Auktoriteettien tarve
Hyvin toimiva yhteiskunta rakentuu kunnioittamisen, yhteistoiminnan ja tehtäväjaon periaatteelle. Tarvitsemme toistemme kunnioittamista ja sellaisia auktoriteetteja, jotka suojelevat elämää ja johtavat koko yhteisön rakentumiseen.
Auktoriteettien tervettä kunnioittamista opimme jo lapsuudesta alkaen. Vanhempien kunnioittaminen on luonnollista. Samalla vanhempien tulee pitää lapsistaan huolta rakastaen ja vastuullisesti rajoja asettaen. Perinteisesti kunnioitus on ollut korkeaa etenkin vanhempia ihmisiä kohtaan. Oikea kunnioitus luo perustan koko elämälle ja kaikille tuleville ihmissuhteille ja toiminnalle yhteiskunnan osana.
Koulussa on ehdottoman välttämätöntä, että lapset ja nuoret kunnioittavat opettajia. Mikäli näin ei olisi, opiskelusta tulisi jatkuvaa kaaosta. Kaikki kärsisivät. Opettajien tulee olla reiluja ja tasapuolisia oppilaita kohtaan.
Työelämässä työnantaja ja työnjohtajat kantavat vastuuta kokonaisuuden hyvästä toiminnasta. He antavat työtehtävät ja huolehtivat hyvistä työolosuhteista. Työntekijän velvollisuutena on tehdä annetut työtehtävät laadukkaasti. Ilman keskinäistä kunnioitusta työyhteisön ilmapiiri ja moraali rikkoutuvat.
Lue lisää..
http://raamattuajassamme.fi/raamatun-auktoriteetti/
Hyvin toimiva yhteiskunta rakentuu kunnioittamisen, yhteistoiminnan ja tehtäväjaon periaatteelle. Tarvitsemme toistemme kunnioittamista ja sellaisia auktoriteetteja, jotka suojelevat elämää ja johtavat koko yhteisön rakentumiseen.
Auktoriteettien tervettä kunnioittamista opimme jo lapsuudesta alkaen. Vanhempien kunnioittaminen on luonnollista. Samalla vanhempien tulee pitää lapsistaan huolta rakastaen ja vastuullisesti rajoja asettaen. Perinteisesti kunnioitus on ollut korkeaa etenkin vanhempia ihmisiä kohtaan. Oikea kunnioitus luo perustan koko elämälle ja kaikille tuleville ihmissuhteille ja toiminnalle yhteiskunnan osana.
Koulussa on ehdottoman välttämätöntä, että lapset ja nuoret kunnioittavat opettajia. Mikäli näin ei olisi, opiskelusta tulisi jatkuvaa kaaosta. Kaikki kärsisivät. Opettajien tulee olla reiluja ja tasapuolisia oppilaita kohtaan.
Työelämässä työnantaja ja työnjohtajat kantavat vastuuta kokonaisuuden hyvästä toiminnasta. He antavat työtehtävät ja huolehtivat hyvistä työolosuhteista. Työntekijän velvollisuutena on tehdä annetut työtehtävät laadukkaasti. Ilman keskinäistä kunnioitusta työyhteisön ilmapiiri ja moraali rikkoutuvat.
Lue lisää..
http://raamattuajassamme.fi/raamatun-auktoriteetti/
Vastaukset 141
Vanhimmat
Koko yhteiskunta toimii auktoriteettien ohjauksessa. Presidentti, hallitus, eduskunta, viranomaiset, poliisi, puolustusvoimat, palokunta jne. omaavat lain nojalla auktoriteettiaseman, joka on tarkoin määritelty. Lain kunnioitus takaa yhteisten pelisääntöjen noudattamisen ja elämän sujumisen. Diktatuuri ja anarkia ovat terveen yhteiskunnan vastakohtia.
