Lena Näre (sosiologian apulaisprofessori) ja Jukka Könönen (sosiologian tutkijatohtori), Helsingin yliopisto, väittävät Hesarissa:
Paperittomuus johtuu turvapaikkapolitiikasta
Kun kansainvälisen suojelun edellytyksiä tiukennettiin ja humanitäärinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa, kielteisten turvapaikkapäätösten osuus kasvoi. Kesäkuussa jo 77 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä.
Helsingin Sanomat kertoi 3 000 turvapaikanhakijan kadonneen vastaanottojärjestelmästä ja kysyi, mitä paperittomien kasvavalle joukolle tulisi tehdä (Kotimaa 1.12.).
On tärkeää ymmärtää, että paperittomuus yhteiskunnallisena ilmiönä on sidoksissa maahanmuuttopolitiikkaan. Nykyiset ongelmat ovat seurausta Maahanmuuttoviraston tiukentuneista turvapaikkalinjauksista etenkin Afganistanin ja Irakin kohdalla. Nämä ovat maita, joiden turvallisuustilanne on heikko ja joihin ihmisten palauttaminen on hankalaa.
Ensisijainen kysymys on, missä määrin Suomen turvapaikkapolitiikka vastaa kansainvälisiä velvoitteita. Geneven pakolaissopimuksen mukaan henkilöä ei saa palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
Kun kansainvälisen suojelun edellytyksiä tiukennettiin ja humanitäärinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa, kielteisten turvapaikkapäätösten osuus kasvoi. Kesäkuussa jo 77 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä.
On kuitenkin epäselvää, mihin Maahanmuuttoviraston arviot Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteen paranemisesta perustuvat. Hallinto-oikeuden tuore päätös sisäisen paon mahdollisuudesta Irakissa asettuu Maahanmuuttoviraston linjausta vastaan.
Toinen kysymys on, miten ihmisten, jotka ovat Suomessa ja jotka eivät voi palata, ajatellaan elävän. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on helmikuussa 2016 antamassaan ratkaisussa linjannut, ettei toimeentulotukea voi kieltäytyä myöntämästä vain siksi, että hakijalta puuttuu pysyvä oleskelulupa, vaan toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.
HS:n jutussa esitetty väite, ettei ilman oleskelulupaa ole oikeutta toimeentuloon, ei apulaisoikeusasiamiehen linjauksen perusteella ole oikea.
Julkisen vallan käyttöön näyttäisi kohdistuvan poliittista painetta, mikä synnyttää vakavan huolen sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan että oikeusvaltion periaatteiden toteutumisesta. Oikeusvaltion mittarina voi pitää sitä, miten se kohtelee haavoittuvaisimmassa asemassa olevia henkilöitä.
Jos tavoitteena on sisäministeri Paula Risikon (kok) mukaan se, että maassa ei ole yhtään paperitonta, olisi syytä pohtia mahdollisuuksia laillistaa paperittomien oleskelu.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004896300.html
Minun käsittääkseni paperittomuus johtuu pitkälti siitä, että Suomeen jää ihmisiä, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, mutta he käyttävät hyväkseen sitä, että heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.
"Geneven pakolaissopimuksen mukaan henkilöä ei saa palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan."
Ei kai tällaisia henkilöitä palautetakaan. Heille kuuluu ja annetaan turvapaikka.
Afganistanissa ja Irakissa on rauhatonta, mutta siellä on myös rauhallisia alueita. Niissä on myös sisäisten pakolaisten leirejä.
Somalia taas on suht rauhallinen ja jotkut somalit ovat jo palanneet rakentamaan maataan. Somaleja risoo, että he eivät enää saa automaattisesti oleilulupia - he kun tottuivat saamaan - ja pelkäävät nyt, että heitä aletaan palauttaa. Husu Hussein on jo kirjoituksissaan rivien välissä uhannut suomalaisia väkivallalla.
Afganistan on kyllä aika vaikeuksissa, koska afgaaneja häädetään nyt Pakistanista. Mutta ei sieltäkään tulijoille tietenkään voi automaattisesti turvapaikkaa antaa, jos henkilö ei ole turvapaikkaa vailla.
