Onko kristitylle mahdollista olla läheisessä ystävyydessä epäuskoisten kanssa ja samalla miellyttää Jumalaa? Tämä on tärkeä kysymys, erityisesti jos annat elämäsi Jumalalle ja lähimmät ystäväsi ja perheesi eivät tee samoin, tai jos haluat voittaa epäuskoisen Kristukselle.
Kun päätät seurata Jesusta kokosydämisesti, silloin hän tarjoaa sinulle tietä, joka johtaa synnin voittamiseen; hän itse kulki tätä tietä, ja sillä tiellä tulee vapaaksi ja iloiseksi (Joh. 10:10). Kun olet uskollinen, sinusta tulee hänen morsiamensa ja kanssatyöntekijänsä läpi iankaikkisuuden (Ilm. 3:21). Mutta voivatko inhimilliset suhteet saattaa tämän korkean kutsumuksen vaaraan?
Mitä todella arvostan?
Kun Jeesus puhui ihmisten kanssa, hän otti tämän teeman usein esille: «Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen.» Matt.10:37.
Joskus tällainen suhde voi estää sinua tekemästä sellaista, minkä tiedät olevan Jumalan tahto elämässäsi. Muut ehkä loukkaantuvat päätöstesi takia, tai he sanovat sinulle, että Jumalan palveleminen tai hänen tahtonsa tekeminen ei ole niin tärkeää, tai että se on vanhanaikaista tai väärin ymmärretty, ja säilyttääksesi hyvän suhteen heihin, kiellät sen, mitä sisälläsi tunnet oikeaksi. Jeesus tarkoitti nimen omaan näiden inhimillisten suhteiden ja ihmisten mielipiteiden huomioonottamista puheessaan.
Jeesus arvosti Jumalan tahtoa yli kaikkien maallisten siteiden.
Kerran Jeesuksen äiti ja veljet halusivat puhua hänen kanssaan ihmisjoukon keskellä, jolloin hän vastasi: «Hän vastasi heille: Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljiäni?...Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.» Mark. 3:33-35. Jeesus arvosti Jumalan tahtoa yli kaikkien maallisten siteiden. Säilyttäessämme maallisen ystävyyden, emme halua, että meille käy niin kuin Paavali sanoo Efes. 2:12:ssa: «ilman Kristusta,... ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa.» Se olisi iankaikkinen tappio meille itsellemme ja ehkä myös niille, joista välitämme.
Vieras ies
Paavali kirjoittaa: «Älkää suostuko kantamaan vierasta iestä yhdessä niiden kanssa, jotka eivät usko. ... Tai mitä yhteistä uskovalla on sen kanssa, joka ei usko?» 2. Kor. 6:14-15.
I Vanhassa liitossa Jumala kielsi Israelia kyntämästä kahdella eri eläinlajilla samalla pellolla, koska toinen estäisi toista tekemästä tehtäväänsä. Paavali käyttää tätä esimerkkiä vertauksena siihen, että yrittää säilyttää läheiset suhteet joihinkin ihmisiin, jotka eivät ole sitoutuneet Jumalaan niin kuin me; joilla ei ole samaa päämäärää tulla Jeesuksen puhtaaksi ja hohtavan puhtaaksi morsiameksi.
Kuinka ystävyys voi olla vaarallista?
Jeesus sanoi, että tie on kaita ja vain harvat löytävät sen (Matt. 7:13-14). Tulemme valtavan helposti johdetuiksi pois kutsumuksestamme voittaa, niin kuin Jeesus itse voitti. Luonnostaan meidän on valtavan helppo etsiä hyväksyntää ystäviltämme. Kuitenkin Jeesus sanoo itsestään: «En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä.» Joh. 5:41. Paavali kirjoitaa suoraan, ilman epäilyksen varjoa: «Älkää eksykö! Huono seura hyvät tavat turmelee.» 1. Kor. 15:33. Miksi hän suhtautuu niin vakavasti? Asian ydin on se, että uskovalla ja ei-uskovalla on erilainen päämäärä, kiinnostukset ja arvot. Meillä kaikilla on oma tahtomme, joka on vastoin Jumalan tahtoa ja olemme valtavan heikkoja. Toiset ihmiset voivat myös vaikuttaa meihin, ja oma inhimillinen tahtomme löytää helposti "pienimmän vastustuksen tien", joka useimmiten tarkoittaa jotain muuta kuin Jumalan tahtoa. Ajan viettäminen ei-uskovien kanssa ja heidän vaikutustensa alaisena oleminen voi tehdä Jumalan tahdon tekemisen vaikeaksi, varjostaa näkysi voitosta ja jopa vähentää haluasi elää Jumalalle.