Kaikki tämä on lähtöisin Jumalasta ja luomisjärjestyksestä. Luomakunta ja ihmiskunta heijastavat itse Jumalaa, joka on asettanut turvallisen järjestyksen ja kunnioituksen elämän perusedellytykseksi.
Syvimmiltään jokainen ihminen, perhe, koulu, työyhteisö ja yhteiskunta on vastuussa Luojansa edessä. Kun ihminen tiedostaa realistisesti asemansa ja roolinsa maailmassa ja Jumalan edessä, hän ymmärtää auktoriteetin arvon, koska se suojelee ja rakentaa elämää. Terve Jumalan kunnioitus synnyttää aitoa ihmisten ja elämän kunnioitusta.
Koska Jumala on itse rakkaus ja elämä, hän on paras mahdollinen hallitsija. Hän on hyvä Kuningas, jonka valtakunnassa kaikki on hyvin. Raamattu on hänen valtakuntansa perustuslaki.
ok--
ok..
ok..
ok...
ok---
ok---
ok---
ok..
ok---
SASS
SASS
ok..
ok--
ok..
ok..
ok..
ok..
sadasd
ok--
ok..
fddfddf
ok..
ö.k--
ok..
ok..
Raamatun auktoriteetti
Raamattu on Jumalan sana. Sen auktoriteetti on yhtä kuin Jumalan auktoriteetti. Raamattu on maailmankaikkeuden Hallitsijan antama julistus ja käskykirje.
Raamatun auktoriteetti ei perustu sen yksittäisten kirjoittajien tai henkilöiden auktoriteettiin. Raamatun auktoriteetti ei murennu esimerkiksi siinä olevien kieliopillisten virheiden vuoksi. Maailmankaikkeuden Kuningas puhuu ihmisille ihmisten kieltä, jotta he ymmärtäisivät. Mikään kieli ei ole koskaan täydellinen eikä kukaan osaa yhtäkään kieltä täydellisesti. Kieli on jatkuvassa muutoksessa. Raamattu on tavallista oman aikansa arkikieltä. Silti se on Jumalan sana.
Raamatun auktoriteetista voi vakuuttua henkilökohtaisesti kohtaamalla sen ilmoittaman Jumalan. Siitä voi vakuuttua myös sen realistisesta ajankuvauksesta ja tarkastelemalla kristillisen uskon mittavia vaikutuksia ihmisten ja yhteiskuntien elämässä. Raamattu on maailman merkittävin, suosituin ja vaikuttavin kirja. Miksi? Koska siinä on Jumalan läsnäolo ja voima.
Syntinen ihminen voi myös kapinoida Luojaansa ja hänen pyhää Sanaansa vastaan. Tämä on aivan luonnollista. Juuri siksihän maailma on täynnä rakkaudettomuutta, kärsimystä ja kuolemaa. Ihminen kapinoi jumalallista auktoriteettia vastaan yksilöinä, yhteiskuntina ja jopa uskonnollisesti. Varsinkin ns. liberaaliteologia on omistautunut kaikella voimallaan ja kaikella inhimillisellä, vääristyneellä viisaudellaan Raamatun repimiseen ja mitätöimiseen.
Kaikesta kapinoinnista, välinpitämättömyydestä ja kaikista mahdollisista hyökkäyksistä huolimatta Raamatusta ei ole poistettu kirjaintakaan eikä sen todellinen arvovalta ole vähentynyt grammaakaan. Jumala on yhä ja Raamattu on yhä hänen pyhä Sanansa, Elämänkirja. Se yhä tuottaa elämän niille, jotka siihen turvautuvat. Niille, jotka sen hylkäävät, Raamattu on todellinen Kuolemankirja.
Raamatun auktoriteetti kirkossa
Raamatun auktoriteetti hämärtyi vakavalla tavalla viimeistään keskiaikana. Raamattu korvattiin ihmisperäisellä teologialla ja kirkon perinnäissäännöillä ja traditioilla. Kristus korvattiin neitsyt Marialla ja pyhimysten ansioilla. Jumalan ja Raamatun sisäinen tunteminen korvattiin näyttävällä, mutta sisäisesti tyhjällä liturgialla.
