aikaa venäläisten luonnollisen isänmaallisuuden ylistämiseen. Sitä seurannut vuoden 1917 vallankumouksen luonnehdinta ”yhteisenä historiana, johon pitää suhtautua kunnioituksella” viittaa siihen, että perestroikan kansan syviin riveihin iskemä ideologinen kuilu ei ole kasvanut umpeen ja yhteiskunnan vakaudesta ja yhtenäisyydestä voi huimista kannatusluvuista huolimatta vain haaveilla.
Kremlin huolta yhteiskunnan tilasta ja prosesseista vahvistaa presidentin suorasanainen suositus paikallishallinnon edustajille: tehostakaa yhteistyötä kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen ja vapaaehtoisliikkeiden kanssa. Presidentti ehdotti jopa konkreettisia tukikeinoja järjestötyöhön – muun muassa valtion palveluiden ulkoistamista kansalaisjärjestöille. Venäjän vuosia käymän kansalaisjärjestövastaisen kampanjan jälkeen tämä käänne onkin yllättävä.
Taustalla on sekä järjestöjen että kansalaisliikkeiden kasvava voima sekä viime aikoina selvästi yleistyneet paikalliset protestit. Kansalaiset yhdistyvät aktiivisesti esimerkiksi rakennushankkeiden vastustamiseksi sekä taloudellisten oikeuksiensa puolustamiseksi. Toinen vahvistuva kansalaisliike on hyväntekeväisyys vakavasti sairaiden lasten ja myös aikuisten auttamiseksi.
Toisin kuin poliittinen oppositio, nämä voimat eivät välitä Kremlistä – mikä lienee kohta Kremlille oppositiota pelottavampi tekijä.
Polina Kopylova
Venäjän presidentti Vladimir Putinin vuotuista linjapuhetta Liittokokouksen, eli kaksikamarisen parlamentin, edessä on jo vuosia pidetty tärkeänä poliittisena indikaattorina. Puheen muoto on vakiintunut pituutta myöten, ja viime vuosina puhe on kestänyt hieman yli tunnin. Tarkoitus on asettaa maan ja maailman menoa poliittisesti sopivaan valoon ja samalla tarjota kansanedustajille sekä aluehallintojen edustajille seuraavan vuoden tiekartta.
Tällä kertaa odotukset olivat korkealla: vallanpitäjien lähipiiriä ravistelivat puhdistukset, sotilaallinen operaatio Syyriassa toi lain joka sallii ulkomaankomennukset tavallisille varusmiehille. Näille sekä muille ilmiöille kaivattiin Putinilta selitystä. Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov lupasi puheen olevan kaikista viime vuosien puheista epätavallisin.
Oppositiotoimittaja Oleg Kashinin mukaan puhe olikin erikoinen: verrattuna edellisiin vuosiin Putinilla ei ollut mitään sanottavaa. Presidentin rutiininomaisesti selostama laaja katsaus Venäjän sisäpoliittiseen, yhteiskunnalliseen sekä taloudelliseen tilanteeseen kuulosti päällisin puolin kehuvalta: syntyvyys on nousussa, lapsikuolleisuus laskussa, it-ala kasvussa, opettajan ja lääkärin ammatit nousevat suosioon ja maatalouskin kasvaa – osittain EU:n asettamien pakotteiden ansiosta.
Putin edustaa perinteisiä poliitikkoja
Carnegie -tutkimuslaitoksen päätoimittaja Aleksandr Baunovin mielestä tällainen Putin näyttää uusien eurooppalaisten populistipoliitikkojen joukossa perinteiseltä ja jopa tylsähköltä poliitikolta Hillary Clintonin tapaan.
Rosbalt -uutistoimisto vertailee Putinin puhetta Brezhnevin ajan puheisiin, jolloin luvut ja todellisuus eivät kohdanneet toisiaan. Putinin mainitsemat tilastot olivat Rosbaltin mukaan jopa osittain virheellisiä: syntyvyys ei ole vuonna 2016 noussut lainkaan.
Myös kehuttu maatalouden kasvu selittyy hänen mukaansa ruplan romahduksella ja siitä seuranneella rajulla palkka-alella. Tällä hetkellä Venäjän minimipalkka (noin 100 euroa) on lähes kaksi kertaa matalampi kuin Kiinassa.
Protestit huolettavat
Putinin puheessa on kuitenkin merkkejä Kremlinin suuresta huolesta, joka liittyy kansan mielentilaan ja asenteisiin. Puheensa alussa Putin käytti paljon aikaa venäläisten luonnollisen isänmaallisuuden ylistämiseen. Sitä seurannut vuoden 1917 vallankumouksen luonnehdinta ”yhteisenä historiana, johon pitää suhtautua kunnioituksella” viittaa siihen, että perestroikan kansan syviin riveihin iskemä ideologinen kuilu ei ole kasvanut umpeen ja yhteiskunnan vakaudesta ja yhtenäisyydestä voi huimista kannatusluvuista huolimatta vain haaveilla.
Kremlin huolta yhteiskunnan tilasta ja prosesseista vahvistaa presidentin suorasanainen suositus paikallishallinnon edustajille: tehostakaa yhteistyötä kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen ja vapaaehtoisliikkeiden kanssa. Presidentti ehdotti jopa konkreettisia tukikeinoja järjestötyöhön – muun muassa valtion palveluiden ulkoistamista kansalaisjärjestöille. Venäjän vuosia käymän kansalaisjärjestövastaisen kampanjan jälkeen tämä käänne onkin yllättävä.
Taustalla on sekä järjestöjen että kansalaisliikkeiden kasvava voima sekä viime aikoina selvästi yleistyneet paikalliset protestit. Kansalaiset yhdistyvät aktiivisesti esimerkiksi rakennushankkeiden vastustamiseksi sekä taloudellisten oikeuksiensa puolustamiseksi. Toinen vahvistuva kansalaisliike on hyväntekeväisyys vakavasti sairaiden lasten ja myös aikuisten auttamiseksi.
Toisin kuin poliittinen oppositio, nämä voimat eivät välitä Kremlistä – mikä lienee kohta Kremlille oppositiota pelottavampi tekijä.
Polina Kopylova
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siksikö ei oli ollut paraati puhetta Ukrainan ja Syyrian sodasta. Turha Putin valittaa olemattomasta oppositiosta, Venäläiset eivät koskaan onnistuu puolustamaan omat oikeudet, orjan kansa himoitse uutta Stalinia.
Siinä taas uusi propagandapläjäys, jonka ainoa tarkoitus on vesitää kaikki Putinin sanomiset ja vähätellä niitä.
Jos vertaamme sitä EU_maiden johtajien tai Obaman puheisiin kestää se vallan mainiosti, ei ainakaan demonisoitu kuten järjestään tehdään vastaavissa puheissa lännessä.
Eikös Venäjällä ihan just ensi vuonna ollut se vallankumouksellisten 100-vuotisjuhla. Putte pelkää, että muutkin muistavat merkkipäivän ja tekevät uuden vuosi 0:n.
Putinilla karkanut mopo pahan kerran ja nyt yrittää vellit housussa parannella suhteitaan länteen. Puttinin nykyinen meno ajaa venäjän suohon ja on tämän itsekin huomannut. Voi voi Putin mitä olet tehnyt.
Путин низкорослые маленького человека. Возомнил себя великим. Путин является сумасшедшим.
- TASS