Ajan viettäminen ei-uskovien kanssa ja heidän vaikutustensa alaisena oleminen voi tehdä Jumalan tahdon tekemisen vaikeaksi, varjostaa näkysi voitosta ja jopa vähentää haluasi elää Jumalalle.
Enkö voi voittaa heitä Jumalalle?
«Mutta mitä, jos haluan voittaa heidät Kristukselle?» Ehkä mietit sitä. «Kuinka voin tehdä sen, jos rikon suhteeni heihin?» Paavalin todistus voi auttaa selventämään: «Vaikka olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi voittaakseni mahdollisimman monia.» 1. Kor. 9:19. Paavalin piti ensin tulla vapaaksi ihmisistä, ennen kuin hän oli tarpeksi vahva johdatta heidät Kristukseen. On tärkeää, että olemme rehellisiä itsellemme tällaisissa asioissa, koska sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset, jos yritämme auttaa heitä, kun emme itse ole vielä täysin vapaita. Kuten näemme Salomon tapauksessa, kun hän avioitui ulkomaalaisten vaimojen kanssa: «Kun Salomo oli tullut vanhaksi, hänen vaimonsa toivuttivat hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, eikä hänen sydämensä enää ollut kokonaan antautunut Herralle,
http://www.brunstad.org/fi/kristillinen-puheenvuoro/mita-raamattu-sanoo-ystavyydesta-epauskoisten-kanssa
Kun päätät seurata Jesusta kokosydämisesti, silloin hän tarjoaa sinulle tietä, joka johtaa synnin voittamiseen; hän itse kulki tätä tietä, ja sillä tiellä tulee vapaaksi ja iloiseksi (Joh. 10:10). Kun olet uskollinen, sinusta tulee hänen morsiamensa ja kanssatyöntekijänsä läpi iankaikkisuuden (Ilm. 3:21). Mutta voivatko inhimilliset suhteet saattaa tämän korkean kutsumuksen vaaraan?
Mitä todella arvostan?
Kun Jeesus puhui ihmisten kanssa, hän otti tämän teeman usein esille: «Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen.» Matt.10:37.
Joskus tällainen suhde voi estää sinua tekemästä sellaista, minkä tiedät olevan Jumalan tahto elämässäsi. Muut ehkä loukkaantuvat päätöstesi takia, tai he sanovat sinulle, että Jumalan palveleminen tai hänen tahtonsa tekeminen ei ole niin tärkeää, tai että se on vanhanaikaista tai väärin ymmärretty, ja säilyttääksesi hyvän suhteen heihin, kiellät sen, mitä sisälläsi tunnet oikeaksi. Jeesus tarkoitti nimen omaan näiden inhimillisten suhteiden ja ihmisten mielipiteiden huomioonottamista puheessaan.
Jeesus arvosti Jumalan tahtoa yli kaikkien maallisten siteiden.
Kerran Jeesuksen äiti ja veljet halusivat puhua hänen kanssaan ihmisjoukon keskellä, jolloin hän vastasi: «Hän vastasi heille: Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljiäni?...Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.» Mark. 3:33-35. Jeesus arvosti Jumalan tahtoa yli kaikkien maallisten siteiden. Säilyttäessämme maallisen ystävyyden, emme halua, että meille käy niin kuin Paavali sanoo Efes. 2:12:ssa: «ilman Kristusta,... ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa.» Se olisi iankaikkinen tappio meille itsellemme ja ehkä myös niille, joista välitämme.
Vieras ies
Paavali kirjoittaa: «Älkää suostuko kantamaan vierasta iestä yhdessä niiden kanssa, jotka eivät usko. ... Tai mitä yhteistä uskovalla on sen kanssa, joka ei usko?» 2. Kor. 6:14-15.