Sen tähden Jumala lähetti uskonpuhdistuksen, jossa Raamattu nostettiin alkuperäiseen arvoonsa ja Jeesus Kristus ainoaksi tieksi Jumalan yhteyteen. Ainoaksi!
Uskonpuhdistuksen perusteesi onkin:
Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin Raamatun auktoriteetin nojalla.
Tälle perustalle on rakennettu luterilainen kirkkommekin. Siksi kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä sanotaan seuraavasti:
KIRKKOLAKI
1 §: Tunnustus
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.
2 §: Tehtävä
Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
KIRKKOJÄRJESTYS
1 §: Tunnustus
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa.
Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.
5 luku 6 §: Pappislupaus
Papiksi vihittävän on annettava virkaan vihittäessä seuraava lupaus:
”Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan,
tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa.
En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja.
Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan.
Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä
(huom: jonka tulee perustua Sanaan ja Tunnustukseen)
sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita.
Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä.
Tähän Jumala minua auttakoon.”
Kirkolla on siis hyvä, terve, vahva perustus Jumalan sanassa, Raamatussa. Niin kauan kuin se elää ja toimii tällä perustalla, sen elämä ja työ on siunattua. Se on kuin viisas rakentaja, joka rakensi kalliolle.
Todellisuus on kuitenkin kovin toisenlainen. Liberaaliteologia, yleinen maallistumiskehitys ja kova median paine ovat jo pitkälti murentaneet kirkon suhteen Raamattuun. Karkeasti ja aivan epätieteellisesti voisi arvioida, että kolmasosa kirkon teologeista ja työntekijöistä on pitkälti hylännyt Raamatun ja kristillisen uskon. He kyllä puhuvat tutuilla nimillä ja termeillä, mutta niiden sisältö on toinen kuin Raamatussa. Vastaavasti kolmasosa pitäytyy lujasti Raamattuun ja kirkon tunnustukseen, koska Raamatun Jumala elää heidän sydämissään Kristuksen kautta. Loppu kolmasosa häilyy epätietoisena näiden kahden välillä.
Kysymys ei ole vain ”raamatuntulkinnasta” ja erilaisista mielipiteistä. Raamattu on joko Jumalan ilmoitus tai sitten se ei ole. Raamattu joko on totuus tai sitten ei. Raamattu joko on elämänkirja tai pelkästään tyhjiä sanoja. On vain usko ja epäusko.
Tarvitsemme kipeästi uutta uskonpuhdistusta ja väkevää herätystä, joka täyttää vajavaisen järkemme ja pienet sydämemme täyteen Jumalan kirkkautta ja tuntemista.
Vuonna 2017 kirkkomme viettää uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuotta. Mitä kirkko tekee tämän kunniaksi? Kirkkohallitus on päättänyt kieltää sanan ”uskonpuhdistus” käytön. Lisäksi, käykö niin, että järjestetään juhlatilaisuuksia, joissa todetaan, että nyt tarvitaan sellaista jatkuvaa reformaatiota, jossa karistetaan loputkin vanhat pois ja rakennetaan ihan uusi, moderni kristinusko – ilman Raamattua ja ilman Raamatun Kristusta ja Jumalaa?
Ilmestyskirjan mukaan kirkko tuleekin jakautumaan: toisaalla luopumus kasvaa yhä räikeämmäksi ja julkeammaksi niin, että kirkosta tulee sielunvihollista syleilevä portto; toisaalla sydämen kristityt joutuvat yhä ahtaammalle mutta samalla mikään ei voi estää niitä viimeisiä, maailmanlaajuisia herätyksiä, jotka Jumala suvereenissa voimassaan antaa.
