Kuntien takaus Valokuituyhtiö johdanaisopimukselle

Kas kas!

Multian valmistelussahan mainitaan, että jonkinlainen konklaavi on oikein Eduskunnassa 12.12.2013 keskustellut asiasta ja päätynyt suosittamaan kunnille holdingyhtiön antamia pääomalainoja. Nämä lainat osoittautuivat myöhemmin julkiseksi tueksi ja aiheuttivat haankkeiden tukikelvottomuuden.

Kaikki kunnat uskoivat Pekkarisen "työryhmän" laatimaa muistiota ja sovelsivat päätöksissään moninkertaisen ministerin tekemää tulkintaa.

Kuinkas kävikään.
Viestintävirasto hylkäsi Kssv:n tukihakemuksen, koska se tulkitsi toimivaltaisena viranomaisena lakia niinkuin se on kirjoitettu.

Pekkarinen ottakoon piikkiinsä kymmenien miljoonien menetykset laajakaistahankkeessa.
Oikeammin voidaan puhua lähemmäs miljardin väärinkäytöksistä, jos otetaan huomioon koko maan tilanne.

Onneksi Pekkarisen kynnet eivät ulotu EU:hun saakka. Sieltä on luvassa kylmää kyytiä Suomelle tukien kalasteluyritykseen liittyen.

Olisikohan Eduskunnan varapuhemiehen aika vihdoinkin tunnustaa tosiasiat ja erota kaikista luottamustehtävistään?

Tämä mies on ylivoimaisesti kallein päättäjä Suomen historiassa.

Jopa Kimmo Sasi Umts- kauppoineen ja Kalevi Sorsa Valcoputkinen jäävät kauas taakse tämän miehen aikaansaannoksista.

Valtiolle tulisi halvemmaksi maksaa hänelle vaikka 100000/kk siitä, ettei hän millään lailla puutu politiikkaan ja jättäytyy ansaitulle eläkkeelle kuin se, että hän käynnistelee kyseenalaisia tukihankkeita kepulandiassa.

Edelliset kirjoitukset kertovat niille kunnille totuuden, jotka jotenkin pääsivät rimpuilemaan kyseisestä pesästä irti. Kusessa ovat mukaan lähteneet kunnat ja ovat todellakin syvällä tässä paskassa. Ihmettelen, jos mukana olevat kunnat suostuvat näin myymään itsensä lopullisesti suohon. Tukiasiat voitte unohtaa, sanoo toimitusjohtaja sitten mitä hyvänsä? Vetäjän päähän on loppu tulossa ja vauhdilla. Herätkää kunnat!

Ruoveden kunnan johdannaissopimukset

19.5.2016 22:49
Kunnanjohtajan mukaan johdannaisasia on keskeneräinen ja salaus jatkuu.
Jatketaan keskustelua täällä salaamatta mitään.

19.5.2016 23:33
Aiheesta löytyy keskustelua vanhasta suljetusta ketjusta, jos on asiasta kiinnostunut.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14036645/ruovesi--vuosi-2016

26.5.2016 18:03
Normitouhua Kepu-johtoisessa kunnassa!

20.5.2016 8:32
Koronvaihtosopimukset on tehty ja viimeiset reilu vuosi sitten. Mikä siinä on kesken, kun pitää salata. Onko salaamispäätös tehty salaisessa kokouksessa, kun ei löydy pöytäkirjoista päätöstä.

20.5.2016 22:16
Muutenkin kunnanhallituksen toimintaan järkeä. Ottakaa näihin asioihin nyt kiinni.

