Karkotuksen perusteet: karkotettu irakilainen oli syyllistynyt Suomessa ollessaan toistuvasti rikoksiin, joista on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuotta vankeutta. Hän on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle, ja näin ollen ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyt karkottamisen edellytykset täyttyvät. Lähde: KHO:n päätös
Suomeen kiintiöpakolaisena saapuneen irakilaisen pakolaisaseman sai lakkauttaa olosuhteiden muutoksen vuoksi, katsoo korkein hallinto-oikeus (KHO). Toistuvasti vakaviin seksuaalirikoksiin syyllistyneen irakilaisen sai myös karkottaa kotimaahansa.
Korkein hallinto-oikeus käsitteli asiaa, koska vuonna 1996 Suomeen tullut irakilainen oli valittanut pakolaisasemansa lakkauttamisesta. Maahanmuuttovirasto oli tammikuussa 2015 lakkauttanut irakilaisen pakolaisaseman ja määrännyt hänet karkotettavaksi Irakiin. Karkottamista oli esittänyt poliisi.
KHO tutki pakolaisaseman lakkautuksen ja karkotusmääräyksen lainmukaisuutta sekä sitä, oliko irakilainen voitu määrätä toistaiseksi voimassa olevaan koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.
Korkein hallinto-oikeus katsoi pakolaisaseman lakkauttamisen perustelluksi, koska ”olosuhteet, joiden vallitessa A:sta oli tullut pakolainen, olivat lakanneet olemasta”. Hän ei enää ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa tai vainon uhassa Irakissa, koska häneen uhkaa kohdistanut Saddam Husseinin hallinto oli kaatunut.
Valittaja oli syyllistynyt Suomessa toistuvasti vakaviin rikoksiin ja käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. Hänet oli tuomittu kolmesti vankeuteen rikoskokonaisuuksista, jotka käsittivät useita vakavia, törkeitä rikoksia. Eräällä kerralla hänet tuomittiin kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Toisella kerralla tuomio tuli kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon sekä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Ankarin tuomio oli yli viisi vuotta vankeutta.
Korkein oikeus katsoi, että valittajan karkottamista vastaan puhuivat toisaalta hänen Suomessa olevat perhesiteensä ja hänen pitkä oleskelunsa Suomessa. Kuitenkaan muita merkittäviä siteitä Suomeen ei ollut kehittynyt, eikä hän myöskään asunut alaikäisen huollettavansa tai puolisonsa kanssa samassa osoitteessa. Lisäksi irakilaista epäiltiin laittomasta uhkauksesta, joka oli kohdistunut hänen puolisoonsa ja lapseensa.
KHO katsoi, että kun otettiin huomioon hänen muiden turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle aiheuttamansa pitkäaikainen ja vakava uhka, hänen karkottamistaan Etelä-Irakin Basraan ei ollut pidettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisena. Näin ollen hänet oli voitu määrätä karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin sekä maahantulokieltoon.
Maahanmuuttovirasto katsoi aiemmin päätöksessään, että ottaen huomioon Irakissa tapahtuneet olosuhteiden muutokset sekä irakilaisen oman toistuvan rikollisen käytöksen, ei voitu katsoa, että hänen Suomessa oleskelunsa tai Suomessa asuva perheensä olisivat olleet painavampi seikka kuin karkotuksen puolesta puhuvat asiat. Tälle kannalle asettuivat myös hallinto-oikeus sekä korkein hallinto-oikeus.
Päätös on julkaistu KHO:n verkkosivuilla. Siitä kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Suomeen kiintiöpakolaisena saapuneen irakilaisen pakolaisaseman sai lakkauttaa olosuhteiden muutoksen vuoksi, katsoo korkein hallinto-oikeus (KHO). Toistuvasti vakaviin seksuaalirikoksiin syyllistyneen irakilaisen sai myös karkottaa kotimaahansa.
Korkein hallinto-oikeus käsitteli asiaa, koska vuonna 1996 Suomeen tullut irakilainen oli valittanut pakolaisasemansa lakkauttamisesta. Maahanmuuttovirasto oli tammikuussa 2015 lakkauttanut irakilaisen pakolaisaseman ja määrännyt hänet karkotettavaksi Irakiin. Karkottamista oli esittänyt poliisi.