Raamatun edessä valitsemme elämän tai kuoleman
Raamatun edessä emme voi kätkeytyä erilaisten tulkintojen ja mielipiteitten taakse. Raamatun edessä olemme Jumalan edessä. Vaikka jo heti syntiinlankeemuksessa ihminen piiloutui pusikkoon, mikään ei voinut peittää häntä Jumalan kaikkitietävältä katseelta. Niillä petämme korkeintaan itseämme, emme koskaan Jumalaa.
Raamatun edessä valitsemme joko kyllä tai ei. Valitsemme joko uskonluottamuksen tai epäuskon. Jumala kyllä todistaa Sanansa läsnäolollaan ja voimallaan. Ihmisen ei tarvitse jäädä epätietoisuuteen.
Sen tähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.” (Matt 7:24-27)
Tämä Jeesuksen vakava sana tarkoittaa yksilöitä, perheitä, yhteisöjä ja kirkkoa. Siinä on väistämätön elämänlaki.
Ne, jotka kuulevat Jeesuksen sanat ja rakentavat kalliolle, ts. itse Kristuksen ja Jumalan sanan varaan, saavat elämän. Heille Raamattu on ikuisen elämän kirja.
Ne, jotka hylkäävät Jeesuksen sanat ja rakentavat hiekalle, ts. ihmisen turmeltuneen järjen, syntisten halujen ja sielunvihollisen valheiden varaan, perivät kuoleman. Heille Raamatusta tulee juuri sellainen kuoleman kirja, jollaisena he sitä jo nyt pitävät.
Entä mikä on sinun valintasi lukijani, Suomen kansa ja luterilainen kirkkomme? Valitsetko elämän vai kuoleman. Rukoukseni on, että valitset elämän!
Valitettavasti.
ok-
ok..
ok---
ok--
ok..
ok..
ok..
ok---
ok..
ok--
ok---
ok---
ok..
ok...
ok-
zxzczcz
xzccc
ok--
jatko.
ok.
ok..
ok--
ok---
OK..
ok..
ok..
adsdadd
ok..
ok..
sadsadsa
Voi Voi kyllä heikosti menee jos tarttee HUMPUUKIA =)
Se on sinun mielipiteesi.
Muuten hyvä ketju, asiallinen.
AMEN.
ok-
Rohkaisemalla tahdon rohkaista elämään evankeliumista, kävi minulle sitten omassa elämässäni kuinka hullusti tahansa. Olen kuin syvään langennut ja lopullisesti ja parantumattomien syntien ja nimenomaan lankeemusteni seurausten sitoma ihmisparka. Saan aina ja siis tänäänkin tarttua kiinni evankeliumiin. Kuolen joka tapauksessa kohta ja olisi täysin mieletöntä, jos tieten tahtoen suostun menemään helvettiin ja vain siksi, etten uskalla ottaa kiinni evankeliumista. Ja näin tapahtuu vain sen tähden, että edelleen kuvittelen evankeliumin ja uskon siihen edellyttävän minulta parempaa elämää kuin mihin tällä hetkellä pystyn ja mitä osaan elää.
Tarvitsen evankeliumin hyvää uutista joka päivä
Miten voi jokin sanoma, jokin tieto, pelkkä oppi jostakin asiasta antaa elämän ja autuuden? Eikö evankeliumi eli hyvä uutinen Jeesuksesta, joka on kuollut minun syntieni tähden, ole vain saman loppuunkuluneen totuuden, fraasin toistoa?
Miten voin ja osaan elää tästä täsmälleen samasta uutisesta vuosikymmenestä toiseen? Sehän on uutinen, joka on kaikunut ihmisten korviin pian jo lähes 2000 vuotta aivan muuttumattomana ja vaikuttanut sukupolvi sukupolven jälkeen sen, mitä on vaikuttanut. Vastaus on hyvinkin yksinkertainen ja samalla meille nöyryyttävä. "Koska lihaamme rasittaa ikuinen synti ja niin kauan kuin maan päällä elämme eivät virheemme ja erehdyksemme lopu. Siksi on todella tarpeen olla olemassa meitä varten ikuinen ja aina vaikuttava anteeksiantamus niin ettemme syntiemme tähden uudelleen joutuisi Jumalan vihattaviksi, vaan pysyisimme anteeksiantamuksen tähden alati armon autettavana" (Luther).