I Vanhassa liitossa Jumala kielsi Israelia kyntämästä kahdella eri eläinlajilla samalla pellolla, koska toinen estäisi toista tekemästä tehtäväänsä. Paavali käyttää tätä esimerkkiä vertauksena siihen, että yrittää säilyttää läheiset suhteet joihinkin ihmisiin, jotka eivät ole sitoutuneet Jumalaan niin kuin me; joilla ei ole samaa päämäärää tulla Jeesuksen puhtaaksi ja hohtavan puhtaaksi morsiameksi.
Kuinka ystävyys voi olla vaarallista?
Jeesus sanoi, että tie on kaita ja vain harvat löytävät sen (Matt. 7:13-14). Tulemme valtavan helposti johdetuiksi pois kutsumuksestamme voittaa, niin kuin Jeesus itse voitti. Luonnostaan meidän on valtavan helppo etsiä hyväksyntää ystäviltämme. Kuitenkin Jeesus sanoo itsestään: «En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä.» Joh. 5:41. Paavali kirjoitaa suoraan, ilman epäilyksen varjoa: «Älkää eksykö! Huono seura hyvät tavat turmelee.» 1. Kor. 15:33. Miksi hän suhtautuu niin vakavasti? Asian ydin on se, että uskovalla ja ei-uskovalla on erilainen päämäärä, kiinnostukset ja arvot. Meillä kaikilla on oma tahtomme, joka on vastoin Jumalan tahtoa ja olemme valtavan heikkoja. Toiset ihmiset voivat myös vaikuttaa meihin, ja oma inhimillinen tahtomme löytää helposti "pienimmän vastustuksen tien", joka useimmiten tarkoittaa jotain muuta kuin Jumalan tahtoa. Ajan viettäminen ei-uskovien kanssa ja heidän vaikutustensa alaisena oleminen voi tehdä Jumalan tahdon tekemisen vaikeaksi, varjostaa näkysi voitosta ja jopa vähentää haluasi elää Jumalalle.
Ajan viettäminen ei-uskovien kanssa ja heidän vaikutustensa alaisena oleminen voi tehdä Jumalan tahdon tekemisen vaikeaksi, varjostaa näkysi voitosta ja jopa vähentää haluasi elää Jumalalle.
Enkö voi voittaa heitä Jumalalle?
«Mutta mitä, jos haluan voittaa heidät Kristukselle?» Ehkä mietit sitä. «Kuinka voin tehdä sen, jos rikon suhteeni heihin?» Paavalin todistus voi auttaa selventämään: «Vaikka olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi voittaakseni mahdollisimman monia.» 1. Kor. 9:19. Paavalin piti ensin tulla vapaaksi ihmisistä, ennen kuin hän oli tarpeksi vahva johdatta heidät Kristukseen. On tärkeää, että olemme rehellisiä itsellemme tällaisissa asioissa, koska sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset, jos yritämme auttaa heitä, kun emme itse ole vielä täysin vapaita. Kuten näemme Salomon tapauksessa, kun hän avioitui ulkomaalaisten vaimojen kanssa: «Kun Salomo oli tullut vanhaksi, hänen vaimonsa toivuttivat hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, eikä hänen sydämensä enää ollut kokonaan antautunut Herralle,
http://www.brunstad.org/fi/kristillinen-puheenvuoro/mita-raamattu-sanoo-ystavyydesta-epauskoisten-kanssa
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asiallinen kirjoitus.
Vastaus kirjoitukseen "Onko kristitylle mahdollista olla läheisessä...":
Teille on jo vastattu riittävän selkeästi seuraavassa osoitteessa, joten luopukaa eksyttämisistänne ennen kuin teille tapahtuu jotakin ikävää, jota ei saa pois:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14615740/mitaraamattu-sanoo-ystavyydesta-epauskoisten-kans
KRISTITYT kansanryhmä ei ole krislam, koraani sekoitusta.
Uhmaat Suomen lakia ja tulet saamaan palkkiosi.
Kysymys on kristllisestä näkökulmasta katsottuna. Ei epäjumalien opeista.