KHO tutki pakolaisaseman lakkautuksen ja karkotusmääräyksen lainmukaisuutta sekä sitä, oliko irakilainen voitu määrätä toistaiseksi voimassa olevaan koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.
Korkein hallinto-oikeus katsoi pakolaisaseman lakkauttamisen perustelluksi, koska ”olosuhteet, joiden vallitessa A:sta oli tullut pakolainen, olivat lakanneet olemasta”. Hän ei enää ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa tai vainon uhassa Irakissa, koska häneen uhkaa kohdistanut Saddam Husseinin hallinto oli kaatunut.
Valittaja oli syyllistynyt Suomessa toistuvasti vakaviin rikoksiin ja käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. Hänet oli tuomittu kolmesti vankeuteen rikoskokonaisuuksista, jotka käsittivät useita vakavia, törkeitä rikoksia. Eräällä kerralla hänet tuomittiin kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Toisella kerralla tuomio tuli kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon sekä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Ankarin tuomio oli yli viisi vuotta vankeutta.
Korkein oikeus katsoi, että valittajan karkottamista vastaan puhuivat toisaalta hänen Suomessa olevat perhesiteensä ja hänen pitkä oleskelunsa Suomessa. Kuitenkaan muita merkittäviä siteitä Suomeen ei ollut kehittynyt, eikä hän myöskään asunut alaikäisen huollettavansa tai puolisonsa kanssa samassa osoitteessa. Lisäksi irakilaista epäiltiin laittomasta uhkauksesta, joka oli kohdistunut hänen puolisoonsa ja lapseensa.
KHO katsoi, että kun otettiin huomioon hänen muiden turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle aiheuttamansa pitkäaikainen ja vakava uhka, hänen karkottamistaan Etelä-Irakin Basraan ei ollut pidettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisena. Näin ollen hänet oli voitu määrätä karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin sekä maahantulokieltoon.
Maahanmuuttovirasto katsoi aiemmin päätöksessään, että ottaen huomioon Irakissa tapahtuneet olosuhteiden muutokset sekä irakilaisen oman toistuvan rikollisen käytöksen, ei voitu katsoa, että hänen Suomessa oleskelunsa tai Suomessa asuva perheensä olisivat olleet painavampi seikka kuin karkotuksen puolesta puhuvat asiat. Tälle kannalle asettuivat myös hallinto-oikeus sekä korkein hallinto-oikeus.
Päätös on julkaistu KHO:n verkkosivuilla. Siitä kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
onko linkkiä?
Eikö tuota(kaan) apinaa olisi voinut karkottaa heti eikä vasta nyt. Täysipäiset olisi pistäneet paskalajän paluumatkalle ensimmäisen rikoksen jälkeen. Oikein järkevät ei olisi ottaneet tänne ollenkaan.
Hei kaikki kivat suvakit! Pistetään faceen ja twitteriin heti kova kampanja irakilaispakolaisen puolesta. Raiskaus ja pedofilia ovat pieniä rikoksia suomalasten natsien potkimiseen verrattuna. Perhesiteet on tärkeintä maailmassa, lapsilta ei saa riistää isää.
Huono provo. Eiköhän siellä ole jo kymmeniä vetoomuksia vetämässä.
Kyllä suvakit alkavat heti puolustamaan raiskaavia matuja. Myös uhreja ahdistelee suvakit ja somalin sukulaiset. Hullua! Suomi seuraa Ruotsia
https://paavotajukangas.com/2016/10/16/gotlannissa-mielenosoitus-raiskaajien-puolesta-vastarintaliike-pitaa-vastamielenosoitusta/
https://paavotajukangas.com/2016/10/16/muslimit-uhkailevat-gotlannissa-raiskatun-puolesta-tukea-osoittanutta-naista/
Linkki karkotusuutiseen:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005003654.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=7ac7b403afe998b444f493dfe9cbf40a
Keinoja on, jos niitä käytetään.
Nyt Haloska ja Bidee-Eeva nopeasti apuun, eihän näitä yhteiskuntamme tukipilareita ja kulttuurimme rikastuttajia saa karkottaa.