Juu olen 37 vuotias mies. Sain tänään tietää että minusta johtumattomista syistä en voi enää koskaan palata enää normaaliin arkeen. Itsemurha tuntuu hyvältä ratkaisulta. Olen miettinyt jo tekotavan. Hirttäminen ei tule kysymykseen koska varastossa sitä en voi tehdä koska menis koko talo pilalle ja ulkonakaan sitä en voi tehdä puuhun koska sen tekeminen vaatisi liikaa valmisteluita. Rekkaa päin en voi ajaa koska sivulliset joutuisi vaaraam ja ajattelen kuskia. Se konsti on kohtuu varma ja se tapahtuisi/tapahtuu mikä on mielessä. Sukulaiset ja tuttavat surevat pitkään mutta ei voi mitään. Kun ei ole järkeä jatkaa.
Pitäsköhän tehä itsari?
Miksi.elämä.meni.näin
13171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Toimiiko?
Mainitaan vielä et henkisiä sairauksia minulla on ja niitten lisäksi kun paluuta entiseen ei ole, niin on välinpitämätön olo. Kun millään ei ole enää väliä.
Hanki auringonkukan sieminiä heitä niitä pihalle ja katso kun linnut tulevat syömään. Tunnetko silloin mitään?
hanki Amaryllis kukka ja katso kun nuput päivä päivältä aukeavat.Tunnetko silloin mitään?
Miksi millään ei ole enää väliä? Mikä on ajanut tuohon välinpitämättömyyteen?
Yksi elämä. mitä teet sen kanssa. Kysyn vaan, kysy mun 2- vuotias tyttäreltä ja hänen äidiltään. He ovat jo lähteneet.
Anna itsellesi vielä aikaa, jotta voidaan etsiä toista ratkaisua uuteen elämään
Kik:onneatie
Email: Onneatie (at) Gmail piste com
Mitä tarkoittaa, ettet voi palata normaaliin arkeen? On yhtä paljon erilaisia tapoja elää kuin on ihmisiäkin. Ja on mahdotonta arvottaa niitä. Länsimaisessa kulttuurissa toki arvostetaan yli kaiken sekä rahallisesti että sosiaalisesti äveriästä elämää. Siltikin suuri osa maailman väestöstä elää yhä ilman sähkövaloa. Ei voi olla yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää. Sitä paitsi maapallon kantokyvyn kannalta vaatimaton elämä on parasta elämää.
Ikuista varmuutta ja muuttumattomuutta ei ole. Arkesi tulee ehkä olemaan erilaista jatkossa, mutta sinulle yhtä aitoa kuin ennenkin. Kadunkulmien kerjäläisetkin löytävät syyn elää ja osaavat myös pitää hauskaa.
Hei.
Kuulostaa kovin kurjalta, että pohdit itsemurhaa ja miten tekisit sen. Toivottavasti annat elämälle mahdollisuuden, olet nuori vielä. Sanot, ettet voi palata normaaliin arkeen. Joku elämän mullistus lienee käsillä. Sellainen järkyttää aina. Elämän mullistuksen yli pääsee, kun antaa aikaa. Normaalia arkea on monenlaista, se on vaihtelevaista. Sinulle uudenlainen arki voi olla hyvää arkea. Toivon, että sinulla on läheinen ihminen, johon luotat, jonka kanssa haluat jutella, jotta saat tukea itsellesi vaikeaan elämänvaiheeseen. Muista, että aina on toivoa. Muista, että huominen päivä voi olla parempi. Muista, että yksin ei kannata jäädä epätoivoon, he apua ja tukea itsellesi mikä tahansa ongelmasi onkaan.
Tsemppiä,
Pirkko-pappi
Kirkko saattaisi pystyä auttamaan mimua.mut en käy facebookissa, eikä minulla ole tunnuksia sinne. Soittamimen sinne suoraan Kirkon auttavaan puhelimeen tuntuu jotenkin liian vaikealta. Olisiko mitään mailiosoitetta jonne aluksi ottaa yhteyttä ja voisi kirjoitella ongelmistani? T. Ketjun aloittaja
Hei
Kokeilehan seuraavaa: http://kirkonkeskusteluapua.fi./
Sieltä löydät monenlaista palvelua.
Koeta jaksaa nyt vain päivä kerrallaan. Vähitellen asiat selviävät ja muuttuvat. Olosi ei tule aina olemaan noin kurja. Ethän tee vielä noin peruuttamatonta ratkaisua?
Lämmöllä,
pappi Elisabet
Hyvä aloittaja. Kun saa tuollaisen elämän muuttavan asian, niin se on sokki. Itsemurhaa ei kannata tehdä ainakaan suinpäin. Sinun kannattaa antaa itsellesi aikaa, aivojen selkeyttää uutta tilannetta. Kun aikaa kuluu, alat nähdä elämäsi ihan uudella tavalla. Kun yksi ovi sulkeutuu, monia uusia voi avautua.
Itse päätä haluatko valottaa miten elämä muuttui yllätyksellisesti.
Aloittaja, tiedän kärsimyksesi koska olen itsekin kärsinyt mielenterveyshäiriöstä... Minua kuitenkin piteli hengissä yksi minulle erittäin tärkeä ihminen. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä. Hän tuli kuitenkin tuekseni vasta kun avauduin kunnolla asiastani hänelle ja esti mua tekemästä itsaria monta kertaa... Kun pääsin vaikean ajan ohi tajusin että on toivoa... Sitä oli koko ajan vaikean ajan aikanakin, en vain nähnyt sitä... Älä heitä elämääsi hukkaan vain koska nyt on huono olo, älä tee sitä virhettä... ja avaudu tilanteestasi läheisellesi, älä elä sen kanssa yksin, koska kenenkään pää ei kestä sellaista taakkaa... Olen puhunut.
Olet puhunut hänen kanssaan tästä asiasta. Vielä myöhemmin kertonut lisää itsestäsi.
Ky$