21.5.2016 17:03
Kunnanjohtajan mielestä ei tarvitse johdannaisia kilpailuttaa, koska hankintalaki ei sitä edellytä. Hän unohtaa kuntalaisten edun, joka edellyttää kilpailuttamista. Johdannaisia on tarjolla kaikilla pankeilla, joten jo hintatason selvittämiseksi ne tulisi kilpailuttaa. Tuosta asenteesta maksetaan

21.5.2016 18:39
Mutta kunnanjohtajan oma etu ei vaadi kilpailuttamista.
järjetöntä toimintaa

29.5.2016 20:51
Mutta kunnanjohtajan oma etu ei vaadi kilpailuttamista.
Niin ei kilpailuta, kun pelaa toisten rahoilla.
22.5.2016 5:09
http://www.kmvlehti.fi/uutiset/kyronviita-avasi-ruoveden-johdannaissopimuksia/

"Uusilla korkosuojauksilla turvataan kunnan rahoituksen hinnan taso ja näin ollen se palvelee kuntalaista sitä kautta, ettei korkeita korkomenoja tarvitse samassa määrin rahoittaa korkojen jossain vaiheessa noustessa. Tämä on kunnan riskienhallintaa, Kyrönviita selventää."
Konsultti on ilmeisesti selventänyt Kyrönviidalle.

Taas tehdään uusia koronvaihtosopimuksia. Kyrönviita teki niitä 14 miljoonalla vuonna 2013, mutta perseelleen meni, kun pelasi markkinoita vastaan. Sopimukset purettiin 2015 ja tuli 1,3 miljoonan tappio. Tehtiin vuonna 2015 uudet 3 ja 10 millin sopimukset ja piilotettiin 1,3 millin tappio uuteen sopimukseen. Nyt vuoden jälkeen huomataan, että perselleen taas meni. 10 millin soppari on jo lähes 2 milliä miinukselle, kun pelasi markkinoita vastaan. Kunnanjohtaja uskoo korkojen nousuun kuin hullu puuroon. Puretaanko taas soppari ja tehdään uusi tappioiden piilottamiseksi. Tämä pelaamisen kierre on katkaistava. Herätkää päättäjät viheltäkää peli poikki.

Tällä menolla meillä on kohta sopimus, joka sisältää vain vanhoja tappioita, joita maksellaan korkoina. Kunta on suojannut 14 miljoonan koronvaihtosopimuksilla 7,7 miljoonan lainoja ja suojaustaso lähenee jo 200 %. Valitettavasti ne eivät edes suojaa, kun ostettu väärät suojausinstrumentit.

Kunnanjohtaja yrittää nyt suojata itsensä salaamalla kaiken ja palkannut konsultin. Meneekö tämäkin suojaus persiilleen ja mikä on lasku. Kyrönviita kertoi R-lehdessä hallituksen päättänen salaamisesta. Kysyin hallituksen jäseneltä tästä ja hän kiisti tämän.
Ilmianna

22.5.2016 15:34
Melkoinen satutäti meillä johtajana

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14291823/ruoveden-kunnan-johdannaissopimukset

Yle: Johdannaissopimuksista kunnille miljoonatappiot - kokoomuksen Elina Lepomäki mukana kaupoissa

Talouselämä 13.5.2016

Suomalaiset kunnat ovat kärsineet johdannaiskaupoista jopa kymmenien miljoonien tappiot, Yle kertoo.

Osa tappiosta selittyy poikkeuksellisista korko-olosuhteista, korot ovat jo pitkään olleet alhaisella tasolla. Osa kuntien tekemistä sopimuksista ovat kuitenkin sisältäneet kalliita sopimusehtoja.

Brittipankki Royal Bank of Scotland (RBS) on yksi tahoista, jotka ovat myyneet johdannaissopimuksia kunnille. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki työskenteli pankin palveluksessa vuosina 2007–2012.

Ylen tietojen mukaan Lepomäki neuvotteli sopimuksista ainakin Jyväskylän, Tampereen ja Oulun kaupunkien kanssa. Tappiolliset sopimuksensa ovat sanoneet jo irti Tampere ja Jyväskylä. Oulu vielä harkitsee sopimuksen purkamista.