Irakissa on sisäisiä leirejä, joissa irakilaisten olisi hyvä odottaa tilanteen rauhoittumista ja mahdollisuutta kotiin palaamiseen.
Paperittomuus johtuu turvapaikkapolitiikasta
Kun kansainvälisen suojelun edellytyksiä tiukennettiin ja humanitäärinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa, kielteisten turvapaikkapäätösten osuus kasvoi. Kesäkuussa jo 77 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä.
Helsingin Sanomat kertoi 3 000 turvapaikanhakijan kadonneen vastaanottojärjestelmästä ja kysyi, mitä paperittomien kasvavalle joukolle tulisi tehdä (Kotimaa 1.12.).
On tärkeää ymmärtää, että paperittomuus yhteiskunnallisena ilmiönä on sidoksissa maahanmuuttopolitiikkaan. Nykyiset ongelmat ovat seurausta Maahanmuuttoviraston tiukentuneista turvapaikkalinjauksista etenkin Afganistanin ja Irakin kohdalla. Nämä ovat maita, joiden turvallisuustilanne on heikko ja joihin ihmisten palauttaminen on hankalaa.
Ensisijainen kysymys on, missä määrin Suomen turvapaikkapolitiikka vastaa kansainvälisiä velvoitteita. Geneven pakolaissopimuksen mukaan henkilöä ei saa palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
Kun kansainvälisen suojelun edellytyksiä tiukennettiin ja humanitäärinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa, kielteisten turvapaikkapäätösten osuus kasvoi. Kesäkuussa jo 77 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä.
On kuitenkin epäselvää, mihin Maahanmuuttoviraston arviot Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteen paranemisesta perustuvat. Hallinto-oikeuden tuore päätös sisäisen paon mahdollisuudesta Irakissa asettuu Maahanmuuttoviraston linjausta vastaan.
Toinen kysymys on, miten ihmisten, jotka ovat Suomessa ja jotka eivät voi palata, ajatellaan elävän. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on helmikuussa 2016 antamassaan ratkaisussa linjannut, ettei toimeentulotukea voi kieltäytyä myöntämästä vain siksi, että hakijalta puuttuu pysyvä oleskelulupa, vaan toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.
HS:n jutussa esitetty väite, ettei ilman oleskelulupaa ole oikeutta toimeentuloon, ei apulaisoikeusasiamiehen linjauksen perusteella ole oikea.
Julkisen vallan käyttöön näyttäisi kohdistuvan poliittista painetta, mikä synnyttää vakavan huolen sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan että oikeusvaltion periaatteiden toteutumisesta. Oikeusvaltion mittarina voi pitää sitä, miten se kohtelee haavoittuvaisimmassa asemassa olevia henkilöitä.
Jos tavoitteena on sisäministeri Paula Risikon (kok) mukaan se, että maassa ei ole yhtään paperitonta, olisi syytä pohtia mahdollisuuksia laillistaa paperittomien oleskelu.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004896300.html
Minun käsittääkseni paperittomuus johtuu pitkälti siitä, että Suomeen jää ihmisiä, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, mutta he käyttävät hyväkseen sitä, että heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.
"Geneven pakolaissopimuksen mukaan henkilöä ei saa palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan."
Ei kai tällaisia henkilöitä palautetakaan. Heille kuuluu ja annetaan turvapaikka.
Afganistanissa ja Irakissa on rauhatonta, mutta siellä on myös rauhallisia alueita. Niissä on myös sisäisten pakolaisten leirejä.
Somalia taas on suht rauhallinen ja jotkut somalit ovat jo palanneet rakentamaan maataan. Somaleja risoo, että he eivät enää saa automaattisesti oleilulupia - he kun tottuivat saamaan - ja pelkäävät nyt, että heitä aletaan palauttaa. Husu Hussein on jo kirjoituksissaan rivien välissä uhannut suomalaisia väkivallalla.
Afganistan on kyllä aika vaikeuksissa, koska afgaaneja häädetään nyt Pakistanista. Mutta ei sieltäkään tulijoille tietenkään voi automaattisesti turvapaikkaa antaa, jos henkilö ei ole turvapaikkaa vailla.