"Jokainen uskova, joka alkaa uskolla voittaa lain kauhuja tekee parannusta koko elämällään. Koko uskovien elämä on nimittäin harjoitusta ja eräänlaista vihaa lihassa olevia synnin jäänteitä vastaan. Liha kapinoi henkeä ja uskoa vastaan. Kerta kerran jälkeen pyhät tuntevat kauhut. Siinä taistelee usko epäuskoa ja epätoivoa vastaan ja samoin himoa, vihaa, ylpeyttä ja rangaistusta vastaan. Tämä taistelu säilyy hurskaissa niin kauan kuin he elävät, toisissa ankarampana, toisissa lievempänä. Heillä on siis murhe ja viha syntiä kohtaan yhtä aikaa uskon kanssa. Siksi he huutavat yhdessä Paavalin kanssa: "Minä viheliäinen ihminen. Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?" (Luther).
"Staupitzilla oli tapana sanoa, että hurskaiden on toivottava kuolemaa siksi, että tässä elämässä ei synnin tekeminen koskaan lopu, ja niin asia totisesti on. Hurskaiden mielissä on enemmän murhetta synneistä ja kuoleman pelosta kuin iloa lahjaksi annetusta elämästä ja Kristuksen sanomattomasta armosta. He kuitenkin painiskelevat tuota epäuskoa vastaan ja uskon avulla he voittavat sen, mutta silti tuo murheen henki aina palaa. Siksi heissä pysyy parannus kuolemaan asti" (Luther).
"Jollet sinä Herra armahda meitä viheliäisiä syntisiä, kuule meidän rukoustamme ja anna syntejämme anteeksi, niin olemme hukassa kaikella hurskaudellamme. Tätä täytyy kaikkien pyhienkin tunnustaa ja tätä pitää heidänkin sinulta rukoileman oikealla ajalla eikä tätä synnin tunnustusta saa silmänräpäykseksikään laiminlyödä. Kristityn koko elämä olkoon tällaista rippiä, niin että hän taukoamatta ylistää Jumalan armoa ja häpeää omaa elämäänsä" (Matti Paavola).
ok..
ok..
xzczcxc
xzccc
ok--
OK..
ok--
ok--
ok..
adssaas
Me olemme joka tapauksessa matkalla kohti kuolemaa. Raja on edessämme ja voi minua, jos olen pannut toivoni Jeesuksen vain tämän elämän ajaksi. Olen silloin kaikkia muita ihmisiä surkuteltavampi.
NIIN MINÄ SIIS TÄMMÖISENÄNI (Room 7:25).
1. Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.
2. Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa."
3. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
5. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
8. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."
9. Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"
10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!
11. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.
12. Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?
13. Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
14. Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
15. että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.
16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
19. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
20. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
21. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."
22. Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.
23. Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.
24. Sillä Johannesta ei vielä oltu heitetty vankeuteen.
25. Niin Johanneksen opetuslapset rupesivat väittelemään erään juutalaisen kanssa puhdistuksesta.
26. Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se, joka oli sinun kanssasi Jordanin tuolla puolella ja josta sinä olet todistanut, katso, hän kastaa, ja kaikki menevät hänen tykönsä".
27. Johannes vastasi ja sanoi: "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta.
28. Te olette itse minun todistajani, että minä sanoin: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.
29. Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.
30. Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.
31. Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.
32. Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa; ja hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan.
33. Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen.
34. Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.
35. Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.
36. Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."
1. Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes
2. - vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa -
3. jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.
4. Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.
5. Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.
6. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki.
ok-
7. Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".
8. Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
9. Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.