Lepomäki ei ole kommentoinut RSB:n aikaisia asiakkaitaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/yle-johdannaissopimuksista-kunnille-miljoonatappiot-kokoomuksen-lepomaki-mukana-kaupoissa-6550537

Multian ja muiden rupukuntien finanssi- Konstat ja Pylkkäset taas vauhdissa.

Finavian johdannaismies teki diilejä entisen työnantajansa kanssa
Antti Mikkonen 31.1.2016

Valtion lentoasemapalveluyhtiö Finavia menetti 34,3 miljoonaa euroa johdannaisseikkailussa, jota on lähes mahdoton käsittää. Kohtalokkaat sopimukset on tehty vuosina 2009–11.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen purkaa tämän aamun Helsingin Sanomissa rahoituspommia, josta olisi voinut aiheutua vielä valtavan paljon suuremmat tappiot. ”Me olimme ostaneet häkkyrän, jota emme tarvinneet ja joka sisälsi lähes äärettömän riskin”, Savolainen toteaa toimittaja Tuomo Pietiläiselle.
Finavian hallituksen tuore puheenjohtaja Harri Sailas luonnehti aiemmin Kauppalehdessä johdannaiskauppoja ”surkeaksi ja ikäväksi episodiksi”.

Nykyinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas) oli Kainuun Sanomien haastattelussa likimain kauhuissaan, kun hän muisteli liikenneministerinä valvomaansa Finaviaa: ”Siinä sai sellaisen tunkion selvitettäväkseen...”

Miten Finavia saattoi olla niin tyhmä? Tässä jutussa Talouselämä kertoo useisiin taustahaastatteluihin ja asiakirjoihin perustuen, mitä valtionyhtiössä tapahtui.

http://www.talouselama.fi/uutiset/finavian-johdannaismies-teki-diileja-entisen-tyonantajansa-kanssa-6249693

Rautavaaran tie on meidänkin tiemme täällä Multialla

Sinisilmäiset päättäjät: Netti joka kotiiin ja navettaan – miljoonien velat, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset

Monet rautavaaralaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa, sanoo kunnanjohtaja.

Mikko Niemelä
Kotimaa 13.12.2016

Rautavaaralla, Pohjois-Savossa, aloitettiin vuonna 2010 iso urakka. Se ei mennyt kuin Strömsössä.

Rautavaaralle päätettiin rakentaa kuntalaisten iloksi kiinteä valokuituverkko, jonka kautta ihmiset pääsisivät nopeasti nettiin asioimaan. Kunnassa palvelut ovat etäällä ja virastot isommissa kaupungeissa, joten nettipalveluihin päätettiin panostaa.

Pieni, noin 1 700 asukkaan kunta lähti rohkeasti lainoittamaan hanketta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan kautta. Kunta myönsi takauksia osuuskunnalle lähes kaksi miljoonaa euroa ja lainoja saman verran.

”Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan”, kunnanjohtaja Unto Murto kertoo hankkeen alkuperäisestä ideasta.

Kunta jaettiin viiteen hankealueeseen, kun verkkohankkeesta päätettiin. Rakentaminen saatiin päätökseen koko kunnan alueella vuonna 2014.
Tietoverkon rakentaminen joka kotiin ja navettaan tuli kuntalaisille todella kalliiksi. Osuuskunta on velkaa Rautavaaran kunnalle lähes neljä miljoonaa ja Valtimon kunnalle yli kaksi miljoonaa euroa. Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 100 euron osuuskunnan jäsenmaksun ja liittymismaksua 504 euroa. Jäseniä osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 1 400.

Mitä mieltä kuntalaiset ovat hankkeesta?

”Monet kuntalaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa. Jotkut puoltavat ja jotkut vaativat Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan jäseniä vastuuseen”, kunnanjohtaja Murto sanoo.