Irakissa on sisäisiä leirejä, joissa irakilaisten olisi hyvä odottaa tilanteen rauhoittumista ja mahdollisuutta kotiin palaamiseen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos tavoitteena on sisäministeri Paula Risikon (kok) mukaan se, että maassa ei ole yhtään paperitonta, olisi syytä pohtia mahdollisuuksia laillistaa paperittomien oleskelu.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002924899.html
Aiemmin paperittomat eivät juuri ole sosiaalitoimistosta apua hakeneet, sillä he ovat olleet maassa laittomasti ja ovat siksi vältelleet viranomaisia. Irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla tilanne on toinen, sillä heitä ei voida käännyttää väkisin.
* Irakilaiset nuorukaiset näyttävä olevan tässäkin hyviä vaatimaan ("paha puuro"). Ja onhan heillä apujoukot suomalaisissa, etenkin naisia tuntuu vetävän juuri tämän ryhmän auttaminen.
Moni paperittomana Suomeen jäävä tukeutuu nyt vapaaehtoisiin auttajiin, jotka organisoivat apua pääasiassa sosiaalisessa mediassa.
* Yksi näistä on Refugee Hospitality Club facebookissa.
”Puhelimeni on jatkuvasti täynnä viestejä ja avunpyyntöjä. Autan niitä, joita voin. Monelle olen neuvonut, että kannattaa lähteä Suomesta ja mennä vaikka Saksaan. Jos hakee turvapaikkaa sieltä, saa taas hetkeksi suojaa. Parempi se kuin kadulla Suomessa”, sanoo auttajien vapaaehtoisrinkiä pyörittävä mies, joka on itsekin turvapaikanhakija.
* Miksi neuvoo lähtemään Saksaan, ei kai siellä enää mitään uudelleen käsitellä, miksi käsiteltäisiin?
Samassa auttajaringissä toimii myös suomalaisia vapaaehtoisia, jotka pyrkivät auttamaan lähialueellaan asuvia paperittomia. Useimmiten apu on sitä, että mennään yhdessä henkilön kanssa sosiaalitoimistoon ja autetaan toimeentulotuen hakemisessa.
* Tässä nähdään, että harva niistä, jotka marssivat kadulla toivottamassa väkeä tervetulleeksi, auttaa itse. Harva majoittaa eikä oma kukkaro aukea autettaville. Moniko hyvä ihminen majoittaa turvapaikanhakijaa vaikkapa vuoden (tai tarvittaessa enemmän, jos tuleekin kielteinen päätös) ja antaa omasta taskustaan disko- tai harrastusrahaa (kyllä, nämäkin ovat tarpeita), maksaa bussilippuja tai edes lupaa vapaan pääsyn jääkaapilleen?
”Osa lähtee Suomesta pois, osa muuttaa asumaan jonkun ystävän luo, joka on saanut turvapaikan. Me vapaaehtoiset yritämme auttaa, mutta aika ohutta meidän apumme on”, sanoo suomalainen vapaaehtoinen.
* Niinpä. Koko touhu vaikuttaa aika pitkälle vain hyvien ihmisten harrastelulta. Vähän aikaa joskus annetaan, peukutetaan netissä ja laitetaan myötätuntoisia hymiöitä. Mukavinta monelle on siis se, etttä voi olla yhteiskunnallisesti aktiivinen, pääsee näkymään ja vaikuttamaan ja voi järjestää erilaisia tapahtumia.
Kun näiden hyvien ihmisten kiinnostus siirtyy taas muualle, niin mitä sitten?
Veikkaan, että menossa on eräänlainen kesäkissailmiö. Kun kissa lakkaa kiinnostamasta, eikä sen kanssa enää jakseta räpsiä sefieitä, kävellään hiljaa pois tai jätetään se kaupungintalon eteen. Ja toivotaan parasta. Paljon tehtiin ja paljon luvattiin kisulle ikuista apua ja tukea, mutta eihän ihminen loputtomiin jaksa, koko ajan kun olisi pitänyt auttaa enemmän ja useampia, vastata kysmyksiin, neuvoa ja viedä sinne ja tuonne, pitäähän omaakin elämää elää ja nauttia. Pelkään pahoin, että näin monen auttajan kohdalla tulee vielä käymään. Kun he kyllästyvät, niin he antavat vahvan viestin autettavilleen siitä, etteivät näistä oikeastaan oikeasti välittäneetkään.
