Jumala vastaa ajallaan, tavallaan

Kärsimys riippuu siitä, onko se itse aiheutettua, esim. aviorikoksesta johtuvaa, tai mistä vain tietoisesta synnistä.

Raamarru sanoo, että olkaa Jumalalle alamaiset ja vastustakaa perkelettä, niin se pakenee. Monet unohtavat sen ensimmäisen asian, eli olla Jumalalle alamainen. Se ei tarkoita lain alle menemistä, vaan puhtaalla sydämellä elämistä.

Niin ensimmäinen asian on etsiä Jumalan Valtakunta kunnes tietää että sen on tullut sisään meihiin ! Sen jälken on myös pyydettävä että Jumalan Rakkaus tulee meihin, että voimme todella rakastaa Hänet. Meidän tulis löytää seuraa Minua . Niin kuin Jeesus käski meitä seuramaan Hänet ! Jos me panemme pois ylpeyden ja halumme olla maailman sylkikuppi ja että ihmiset hyppii meidän päälle tasajalka niin olemme päässeet matkalle. Ja siinä päivänä kun me ilolla voimme tämän kaiken ottamaan vastaan iloiten ja nöyrtyä meidän tuttujen edessä ja tunnustaa syntimme nuo salatut niin olemme päässyt alkuun !!

Herättää semmoisen ajatuksen että jos ihmiset kärsii niin ihmisten täytyy itse lopettaa kärsimyksensä. Ei niitä jumala tule lopettamaan. Ihmisten täytyy oppia ja kehittyä. Jos soditaan ja lapsia kuolee niin sotiminen jatkuu niin kauan kunnes tajutaan ettei se anna kenellekään mitään muuta kuin tuhoa.

Ellei ihminen opi se kuolee sukupuuttoon joko tappamalla toinen toisensa tai tuhoamalla maapallon jolloin elämä ei enää ole mahdollista.

Sama on myös yksittäisten ihmisten elämässä. Ihmisten täytyy oppia mistä oma kärsimys tulee ja korjata juuri syy ja näin kehittyä eteenpäin.

Tämän vuoksi herra ei vastaa.

tämän aloituksenntekijä eli minä olen viime aikoina miettinyt tuota kärsimystä, koska olen vaikeasti sairas.

Suurimman osan ajastani viwtän sängyssä.

Minulla on 5 alaikäistä lasta.

Eniten huolettaa lasten kohta, kun huomaa heidän kärsivän myös.
yritän olla silti topakka ja vastuullinen. En kaada heille huoliani. Silti sydäntä puristaa, kun ekaluokkalainen tulee koulusta ja sanoo, äiti meillä kaikki on erilaista, kuin muilla. minä en haluais, että ainä olet sairas ja itkee. Minä haluaisin, että pystyisit tekemään ruokaa ja joskus yulemaan koululle. Haluaisin, että kävisit kaupassa minun kanssa jne

Iötaisin yksin itken, kun toiaet eivät näe.

Olen kiitollinen monesta asiasta.

Toisaalta olen opinut tästä jotain. tiedän nyt, että jos joku on täasä tilanteessa, en lähde syytämään ensimmäisenä.

Jumala vastaa ajallaan.
Näin tekee myös sattuma.

Kyllä tuntuu välillä kovin raskaalta taakalta kun kärsimys elämässä vaan jatkuu ja jatkuu, Taivaskin tuntuu olevan hiljaa eikä rukouksiin saa vastauksia.
Ja siitä huolimatta; Jumala on olemassa ja näkee, eikä Hän tee virheitä.
Siihen saamme luottaa ja turvautua tänäkin hetkenä!

Tulipa kirjoituksestasi mieleeni laulu:

In His Time:
https://www.youtube.com/watch?v=Wo-rGzx2OZk

Rauhaa Sinun sisimpääsi, Lohduttakoon Jumala itse läsnäolollaan!
https://www.youtube.com/watch?v=HWQtFKuvdas

Minulle on koetusten ja kärsimysten keskellä ihan viimeaikoina avautunut tuo voittopalkinto sanan paikat. Kaikki Jumalan pyhät ovat kestäneet koetukset uskon kautta.Ovat kääntäneet katseensa voittopalkintoa kohti.Ei siihen mitä oli tai nyt on ikävää ja kurjaa, vaan siihen mitä Jumalan sanan lupausten mukaan hyvää on edessä ja että Jumala on voimallinen täyttämään sen mitä on luvannut.Aabrahamkin toivoi vaikka ei toivoa ollut ja uskoi mitä Jumala oli sanonut ja luvannut, eikä heikentynyt uskossa, vaikka näki ,että inhimillisesti ei hyvältä näytä.Aabraham uskoi Jumalaan , ei epäröinyt, piti Jumalaa luotettavana,antoi Jumalalle kunnian ja oli täysin varma siitä, mitä Jumala on luvannut sen Hän voi myös pitää.Kärsivällisesti odotettuaan hän sai mitä luvattu oli, mutta kyllä sen lupauksen täyttyminen kesti ja sitten Jumala toimi ja täytii lupauksensa.

Uskon päämäärä on sielujen pelastuminen Taivaaseen, mutta kyllä Jumala haluaa antaa voittoja myös jo täällä maan pääläkin.

Hebrealaisille 11

17. Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut
18. ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen",
19. sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.
20. Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin.
21. Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten.
22. Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.
23. Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä.
24. Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä.
25. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa,
26. katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.
27. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.
28. Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin.
29. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
30. Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.
31. Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa.
32. Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista,
33. jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat,
34. sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.