Hankkeen poliittisen päätöksen teki 17-henkinen kunnanvaltuusto kesäkuussa vuonna 2010. Tietoverkko-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk), joka toimi tehtävässä syyskuusta 2011 tammikuuhun 2016.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan kuuluu myös Valtimon kunta, ja kuntapäättäjät Valtimolla ovat mukana myös osuuskuntatoiminnassa. Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rauli-Jan Albert (kesk), kunnanjohtaja Leena Mustonen ja kunnanhallituksen jäsen Arto Hämäläinen (kesk).

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan viime vuoden tilikauden tappio oli noin 790 000 euroa, ja tänäkin vuonna tappioita kirjataan satojatuhansia euroja.
Tietoverkko-osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja on Rautavaaran kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Veijo Oinonen (sd). Mikä meni pieleen?

”Kunnan ei olisi kannattanut uskoa Laajakaista kaikille -hanketta liian sinisilmäisesti. Silloisen maan hallituksen [Vanhasen II hallitus] aloitteesta lähtenyt hanke jäi torsoksi. Selvien kriteerien puuttuessa lähinnä Viestintäviraston tukirahoituksen ja kunnan rahoituksen osalta. Olimme aivan liian hyväuskoisia.”

Millaista palautetta olette saanut kuntalaisilta?

”Negatiivinen palaute on jäänyt yllättävänkin vähäiseksi, johtuu varmaan siitä, että verkko toimii ja sen kattavuus on korkea. Ainoastaan kunnan talouteen tuleva vaikutus askarruttaa.”

”Olimme aivan liian hyväuskoisia.”

Osuuskuntasaatavien lisäksi ”Suomen köyhimmäksi kunnaksi” tituleeratulla kunnalla on velkaa lähes 14 miljoonaa euroa. Se tekee yli 8 000 euroa per kuntalainen.

Kunnanjohtaja Murto myöntää, että taloustilanne on erittäin vakava. Ulkopuolisen konsulttiselvityksen mukaan seuraukset Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan tilanteesta aiheuttavat Rautavaaran kunnalle merkittäviä riskejä kaikissa mahdollisissa ”skenaarioissa”, joita ovat konkurssi, yrityssaneeraus ja osuuskunnan liiketoiminnan myyminen.

Yrityssaneeraus näyttäytyy vaihtoehdoista edullisimpana, mutta sekin sisältää riskejä. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pääsi yrityssaneeraukseen helmikuussa 2016.

”Tänä vuonna Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan vaikutus kunnan talouteen on 1,8 miljoonaa euroa. Kunnassa käynnistettiin yt- neuvottelut koko henkilöstön osalta. Neuvottelut lopetettiin 28. marraskuuta 2016”, kunnanjohtaja Murto sanoo.

Tavoitteena oli saada henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin 1,2 miljoonan euron säästöt. Säästöjä ja tuottoja onnistuttiin saamaan tavoitteesta kuitenkin vain reilut puolet.

”Talouden vakauttaminen on kestävyyslaji ja sitä jatketaan vuosina 2017–2020”, kaupunginjohtaja vakuuttaa.

Rautavaaralaisten näkökulmasta tilanne ei kuitenkaan parane tulevaisuudessa, sillä väestö vähenee ja iäkkään väestön määrä kasvaa. Rautavaaralla 65 vuotta täyttäneiden osuus oli jo yli 33 prosenttia, kun se koko maassa oli vajaat 20 prosenttia vuonna 2013.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sinisilmaiset-paattajat-netti-kotiiin-navettaan-miljoonien-velat-yt-neuvottelut-kovat-leikkaukset/

Vähimmäisvaatimus valtuutetulle on yhteen- ja vähennyslaskun osaaminen. Laajakaistahökellyksessä tulojen (liittymämaksut) pitää riittää velanhoitokulujen maksamiseen ja verkon ylläpitoon. Tämähän ei näissä ...ssa koskaan toteudu.

