Nostetaan päivitetty juttu alkuun: ”Joulukirkko” on eri asia kuin koulun joulujuhla!
Koulupäivään liitetty ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus kirkossa tai päiväkodin pikkukirkko ovat eri asioita kuin yksittäinen virsi perinteisessä koulun joulujuhlassa. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on silloin uskonnollinen, toisin kuin koulun yhteisessä juhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan. Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa, joulunakaan. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus ”joulukirkkoihin” ja muihin jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja siten rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen lukuvuoden ohjelmassa koulupäivän liitettynä, monille vanhemmille on todella kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö siitä pois. Monet kokevat, että rehtori suosittaa eli tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta päiväohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu. Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat ja toteuttavan koulun toiminnan tältä pohjalta?
Koulupäivään liitetty ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus kirkossa tai päiväkodin pikkukirkko ovat eri asioita kuin yksittäinen virsi perinteisessä koulun joulujuhlassa. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on silloin uskonnollinen, toisin kuin koulun yhteisessä juhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan. Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa, joulunakaan. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus ”joulukirkkoihin” ja muihin jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja siten rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen lukuvuoden ohjelmassa koulupäivän liitettynä, monille vanhemmille on todella kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö siitä pois. Monet kokevat, että rehtori suosittaa eli tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta päiväohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu. Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat ja toteuttavan koulun toiminnan tältä pohjalta?
Vastaukset 70
Vanhimmat
"Kertaus on opintojen äiti." Tällä hetkellä erityisen ajankohtaista niissä kouluissa, joissa "joulukirkko" nyt kuitenkin on ohjelmassa, on tukea perheitä valitsemaan tuolle uskonnonharjoitustilaisuudelle vaihtoehtoinen ohjelma. Uskonnoton ohjelma kehittyy vain, kun siihen osallistuu oppilaita ja kun sen valmistelu aloitetaan ajoissa ja tiedottaminen tapahtumasta myös.
Haasteena tässä on ilmennyt, että "joulukirkkojen" ohjelman toteutukseen liitetään ja pyritään sitouttamaan koululuokkia tai koulun kuoroja niin, että myös uskonnottomien ja ei-uskonnollisten kotien lapsille synnytetään paine osallistua ohjelmansuorittajana ryhm,än mukana.
"Joulukirkko" on kirkon jumalanpalvelus ja koulun yhteinen joulujuhla on koulun oma juhla. Koulun oman kuoron esiintymispaikka on joulujuhla, ei kirkon "joulukirkko". Kuoro voisi pikemminkin esiintyä siinä kaikille sopivassa ei-uskonnollisessa tilaisuudessa, jokaon samaan aikaan kuin ev.-lut. "joulukirkko".
Nyt väkeä vaihtoehtotilaisuuksiin. Joskus syksyllä annetun suostumuksen osallistua uskonnollisiin voi vaihtaa.
Vielä ehtii ilmoittaa.
Niin, syksyn mahdollisen "yleissuostumuksen" voi vaihtaa.
Ajankohtainen ketju juuri nyt.
Ensi viikolla ainakin koulun yhteisiä joulujuhlia.
Heti tai kohta.
Lähestyy uhkaavasti.
Rohkeutta .
Hitsi. Aika käy kuin iltamissa.
Lähestyy lähestyy
Aökaa olla taaas
Ilmoituksen voi antaa/viedä vaikka tapahtumapäivänä.
Mieluiten toki jo ennen, että vaihtoehtotilaisuuden vetäjät tietävät.
Otsikossa oleva erottelu pyrkii aina unohtumaan keskustelussa.
Joulukirkko on jumalanpalvelus kirkossa, koulun joulujuhla sen sijaan ei ole uskonnonharjoitustilaisuus (- eikä siitä pidä sellaista yksipuolisilla ohjelmavalinnoilla tehdä).
NYT on aika ilmeittaa.
Ilmoitus tänäänkin vielä mahdollinen.
Hienoa että Vapaa-ajattelijat nostavat tätä ja näitä asioita esiin! Kiitos.
Kaikki muutkin voivat sitä tehdä, mutta ei näitä nostoja ole ruuhkaksi asti.
Tapahtuu näinä päivinä.
Ajoitus kohdallaan.
Jossain Ylivieskassa on oikein yökirkko. Koulun viralllisena ohjelmana. Päälle todistusten jako koululla.
Tänään ja huomenna varmaan pääosa.
Huomenna viimeiset.
Pitäisi olla ilmeisesti erikseen sekulaarit ja uskonnolliset koulut. Jälkimmäisiä on jo, edelliset odottavat perustamista.
Voi olla tavalliset koulut ja omalla kustannuksellaan toimivat uskonnolliset koulut!?
Likikään kaikissa maissaa valtio ei kustanna uskonnolisia kouluja, http://freethoughtreport.com/
Kertta viel ennenko nukutaan.
Joulua ei ehkä erikseen tarkasstella, koulua kuitenkin. Täältä http://freethoughtreport.com/ voi tiirata myös eri maita http://freethoughtreport.com/countries/
tämän tai eilispäivän juttu
Tämä koskee myös pääsiäisen viettoa kouluissa. Jumalanpalvelus kirkossa on eri asia kuin koulun yhteinen pääsiäistilaisuus.
"Kevätkirkko" on eri asia kuin koulun yhteinen kevätjuhla.
Eihän tässä ole kuin 4½ kuukautta jouluun. Sitten alkavat taas päivät pitenemään.
Kuitenkin koulun "joulujumalanpalvelusta" koskeva päätös joudutaan vielä tänäkin vuonna monessa kodiss tekemään jo elokuussa, kun koulusta tulee lappu. jossa kysytään, että saako pluvan... jossei ihan että saahan (- niin kuin Espoossa vielä muutama vuosi sitten).
