Nato on pikapuoliin vetämässä pohjatapin Lipposen soutuveneestä. Paavo Lipponen on parhaillaan soutelemassa yhdessä Anne Bernerin kanssa Pohjoisella jäämerellä kohti Japaninmerta. Heidän tarkoituksenaan on vetää takaisin palatessaan kuitukaapeli meren pohjalle Japanista aina Suomeen asti. Nato pitää Lipposen ja Bernerin toimia juonitteluna Natoa vastaan, koska Lipponen on entinen Venäjän kaapelikumppani.
Nato vetää pohjatapin Lipposen soutuveneestä
taaltapesee
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä unta nää. Hankkeessa mukana natomaita.
onko muitakin natomaita kuin venäjä?
Hushusmetsään, juttusi perustuu silkkaan tietämättömyyteen. Norja on natomaa eikä kaapelia viedä väkisin Japaniin tai Kiinaan.
Voit esittää tuollaista perseilyä vain toisille yhtä tietämättömille natouskovaisille.
Entinen pääministeri ja selvitysmies Paavo Lipponen sanoo, ettei Koillisväylän kaapeliksi kutsutulle tietoliikennehankkeelle ole poliittisia esteitä.
Aasian ja Euroopan yhdistävä kaapeli on myös teknisesti toteutettavissa, Lipponen sanoi perjantaina väylään liittyvän selvitystyön luovutustilaisuudessa.
Kaapelin kokonaiskustannus on 800–1 000 miljoonaa euroa. Se hyödyntäisi alueen tietoliikenteen nopeutta huomattavasti ja alueen yritysten kilpailukykyä, Lipponen sanoi. Noin 14 500 kilometriä pitkä merikaapeli kulkisi pitkin Koillisväylän pohjaa Aasiasta Britanniaan asti.
Lipposen mukaan muun muassa Venäjällä, Kiinalla, Japanilla ja Norjalla on kiinnostus olla hankkeessa mukana. Selvitysmiehet Paavo Lipponen ja tietoliikenteen asiantuntija Reijo Svento ovat selvitystyön takia matkustaneet useissa maissa kysymässä ministereiltä, kuinka realistisena eri maat hanketta pitävät. Innostusta on riittänyt.
”Venäjällä on valmius rakentaa omaa laajakaistaverkostoa ja tämä tukisi sitä”, Lipponen sanoo.
Hänen mukaansa väistämättä keskeinen hankkeen vetäjäyritys pitäisi tulla Venäjältä, mutta se ei riitä. ”Tämä on monikansallinen hanke”, sanoo Svento.
”Venäläis-suomalainen yhteistyö ei tässä riitä, vaan tarvitaan mukaan useita maita ja tahoja”, Lipponen lisää.
Lipposen mukaan hankkeen toteuttaminen kestää 3–8 vuotta. Tarvitaan sekä asiakkaita että rakentajia. Hanketta varten tarvitaan ensin hanketta vetävä yhtiö ja 4–6 miljoonan euron rahoitus, joka tulee yrityksiltä.
”Suomella on hyvät edellytykset hankkeen alulle panijana”, hän sanoi. ”Kaikki maat olivat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä muut maat sanovat hankkeesta”, sanoo Svento.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) kertoo olevansa sitoutunut viemään hanketta ripeästi eteenpäin.
”Hankkeen toteutumisella on suuri merkitys muun muassa pankeille, peliteollisuudelle ja esineiden internetin kansainväliselle kehitykselle”, hän sanoo.
Berner uskoo, että hanke toteutuu, mutta on epävarmaa, milloin. ”Nyt on päästy iso askel eteenpäin.”