Suomalainen kenraaliluutnantti löysi juurensa...

Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

Ilmolan kenraalisuvulla oli venäläinen salaisuus. Kenraaliluutnantti Ilkka Ilmola kirjoitti kirjan vaietuista juuristaan.

.--- --- ---
#Ilmola - suvun alkuperäinen nimi venäläinen Ivkov ( Ivkof).
Kenraaliluutnantti suomalinen sotilas jo useimmassa polvessa!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Ilmola
--- --- ---
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 5.12. 2:00 , Päivitetty: 5.12. 7:28

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004893895.html

Mikkeli. ”Minun tyttäreni järkyttyi tietysti, kun sanoin, että ryssiä ollaan. Se ei varmaan pitänyt sitä kauhean mukavana”, sanoo Ilkka Ilmola ja naurahtaa.

Mikkelissä on märkä talvikeli. Maiseman ainoat värit ovat harmaan sävyjä.

Ilmolan suomenpystykorva Turo on juuri viety ulos. Entinen metsästyskaveri on jo 14-vuotias ja täysin kuuro.

Kenraaliluutnantti Ilmola, 76, on kenraali toisessa polvessa. Hänen isänsä, kenraaliluutnantti Paavo Ilmola (1911–1986), nousi Puolustusvoimien kakkosmieheksi. Hän jäi eläkkeelle Pääesikunnan päällikön virasta vuonna 1971.

Ilmolalta on juuri ilmestynyt kirja: Ivan varusmestari (Mediapinta). Se kertoo hänen isoisänsä isän Ivan Ivkovin tarinan.

Ivkov (1840–1926) oli syntyjään venäläinen, venäläisen maaorjan poika. Venäläiset juuret olivat Ilmoloiden sukusalaisuus.

Yhdessä sukupolvessa Ilmolan kenraalisuku painoi unholaan sukunsa nimen, kielen ja jopa uskonnon.

Venäläisestä Ivkovista ei puhuttu, mutta kenraaliksi kohonnut pojanpojanpoika halusi tietää.

Ilmola oli joskus kysynyt Ivkovista vanhemmiltaan. Vastaukseksi hän oli saanut joitain mainintoja tverinkarjalaisesta tai laukkuryssän pojasta. Asia oli jäänyt siihen.

”Tämä lähti liikkeelle ihan hassusta jutusta”, Ilmola kertoo.

Ilmolan vieraana oli 1990-luvun puolivälissä Venäjän maavoimien komentaja, kenraalieversti Vladimir Semjonov. He olivat käymässä Kuusankosken tehtaalla, jossa tapasivat tehtaan isännöitsijän, nykyisen Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin isän Ilmarin.

”Yhtäkkiä Lindberg kysyi, onko minulla mitään tekemistä Haminan ortodoksisen hautausmaan kanssa. Minä sanoin, että ei – mutta sitten, että onhan minulla. Minun esi-isäni on haudattu sinne. Hän sanoi, että on käynyt siellä haudalla, mutta se jäi siihen”, Ilmola muistelee.

”Sitten rupesin miettimään. Koko tämä aihe on ollut niin salainen ja peitetty, eikä näistä ole puhuttu mitään.”

Ivanin varsinainen löytäjä oli Reserviupseerikoulun johtajana toiminut Pentti Airio, jolle Ilmola oli kertonut tarinan Haminassa palvelleesta esi-isästään. Airio lähetti Ilmolalle otteen Haminan kadettikoulun entisen oppilaan muistelmista.

Entinen kadetti kertoo, että hänet lähetettiin eräänä kauniina päivänä Tschörnyj’n eli varusmestari Ivkovin luo. Kadetti kuvasi Ivkovin olleen ”todella tummanpuhuva ja parrakas venäläinen”. Kutsumanimi Tschörnyj tulee venäjän kielen mustaa tarkoittavasta sanasta tšornyi.

”Airiolta saamani kirje oli päivätty 23.10.1998”, Ilmola kertoo.

”Silloin oikeastaan varmistui, että esi-isämme on venäläinen. Se oli aika jännä juttu. Ensimmäinen tavoite oli löytää, mistä hän oli tullut, koska isäni ei puhunut venäläisistä mitään.”

Ilmola kirjoittaa Ivkovin elämästä romaanin muodossa. Kaikkea ei Ivkovin elämästä tiedetä, mutta paljon myös tiedetään. Ilmola on kaivanut tietoja yhdessä sisarensa Marjukka Kangasmäen kanssa.

”Systeri meni sota-arkistoon. Siellä oli Haminan kadettikoulun mappeja pitkät rivit. Hän nappasi kokeeksi kolme mappia, ja kuinka ollakaan, yhdessä oli Ivanin ansioluettelo ja syntymätodistus”, Ilmola sanoo.
”Se on ihme, että hän yleensä osasi lukea ne. Ne oli kirjoitettu käsin venäjäksi, ja hän oli opiskellut venäjää kansalaisopistossa vain muutaman vuoden.”

Ivkovin syntymätodistuksesta paljastui hänen syntymäpaikkansa sydän-Venäjällä.

”Sinne ne tiet päättyvät erämaahan tänäkin päivänä.”
Ivan Ivkov syntyi Vologdan kuvernementissa Vohmajoen varrella sijaitsevassa Ramenjin kylässä. Sieltä hänet määrättiin 23-vuotiaana sotapalvelukseen. Tsaarin armeijassa hänen tiensä vei silloiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Ivkov eli pääosan elämästään varusmestarina Haminan kadettikoulun palveluksessa. Sieltä hän näki suomalaisuusaatteen nousun, venäläistämispyrkimykset, sisällissodan ja itsenäisen Suomen synnyn.

Ivanin elämän murheellisimmat hetket liittyivät Suomen kansalaissotaan. Kaksi hänen lastenlastaan kuoli dramaattisissa olosuhteissa: punaiset murhasivat toisen hänen pyrkiessään valkoisten puolelle, ja toinen ammuttiin ilmeisesti vahingossa, kun hän palveli punaisten joukoissa Helsingissä.

”Sisällissotavaihe on ollut aivan karmea. Olen sillä tavoin herkkä sielu, etten halua herkutella traagisilla tapahtumilla. Olen kirjoittanut siitä mielestäni aika neutraalisti”, Ilmola kertoo.

Ivan toimi kadettikoulun varusmestarina aikana, jolloin siellä palveli myös nuori kadetti Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka myöhemmin erotettiin koulusta...


etc. kts HS linkki >>>