Tavallaan turvapaikanhakijat on esineellistetty ja heitä käytetään auttajan omien tunteiden tyydyttäjinä ja välineinä, tätä ei moni "suvakki" itsestään huomaa.
Suvakille olisi parasta, jos hän saisi nyt lykättyä autettavansa täysin yhteiskunnan harteille. Silloin hän tuntisi saavuttaneensa jotain. Hän myös pääsisi kuin koira veräjästä, ei ehtisi väsyä ja säilyttäisi hyvän ihmisen maineensa. Enää ei olisi autettavia, voisi taas keskittyä eksoottisiin ruokiin ja juhlimisiin.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka tarina kehittyy.
Paperitomuus johtuu turvallisuuspolitiikan puutteista ja paperittomista itsesään. EU:n ulkorajoja ei valvota, aan tänne voi kävellä kuka tahansa ilman papereita. Paperit ovat monet heittäneet mereen ihan itse. Sitten ihmetellään, kun täällä ei automaattisesti kirjoitetakaan uusia papereita tilalle.
Turvapaikkaa olisi pitänyt hakea ensimmäisestä EU-maasta, johon saapuu. Jos tätä vastaan rikkoo, ottaa itse tietoisen riskin ja saa kantaa siitä vastuun.
Rikollisuus johtuu laeista.
Kumma kun paperit ovat jostakin syystä aina kadonneet ja sitten merkkivaatteet ja älypuhelimet eivät sitten katoa nukkuessa?
paerittomuus johtuu leväperäisestä pakolaispolitiikasta ja olemattomasta ulkorajojen valvonnasta
Paperittomuus johtuu siitä että nuo paperit heitettiin välimereen.
Paperittomuus johtuu siitä että paperit paljastaisivat hemmon olevan
a. rikollinen
b. pummi
c. molempia edellä mainituista
Paperittomuus johtuu tulijoiden epärehellisyydestä.
Todennäköisesti hallitus asettaa toimikunnan pohtimaan asiaa niin kauaksi aikaa kunnes ongelma on ratkennut itsestään asiakkaiden poistuttua toiseen EU maahan hakemaan turvapaikkaa.
Yliopistoissa pitäisi tehdä suurviivous, jotta päästäisiin näistä kulttuurimarxisteista eroon. Ovat mädättäneet maatamme toisten rahoilla jo vuosikymmeniä.
Mitä kuuluu Azraqin pakolaisleirille tänään? Vuoden vanhassa Verkkouutisten jutussa kerrotaan Azraqin valtavan pakolaisleirin Jordaniassa, noin 90 km Syyrian rajasta, olevan lähes tyhjillään. Azraqin rakentaminen on maksanut muun muassa Euroopan unionille noin 140 miljoonaa euroa. Leiriä hoitaa YK:n UNHCR
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/azraq autio-44634
Tuossa on paikka jonne voitaisiin lennättää jokainen suomesta turvapaikkaa hakeva odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Tulisi paljon halvemmaksi kustantaa heidän elämänsä tuolla ja veikkaanpa että aika iso osa huomaisi kummasti ettei nyt ollutkaan niin turvapaikan tarpeessa.
Myös kaikki paperittomat maassa oleskelijat pitäisi ottaa kiinni ja lennättää tuonne leirille jos eivät kerran voi kotimaahansa palata.
Ihan sama ovatko mamuja tai matuja.
Saksassa 20 vuotta asunut afrikkalainen näki hyväksi polttaa vaimonsa keskelle katua. Onko se siis hyvin kotiutunut ja omaksunut saksalaisen polttokulttuurin? Vai onko se yksinkertaisesti vain hullu?
Tätä väkivaltaväestöä ei Suomeen saa enää laskea ja kaikki nykyiset pikapalautukseen.
http://www.express.co.uk/news/world/740894/Woman-set-on-fire-Germany-Kronshagen-street