Seuraava vaatimus on osata ymmärtää, että lupaukset ovat lupauksia vaikka ne kirjallisina saadaan ja sopimuksilla ei ole mitään arvoa konkurssitapauksissa.

Jos vielä osaa ajatella, vaikka se kipeää tekee, että minne ne ylihintaiset kaivurahat menevät, niin kepilläkään ei kannata koskea tehtyihin tarjouksiin.

Rautavaaran tapaisia kunnanjohtajia pitää vältellä viimeiseen saakka.

Jyväskylän ja Viitasaaren haluista osallistua laajakaistan rakentamiseen ei taida olla tietova. Käräjät varmaan käydään Kuuskaistan kanssa ensin? Saarijärvi hölmöilee vielä. Siellä on ensi vuoden butjettiin laitettu 2,5 miljoonaa euroa. Onko hölmömpää kuultu? Ei mahtijärviset vähällä opi. Ite pitää kaikki tehä.

Kenen taskuun raha viimein pesän tekee ? Ei yhdenkään kuntalaisen tai kunnan ne poistuvat muovikassissa jälkiä jättämättä .

Onko tapahtunut ihme?

Osakeyhtiölaistakin löytyy vastaavat rajoitukset ja riskit, joka tekee pitemmän päälle tappiollisen Keski-Suomen valokuituverkon toimimisen pykälänikkarinnilla mahdottomaksi.

Tosiasia:
Jos on vain velkaa, mutta ei varoja ja tuloja, tilanne johtaa varmasti konkurssiin.
Nuo johdannais sekoilut vain pahentavat se selvittämistä

OSA 1


Rautavaaran Kunnanhallitus § 325 14.12.2015
Kunnanvaltuusto § 49 21.12.2015
Kunnanhallitus § 24 01.02.2016

RTVO:n pääomalainan muuttaminen sijoitetun vapaan pääoman rahastoon/SVOP-rahasto.

Khall 14.12.2015 § 325

Kunnanvaltuusto päätti kokouksessa nro 3/12.06.2014 §:ssä 20
myöntää Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle 500.000 euron
pääomalainan.
Pääomalainan (500.000 euroa) velkakirja allekirjoitettiin 2.10.2014.
Lyhennykset (25.000 euroa) kaksi kertaa vuodessa 30.6. ja 31.12.
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta on ajautunut taloudelliseen
ahdinkoon ja väistämättä sen edessä on hakeutuminen yrityssaneeraukseen.

Yrityssaneerauksessa pääomalainat leikkautuvat 100 %:sti.
Varoja ei voi jakaa SVOP- rahastosta yrityssaneerausohjelman aikana.
Varojen jakamisesta ja jakoperusteista päättää osuuskunnan kokous. Rahastosijoitusta ei palauteta pelkästään sijoituksen tehneelle, ellei osuuskunnan kokous näin erikseen päätä. Oikeus SVOP- rahastosta jaettaviin varoihin on ensisijaisesti osuuskunnan jäsenillä.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) hallituksen 11.12.2015 esitys:
”Osuuskunnan oman pääoman vahvistamiseksi Rautavaaran tieto-
verkko-osuuskunnan hallitus tarjoaa 11.12.2015 mukaisesti Valtimon ja Rautavaaran kunnille pääomalainan muuttamista sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (Osuuskuntalaki 12 luku) Rahasto-osuus ei tuo äänioikeutta, omistusta sekä oikeutta ylijäämän palautuksiin.

Osuuskunnan hallitus päättää yleistoimivaltaansa kuuluen SVOP- sijoituksen vastaanottamisesta. Sijoittaja voi maksaa SVOP- rahastoon merkittävän sijoituksensa muuttamalla aiemmin antamansa pääomalainan SVOP- sijoitukseksi. Sijoitus on pääomaehtoinen."

Tällä esityksellä Rautavaaran ja Valtimon kunnat suojaavat pääomalainansa tulevaisuutta varten.

