Sosialisti Aleksandr Kerenski kohosi Venäjän väliaikaisen hallituksen keskushenkilöksi kumousvuonna 1917. Hän peruutti syrjäytetyn tsaarin määräämät venäläistämistoimet Suomessa, mutta tyrmäsi samalla suomalaisten itsenäisyyspuuhat. Ennen kuin pääministeri kukistui Lokakuun vallankumouksessa, hänet ikuistettiin tunnetuimpaan poliittiseen pilalauluumme.
Leninin johtamien bolševikkien otettua Venäjällä vallan Kerenski pakeni länteen ja eli mm. Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Ylen kirjeenvaihtaja Pasi Rutanen tapasi 85-vuotiaan maanpakolaisen New Yorkissa maaliskuussa 1967, kun oli kulunut puoli vuosisataa tämän noususta ministeriksi Venäjän ensimmäisen vallankumouksen myötä. Kerenski kuoli kolme vuotta myöhemmin.
Englanninkielisessä haastattelussa Kerenski kuvaa maaliskuun kumouksen herättämää valtavaa innostusta ja toiveikkuutta, joka sortui seuraavana syksynä Leninin vallankaappaukseen ja sen synnyttämään diktatuuriin.
Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi ja hyväksyy itsenäisyysjulistuksen. Sisällissota syttyy. Saksalaiset nousevat maihin ja valtaavat Helsingin.
Suomi oli saanut kehittyä valtioksi toisen valtion sisällä. Runsaan sadan yhteisen vuoden jälkeen se oli kypsä katkaisemaan siteensä Venäjään.
Eduskunta oli äänestänyt marraskuun 1917 lopussa porvarillisen senaatin. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin itsenäisyyden toteuttaminen. Myös Saksa oli yllyttänyt Suomea tähän, olihan sillä itsellään menossa rauhanneuvottelut Venäjän bolševikkihallituksen kanssa.
Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajaksi valittiin Pehr Evind Svinhufvud. Senaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4.12.. Eduskunta hyväksyi esityksen 6.12.1917.
Itsenäistymisjulistukselle oli kuitenkin saatava Venäjän tunnustus, se oli edellytys muiden valtioiden tunnustamiselle; Suomen itsenäisyyden kansainväliselle kantavuudelle.
Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden
Svinhufvud matkusti 30.12. Pietariin hankkimaan Venäjän tunnustusta maan itsenäisyydelle. Kansankomissaarien neuvosto teki myönteisen päätöksensä 31.12. 1917.
Kun Venäjän tunnustus oli saatu, myös muut valtiot saattoivat edetä asiassa. Alkuvuodesta 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustivat jo useat Euroopan valtiot. Yhdysvallat ja Englanti vasta myöhemmin sodan päätyttyä.
Vallankumoukset jatkuivat. Marraskuun 7. päivänä bolševikit ottivat vallan käsiinsä. Tilanne Suomessa on itsenäisyysjulistuksesta huolimatta kaikkea muuta kuin yhtenäinen.
Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi ja hyväksyy itsenäisyysjulistuksen. Sisällissota syttyy. Saksalaiset nousevat maihin ja valtaavat Helsingin. Ryssäväki pakenee Bolseviikki Venäjälle...
Leninin johtamien bolševikkien otettua Venäjällä vallan Kerenski pakeni länteen ja eli mm. Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Ylen kirjeenvaihtaja Pasi Rutanen tapasi 85-vuotiaan maanpakolaisen New Yorkissa maaliskuussa 1967, kun oli kulunut puoli vuosisataa tämän noususta ministeriksi Venäjän ensimmäisen vallankumouksen myötä. Kerenski kuoli kolme vuotta myöhemmin.
Englanninkielisessä haastattelussa Kerenski kuvaa maaliskuun kumouksen herättämää valtavaa innostusta ja toiveikkuutta, joka sortui seuraavana syksynä Leninin vallankaappaukseen ja sen synnyttämään diktatuuriin.
Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi ja hyväksyy itsenäisyysjulistuksen. Sisällissota syttyy. Saksalaiset nousevat maihin ja valtaavat Helsingin.
Suomi oli saanut kehittyä valtioksi toisen valtion sisällä. Runsaan sadan yhteisen vuoden jälkeen se oli kypsä katkaisemaan siteensä Venäjään.
Eduskunta oli äänestänyt marraskuun 1917 lopussa porvarillisen senaatin. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin itsenäisyyden toteuttaminen. Myös Saksa oli yllyttänyt Suomea tähän, olihan sillä itsellään menossa rauhanneuvottelut Venäjän bolševikkihallituksen kanssa.
Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajaksi valittiin Pehr Evind Svinhufvud. Senaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4.12.. Eduskunta hyväksyi esityksen 6.12.1917.
Itsenäistymisjulistukselle oli kuitenkin saatava Venäjän tunnustus, se oli edellytys muiden valtioiden tunnustamiselle; Suomen itsenäisyyden kansainväliselle kantavuudelle.
Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden
Svinhufvud matkusti 30.12. Pietariin hankkimaan Venäjän tunnustusta maan itsenäisyydelle. Kansankomissaarien neuvosto teki myönteisen päätöksensä 31.12. 1917.
Kun Venäjän tunnustus oli saatu, myös muut valtiot saattoivat edetä asiassa. Alkuvuodesta 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustivat jo useat Euroopan valtiot. Yhdysvallat ja Englanti vasta myöhemmin sodan päätyttyä.
Vallankumoukset jatkuivat. Marraskuun 7. päivänä bolševikit ottivat vallan käsiinsä. Tilanne Suomessa on itsenäisyysjulistuksesta huolimatta kaikkea muuta kuin yhtenäinen.
Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi ja hyväksyy itsenäisyysjulistuksen. Sisällissota syttyy. Saksalaiset nousevat maihin ja valtaavat Helsingin. Ryssäväki pakenee Bolseviikki Venäjälle...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.