Tässä perusratkaisua koskevaa keskustelua:
Kirkkohallituksen edustaja on kommentoinut
http://www.hs.fi/paivanlehti/09082017/art-2000005318693.html
Esa Ylikosken kirjoitusta
http://www.hs.fi/paivanlehti/07082017/art-2000005316445.html
Kirkkohallituksen edustaja ohittaa Ylikosken kirjoituksen ydinasian, joka koski sitä, mitä koulu julkisen vallan instituutiona järjestää, liittää ja tarjoaa viralliseen toimintaansa - tai ei enää tarjoa. Kyse oli toistuvista jumalanpalveluksista kirkossa sekä toistuvista seurakuntapappien hartauksista.
Ylikoski ei esittänyt vaatimusta "riisua oma katsomus takin tavoin naulakkoon, kun astutaan kouluun tai työpaikalle". Jokainenhan voi halutessaan esimerkiksi rukoilla itsekseen työpaikkalounaan tai kouluruokailun alussa tai muillaa tauoilla ja väälitunneilla.
Eikä tunnustuksellisten eli sitouttavien hartaustilaisuuksien ja jumalanpalvelusten jättäminen koulupäivien ulkopuolelle estä opetuksen yhteydessä asiallisesti käsittelemästä eri uskontojen piirteitä ja toimintaa. Ja uskonnonopetuksessakin pitäisi käsitellä myös uskonnottomuutta ja sekulaaria tapakulttuuria.
Myös ekskursio kirkkoon tai moskeijaan tai vaikka Vapaa-ajattelijain toimitilaan on täysin mahdollista, kunhan sitä ei tehdä vuodesta toiseen pari-kolme kertaa toistaen (esim. kaksi jumalanpalveluskertaa 9 vuoden aikana tekee 18 kertaa peruskouun aikana, jolloin ei voi puhua ekskursiosta).
Syntyi vaikutelma, että Kirkkohallituksen edustaja haluaisi tuoda koulujen lisäksi tavallisille työpaikoillekin aamuhartaudet ja jumalanpalveluksia työpäivän toimintaan ("kun astutaan kouluun tai työpaikalle").
Kolme kuukautta!
Ajattelemisen+aihetta++koululaisten+vanhemmille+muuallakin+kuin+Vantaalla.+
Käyttämätöntä reserviä.
Neljän kuukauden päästä alkavat taas päivät pidentyä.
"Joulukirkkoja" tyrkytetään koululaisille jo aiemmin joulukuussa eikä vasta 25.12. eli neljän kuukauden päästä.
Sen kunniaksi.
Jee
Joulujuhlat lähestyvät. Ja pikkujoulujuhlista jaloin.
Pöh. Aurinko paistaa. Vaikka tottahan se on, että syyspäivän tasaus meni juuri. KOlmen kuukauden päästä päivät taas pitenevät.
Ennakointia!?
Koskee myös pikkulapsia päivähoidossa: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/566172-mielipide-paivakodeissa-tulisi-keskittya-kaikille-yhteisiin-juhliin-joulukirkon-ei
Yhteistä joulujuhlaa ei pidä pitää kirkossa.
Tällainen sotkeminen ihan pahinta. Protesti, jos tulee tietoon.
Kantelu tai valitus.
Ennakolta ehkäisyä.
Joulu lähestyy jyrmyin askelin.
Hyvää että erotetaan joulujuhla ja "joulukirkko".
Debattiapäivähoidosta: Keskiviikko 15.11.2017 -kohdasta
http://www.radiot.fi/#!/ohjelma/radio-dei/viikon-debatti
Jos joulujumalanpalvelus on lukukauden ohjelmassa, vanhempien on syytä perätä ja vaatia kunnollista, hyvin valmisteltua ohjelmaa sen rinnalle.
Koulussa se ei ole vain ET-opettajan homma, vaan isomman työryhmän. Ja ohjelma voi olla retki, koska kirkkoon meniokin on ikään kuin retki, koulun seinien ulkopuolelle.
Uudessa Uskomaton-lehdessä juttua Reykjavikin mallista ja Helsingin(kin) koulujen kummallisesta OSALLISTUMATTOMUUS-käsityksestä.
Vielä voi päivittää ilmoituksen!
Lapsia tulisi kohdella yhdenvertaisesti, syrjimättä myös uskonnosa tai vakaumukssta riippumatta: https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko/
Monissa kouluissa ei ole joulujuhlaa, koska satsattiin itsenöisyysjuhlaan. Siksi tärkeää huolehtia, että "joulukirkkoa" (jumalanpalvelus) ei sekoiteta joulujuhlaksi.,
Havaintoja? Muutoksia?
Alajärven päiväkodeissa pikkulapsia ruokarukoilutetaan.
Kouluissa ja päivähoidossa!
Jos elokuussa tuli ilmoitettua "saako"-kyselyyn ok, sen voi korjata NYT vielä.
Hyvä ajankohtaispäivitys!
Season's Greetings!
Aiheesta keskustelua myös Helsingin VAbaarissa 18.12. klo 18.00 Oivassa
Ajankohtaien ketju!
Tiedoksi ja toimenpiteitä varten.
Rohkaisua vanhemmille!
Ensi viikkoon!?
Ensi viikon asia!
Tämän viikon asia!!:-)
Onks vähän ajankohtaista?
Nyt enää hyvin vähän... Mitä tapahtuu torstaina tai perjantaina lapsesi koulussa?
Millainen vaihtoehtoinen ohjelma on tai oli?
Viimeisiä viedään.