Tutkija paljastaa länsimedian Syyria-valheet

Robert Parryn mukaan niidenkin journalistien, jotka yleensä kirjoittavat länsimedian hyväksymää narratiivia Syyrian sodasta, artikkeleihin tihkuu ajoittain totuuden pisara. Esimerkkinä Parry käyttää New York Timesin kirjeenvaihtajan Anne Barnardin artikkelia ”I saw my father dying: A view from Aleppo´s government-held side”.

Barnardin artikkeli kuvaa tilannetta Syyrian laillisen hallituksen joukkojen hallussaan pitämällä alueella länsi-Aleppossa. ”Kapinallisten” eli al-Qaidan kanssa yhteistyötä tekevien, Yhdysvaltain tukemien ja rahoittamien terroristiryhmien hallussa olevasta itä-Alepposta on päivittäin kohdistettu ohjusiskuja ja kranaattitulta länsi-Aleppoon.

Parry kiinnittää huomiota siihen, että Barnard tunnistaa artikkelissaan todellisen tilanteen – vaikkakin vain ohimennen: Al-Qaidan terroristit taistelevat samojen lippujen alla jihadistiliittolaistensa – kuten Al-Nusran rintama (nykyään Syria Conquest Front) ja Ahrar al-Sham – kanssa. Parry toteaa tämän tekevän Yhdysvalloista de facto liittolaisen al-Qaidan kanssa ja että Venäjä vastustaa Yhdysvaltain ja terroristien yhteistyötä.

Barnardin artikkelissa vihdoinkin kerrotaan [tarkkaavaiselle] lukijalle, että ”kapinalliset” on se taho, joka estää itä-Aleppossa olevia siviilejä poistumasta Venäjän ylläpitämiä humanitäärisia käytäviä pitkin. Tämä poikkeaa aikaisemmasta kerronnasta, jossa pääviesti oli ettei ole selvää kuka estää siviilejä poistumasta.

Parry kirjoittaa, että edelleen joutuu lukemaan rivien välistä mutta ainakin vihdoinkin myönnetään, että kapinalliset ovat se taho, joka kieltäytyy siviilien evakuoimisesta nykyisissä olosuhteissa. Kuinka se eroaa siitä, että islamisti-terroristit estävät siviilejä poistumasta Irakin Mosulissa – käytäntö jonka The New York Times ja muut amerikkalaiset mediat ovat tuominneet naisten ja lasten käyttämisenä ihmiskilpinä – siihen ei NYT puutu.

Aiemmin amerikkalainen lukeva yleisö sai kuulla ainoastaan Syyrian pahan hallituksen ja ilkeän Venäjän tarkoituksella tappavan ohjusiskuilla ja pommeilla lapsia ja naisia, Parry kuittailee. Sen myötä, että tunnustetaan ”kapinallisten” yhdessä Yhdysvaltain tukemien jihadistiryhmien kanssa tekevän siviileihin kohdistettuja iskuja Aleppossa, tilannekuva alkaa hakeutua tasapainoisempaan suuntaan. Samalla paljastuvat kaksoisstandardit.

Vaikka kuolleiden määrä molemmissa osissa Aleppoa on traaginen, olemme nähneet aiemminkin vertailukelpoisia tilanteita, joissa Yhdysvallat tukee, varustaa ja rohkaisee hallituksia käymään reippaaseen vastaiskuun kapinallisten siviilialueita kohti suunnatun hyökkäyksen torjumiseen, Parry kirjoittaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus, mukaan lukien presidentti Obama ja presidenttiehdokas Hillary Clinton ovat puolustaneet Israelin oikeutta puolustaa itseään Gazasta tulevia ohjusiskuja vastaan – vaikka ne tuskin koskaan osuvat muualle kuin hiekalle. Israel saa vapaasti, muistuttaa Parry, pommittaa Gazan lähes puolustuskyvyttömiä asukkaita pommein, jotka tappavat tuhansia.

(Toim. huom. Israelkin tukee Syyrian hallitusta vastaan sotivia ”kapinallisia”.)

Itsepuolustusoikeuden universaali laki ei ulotu Syyriaan asti, missä lauotaan Yhdysvaltain lahjoittamia ohjuksia länsi-Aleppon siviilialueille, Parry kirjoittaa, jatkaen: – Mikä tahansa Syyrian [hallituksen joukkojen] tai Venäjän aiheuttama tuho itä-Aleppossa – tarkoituksena tukahduttaa sieltä tuleva tuli – muuttuu kuitenkin sotarikokseksi.

Vielä vastenmielisempiä ovat Parryn mukaan kaksoisstandardit kun ne tulevat muka objektiviisilta journalisteilta. Sellaisilta, jotka työskentelevät New York Timesissa, Washington Postissa ja muissa vastaavissa Amerikan uutislukemistoissa. Kun mediat ottavat Yhdysvaltain puolen väittelyssä, niistä tulee pelkkiä propagandisteja; ne rohkaisevat harhaanjohtunutta ryhmäajattelua, joka on johtanut rikolliseen Irakin sotaan ja muihin vastaaviin tuhoisiin hallituksenvaihto-projekteihin viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

”Ja kuitenkin se on juuri sitä, mitä normaalisti näemme. Ajattelevainen lukija ei voi olla huomaamatta, että amerikkalaisen median raportointi kansainvälisistä asioista on korruptoivan propagandan läpikyllästämää, ja että propagandan lähteet ovat Yhdysvaltain hallitus sekä joukko Yhdysvaltain rahoittamia operaatioita, usein naamioituina ihmisoikeusaktivisteiksi tai kansalaisjournalisteiksi, joiden näennäinen riippumattomuus tekee niiden propagandasta vielä tehokkaampaa.” Parry lataa.

Joten ne harvat kerrat, jolloin The New York Times ja loput valtamediasta päästävät todellisuuden pilkahtamaan läpi, kirjoittaa Parry, kannattaa panna merkille.

”Kun arvioi Hillary Clintonin ja muiden hyökkäyspolitiikkaa kannattavien interventionistien viimeisimpiä suunnitelmia laajentaa Yhdysvaltain sotilaallista interventiota Syyriassa – peitteenä nätisti nimetyt turva- ja lentokieltoalueet – amerikkalaisten tulisi ymmärtää, että heitä pyydetään menemään al-Qaidan avuksi.”

Syyriassa käydään Usan alullepanemaa kaasuputkisotaa.