Kuntien lainvoimaiset päätökset oltava 31.1.2016 mennessä.
Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto,
puh. 040-860 8100 ja sp:
[email protected]

Esityslistan liite numerotta:
- 1: Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksen kokous nro
13/2.12.2015
- 2: Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksen esitys
11.12.2015

Kj:n ehdotus:
Kunnanhallitus päättää:

1. todeta jäävit/esteelliset (hallintolaki § 28/yhteisöjäävi): RTVO:n
hallituksen pj Matti Ahonen ja sen hallituksen jäsen Veijo Oinonen)

2. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto muuttaa Rautavaaran tieto-
verkko-osuuskunnalle (kunnanvaltuusto nro 3/12.6.2014 § 40)
myönnetyn 500.000 euron pääomalainan sijoitetun vapaan pää-
oman rahastoon (SVOP- rahasto).

Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.
Merkitään pöytäkirjaan, että:
- puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn ajan toimi kunnanhallituksen 1.vpj. Mikko Korhonen
- Matti Ahosen henkilökohtainen varajäsen Rauno Ovaskainen oli
paikalla klo 18.45–18.55.

Lue jatko seuraavasta

Kvalt 21.12.2015 § 49
Esityslistan liitteet numerotta:

- 1: Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksen kokous nro 13/2.12.2015
- 2: Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksen esitys 11.12.2015

Päätös:
Käydyn keskustelun aikana puheenjohtaja ehdotti valtuutettu Jorma
Korhosen ja valtuutettu Reijo Kilpeläisen kannattama, että asia palautetaan kunnanhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi ja merkitään tietoon saatetuksi

Valtimon kunnanhallituksen 21.12.2015 tekemä siirtopäätös svoppauksesta ja KHO:n ratkaisut 1.9.2015 ja 17.12.2015.

Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö valtuusto kannatetun esitykseni.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan tekemän esityksen.
Lisäksi päätettiin tarkistaa pöytäkirja tämän pykälän osalta heti kokouksessa julkilukemalla.
Merkitään pöytäkirjaan, että:
- valtuutetut Matti Ahonen ja Veijo Oinonen ilmoittivat olevansa es-
teellisiä ja poistuivat kokouksesta.
- varavaltuutettu Simo Paaso oli paikalla klo 20.20-20.25 valtuutettu Matti Ahosen sijasta.
______________
Khall 01.02.2016 § 24 Kunnanjohtaja Unto Murto on selvittänyt asiaa Valtimon kunnan kunnansihteeri Helena Korhosen ja Talvea Oy:n verolakimiehen Petteri Ruotoistenmäen kanssa.

KHO antoi 17.12.2015 päätöksen, jonka mukaan kunnan olisi pääomasijoitusta tytäryhtiöönsä tehdessään pitänyt arvioida, voiko sijoitus muodostaa kiellettyä valtiontukea. Tämän tiedon pohjalta jatkettiin asian selvittämistä kuntien
päätöksen tekemistä SVOP- rahastoon sijoittamista.

Talvea Oy:n verolakimiehen mukaan sijoittamiseen liittyy useita kysymyksiä, jotka tekevät asian päättämisen RTVO:n esityksen mukaisesti epävarmaksi. Epävarmuustekijöitä ovat mm. SVOP- rahastoon sijoittamisen mahdollinen tulkitseminen kielletyksi EU- valtiontueksi, ennakkoilmoitusmenettelyn EU-komissiolle käyttäminen ei tässä aikataulussa onnistu, pääomalainan takaisinsaannin epävarmuus vaikka svoppaus tehtäisiin.

Suomen Kuntaliiton johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeffin kanta 20.1.2016:
"Markkinaehtoisen toimenpiteen osoittaminen voi olla vaikeaa, koska ilmeisesti kukaan yksityinen toimija ei ole antanut osuuskunnalle
vastaavan suuruisia pääomalainoja tai ylipäänsä pääomalainoja.

