Nobel-palkintojuhlien yhteydessä nousevat julkisuuteen myös Tuhkolman ja Oslon hienot kaupungintalot. Nehän on rakennettu runsas sata vuotta sitten, samoin kuin Kööpenhaminankin hieno kaupungintalo. Erityisen noteerattavaa niiden arkkitehtuurissa on todella hieno sisustus. Kelpaa pitää Nobel-juhlaillallisia 1400 hengelle. Myös yli sata metriä korkeat tornit ovat huomionarvoisia.
Nuo kaupungintalot ovat myös sekulaarin kulttuurin manifestaatioita, modernissa ja toki myös kansallisromanttisessa hengessä. Niissä ei ole mitään uskonnollisia tunnusmerkkejä, ja kansalliseen kulttuuriin ja historiaan nojataan muuten monipuolisesti. Kaupungintalot pyrkivät joissain suhteissa ainakin rinnastumaan, ehkä jopa ylittämäänkin kuninkaallisia ja kirkollisia rakennuksia kaupungeissaan.
Ilmeisesti ne pikkuisen kilpailivat myös naapurimaiden kaupungintalojen kanssa, sillä Tukholman kapungintalon torni on yhtä metriä korkeampi kuin Kööpenhaminan talon torni. Samaa kilpailuahan oli ollut vuosisatojen varrella paaveilla ja piispoillakin usein niin että ei ollut paljoa päätä pakottanut.
Kustannuksia ei niinä aikoina ehkä niin tarkkaan laskettu. Tukholmassa talon suunnitellut arkkitehti oli ilmeisesti myös hyvä markkinamies ja lobbari, kun sai niin komean talon rakennuttamisen läpi kaupungin hallinnossa. Pitkää rauhan kautta eläneen maan pääkaupungilla oli kuitenkin siihen aikaan varaa, ja varmaan myös uusilla poliittisilla voimilla näyttämisen halua. Uusi, moderni aika, uudet rakennukset.
Nuo kaupungintalot ovat myös sekulaarin kulttuurin manifestaatioita, modernissa ja toki myös kansallisromanttisessa hengessä. Niissä ei ole mitään uskonnollisia tunnusmerkkejä, ja kansalliseen kulttuuriin ja historiaan nojataan muuten monipuolisesti. Kaupungintalot pyrkivät joissain suhteissa ainakin rinnastumaan, ehkä jopa ylittämäänkin kuninkaallisia ja kirkollisia rakennuksia kaupungeissaan.
Ilmeisesti ne pikkuisen kilpailivat myös naapurimaiden kaupungintalojen kanssa, sillä Tukholman kapungintalon torni on yhtä metriä korkeampi kuin Kööpenhaminan talon torni. Samaa kilpailuahan oli ollut vuosisatojen varrella paaveilla ja piispoillakin usein niin että ei ollut paljoa päätä pakottanut.
Kustannuksia ei niinä aikoina ehkä niin tarkkaan laskettu. Tukholmassa talon suunnitellut arkkitehti oli ilmeisesti myös hyvä markkinamies ja lobbari, kun sai niin komean talon rakennuttamisen läpi kaupungin hallinnossa. Pitkää rauhan kautta eläneen maan pääkaupungilla oli kuitenkin siihen aikaan varaa, ja varmaan myös uusilla poliittisilla voimilla näyttämisen halua. Uusi, moderni aika, uudet rakennukset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.