10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä
ok--
10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
11. Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
12. Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"
ok--
PASI HUJANEN, SLEY (2003)
JEESUKSEN SYNTYMÄ
Johdanto Matteuksen evankeliumiin ja luku 1
Palaa päähakemistoon | Raamattuluentojen hakemisto | SLEY:n Kotisivuille | Raamattukurssin kotisivut | Tulostettava versio
Matt 1
PASI HUJANEN, SLEY (2003)
JEESUKSEN SYNTYMÄ
Johdanto Matteuksen evankeliumiin ja luku 1
EVANKELIUMIN KIRJOITTAJA
Useissa Uuden testamentin kirjeissä on kirjoittaja mainittu. Sen sijaan missään evankeliumissa ei kirjoittajaa ole mainittu. Evankeliumien kirjoittajia etsiessämme joudumme tukeutumaan kristilliseen perimätietoon ja tekstistä nouseviin havaintoihin.
Jo vuodelta 130 on säilynyt Hierapoliksen piispan Papiaksen lainaus, jossa hän toteaa ensimmäisen evanke-liumin kirjoittajan olevan apostoli Matteus, jota evankeliumeissa kutsutaan myös Leeviksi (Matt 9:9-12, 10:3, vertaa Mark 2:14). Apostolien luetteloissa hän on aina Matteus. Tullimiehenä hän tietenkin oli kirjoitustaitoinen ja osasi kreikkaa - jonka taito ei suinkaan ollut mitenkään harvinainen Jeesuksen ajan Israelissa. Tämä kristilli-nen perimätieto on nykyisessä raamatuntutkimuksessa asetettu kyseenalaiseksi.
Tiedemiesten mielipiteet eroavat tässä kysymyksessä, kuten myös evankeliumin ajoituskysymyksessä, joka tietenkin liittyy läheisesti kirjoittajakysymykseen. Myös kirjoituspaikasta on erilaisia näkemyksiä. Kirjoitusajaksi on ehdotettu sekä 60lukua, jolloin evankeliumi olisi kirjoitettu Roomassa, että 7090lukua, jolloin evankeliumi olisi kirjoitettu Syyriassa. Mitä ilmeisimmin Markus on evankeliumeista vanhin. Sekä Matteus että Luukas ovat käyttäneet lähteenään sekä Markuksen evankeliumia että ns. Logia-lähdettä (Jeesuksen sanojen lähde, joka on sisältänyt paljon Jeesuksen puheita). Usein puhutaankin ns. kaksilähdeteoriasta Matteuksen ja Luukkaan yhteydessä.
Näitä kysymyksiä pohdittaessa keskeinen ongelma on ollut se, tunsiko kirjoittaja Jerusalemin hävityksen. Kriittiset tutkijat väittävät, että evankeliumissa näkyy Jerusalemin tuhon vaikutus (erityisesti 22:7), perinteisellä kannalla olevat taas korostavat perimätiedon luotettavuutta, eivätkä he näe evankeliumissa viittauksia Jerusa-lemin tuhon tapahtumisesta.
On myös esitetty, että Papiaksen lainaus koskisikin jotakin toista, kadonnutta evankeliumia, sillä hän mainitsee Matteuksen kirjoittaneen hepreaksi - tai itse asiassa arameaksi. Kaikki nykyisen Matteuksen käsikirjoitukset ovat taas kreikaksi.
Matteuksen evankeliumi on selvästi kirjoitettu juutalaistaustaisille kristityille. Hän ei selitä juutalaisia tapoja, vaan olettaa niiden olevan lukijoille tunnettuja.
PÄÄEVANKELIUMI
Varhainen kristillinen kirkko piti Matteusta pääevankeliuminaan, tästä on osoituksena sen paikka Uuden testa-mentin alussa.
Meidän tulee myöntää, että saatavilla olevasta todistusaineistosta voi saada erilaisia vastauksia kirjoittaja, kirjoitusaika ja paikkakysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan merkitse, etteikö Matteuksella voisi olla samaa arvoa meille kuin niille kristityille, joilla kyseisiä ongelmia ei ollut. Näen itse asian seuraavasti: meidän kannaltamme tärkeintä evankeliumeissa, kuten koko Raamatussa, on se, että Jumala puhuu meille niissä. Voin luottaa siihen, että Jumala valitsi parhaat sanoman eteenpäinviejät myös silloin, kun piti säilyttää tieto Jeesuksen toiminnasta maan päällä. Tämän rinnalla ei sillä, kuka kirjoitti Matteuksen evankeliumin, ole kovin suurta merkitystä.
OK..
ok..
ok..
Uskonpuhdistaja Martti Luther korosti sitä, että on vain yksi evankeliumi. Hän ei kirjoittanut erillisiä johdantoja evankeliumikirjoihin, vaan kaikille yhteisen johdannon. Varhaisissa käsikirjoituksissakin puhutaan nimenomaan "evankeliumista Matteuksen mukaan" ei Matteuksen evankeliumista.
Miksi Jumala ei halunnut evankeliumien kirjoittajia esiin? Tähän voimme vastata: sanoma oli tärkeämpi kuin sen välittäjä. Silti on luvallista pohtia näitä johdantoopillisia kysymyksiä, mutta ei saa antaa niiden hukuttaa alleen itse asia ydintä, evankeliumia.
ASIAN YDIN
Matt 16:1319 kertoo meille koko Matteuksen evankeliumin tarkoituksen: se haluaa vastata kysymykseen, kuka Jeesus Nasaretilainen oli. Matteuksen, eikä muidenkaan evankelistojen, tarkoituksena ei ollut kirjoittaa Jeesuk-sen elämänkertaa tai historiaa Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta. Heidän tarkoituksensa oli kertoa Jeesuksen merkityksestä maailmalle, sen jokaiselle ihmiselle.
On tärkeää ymmärtää tämä ero! Tehdäänpä pieni ajatusleikki: jos lukisimme peräkkäin kaikki Jeesuksen puheet, joita evankeliumeissa on säilynyt, aikaa menisi ehkä muutamia tunteja. Kuitenkin Jeesuksen julkinen toiminta kesti noin kolme vuotta. Huomaamme, että vain pieni osa materiaalista on otettu mukaan. Meillä ei siis ole elokuvaa Jeesuksesta, vaan pikemmin muutamia valokuvia! Ja nämä kuvat on valittu tietyssä tarkoituksessa: osoittamaan, että Jeesus oli Vanhassa testamentissa luvattu Messias. Evankelista Johannes ilmaisee asian Joh 20:3031:ssä juuri näin. Asian ydin on siis: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika." (Matt 16:16) Tämän selkeän vastauksen Uusi testamentti meille antaa, mutta monta meitä kiinnostavaa kysymystä jää vaille vastaus-ta (vertaa 5 Moos 29:28 ja Joh 21.25).
PALJON PUHEITA
Matteus on sisällyttänyt evankeliumiinsa useita Jeesuksen puheiden kokoelmia. Emme tiedä, ovatko ne pidetty samassa yhteydessä, vai onko Matteus koonnut yhteen Jeesuksen eri tilanteissa pitämiä puheita.
Miten vainot ilmenevät?
Äärimmäisyyksissä vainoamiset johtavat kristittyjen hengen riistoon, kuten edellä mainitussa Turkin tapauksessa. Tässä tapauksessa äärijärjestö tappoi Raamattuja ja muuta kristillistä materiaalia julkaisseita kristittyjä, vaikka virallisesti heillä oli toiminnan vapaus ja heidän toiminnallaan lain suoja. Suurin osa uskonnollisista syistä tehdyistä kristittyjen murhista ei tule julkisuuteen. Useissa maissa viranomaiset peittävät tapaukset. He antavat hyväksynnän äärijärjestöjen toiminnalle tai sitten jopa suorittavat itse murhat.
dfsfff
ok...
ok..