Tällöin perusteena ei voida käyttää sitä, että vastaavassa asemassa osuuskunnassa oleva yksityinen sijoittaja/velkoja suostuu pää-
omalainojen osalta samankaltaiseen ratkaisuun kunnat, mikä osoittaisi kyseisen toimenpiteen markkinaehtoiseksi. Tällöin siihen ei sisältyisi lainkaan valtiontukea.

Minulla ei ole edellytyksiä arvioida miten muilla perusteilla voitaisiin
riittävän luotettavasti osoittaa, että järjestelyyn ei sisältyisi mahdollisesti kiellettyä valtiontuen mahdollisuutta.

Mielestäni osuuskunnan toiminnan mahdollisesti jatkuessa ei ole
tarkoituksenmukaista toteuttaa sellaisia järjestelyitä, joihin liittyy
kielletyn valtiontuen riski, koska se realisoituessaan merkittävällä
tavalla vaikeuttaa osuuskunnan toiminta tai varsin todennäköisesti
johtaa osuuskunnan toiminnan loppumiseen, koska osuuskunnalla
ei ole välttämättä taloudellisia edellytyksiä maksaa kiellettyä valtion-
tukea korkoineen takaisin.

Perustelua voisi olla pyrkiä osuuskunnan ja sen toiminnan kannalta sellaisiin ratkaisuihin, jota ovat luonteeltaan pysyvämpi ilman kielletyn valtiontuen riskiä, mikäli sellaisia ratkaisuja on löydettävissä yrityssaneerausmenettelyn kautta."

Valtimon kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 1/22.01.2016 §:ssä 21:

Kunnanhallitus ei hyväksy Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan tarjousta pääomalainan muuttamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Esityslistan liitteet numerotta:
-1: Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksen kokous nro 13/2.12.2015
- 2: Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksen esitys 11.12.2015
- 3: Talvea Oy/verolakimies, OTK Petteri Ruotoistenmäen selvitys ja Suomen Kuntaliiton johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeffin kanta 20.1.2016:
Pääomalainan muuttaminen svoppiin ja valtiontuki

Kj:n ehdotus:
Kunnanhallitus päättää:
1. todeta jäävit/esteelliset (HallintoL § 28/yhteisöjäävi): RTVO:n hallituksen jäsen Veijo Oinonen.
2. ettei kunta hyväksy Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan
11.12.2015 tekemään esitystä pääomalainan muuttamisesta
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP- rahastoon).
3. saattaa asian tiedoksi kunnanvaltuustolle.

Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

Kylymää kyytiä tulossa KeskiSUomen Valokuituverkkojen kunnille jos kärryille hyppeävät.

Eiköhä ens viikolla nähä miten kunnat joulurahasa tuhloavat.

Kyllä nämä pikkukunnat todella joutuvat koville näiden päätöstensä. Konnevetisetkin ovat huomaamattaan saamassa reilun parin miljoonan velkapotin joululahjana maksettavakseen laajakaistasotkuista. ja liittymiä taitaa olla noin 150 eli velkaa per liittymä noin 15.000 euroa. Mutta velanpa maksavat kaikki veronmaksajat, koska kunta on takaajana lainalle, joka on nyt muutettu omaksi pääomaksi. Sitähän ei koskaan saada verkkoyhtiöltä takaisin.

Multialla peruutetaan kunnan tiernapoika esitys joulujuhlissa, kun koko kylästä ei löydy kolmea viisasta miestä

Jos lahja löytyy postilaatikon vierestä? Ei siinä paljon viisautta tarvita.

lltalehti
Operaattori pyysi yrittäjältä 135 000 euroa valokuituyhteydestä - valmis kaapeli löytyi postilaatikon alta
Maanantai 19.12.2016 klo 15.29
Joroisissa toimivalle yrittäjä Pekka Viljakaiselle ehdittiin sanoa monta kertaa, että hän ei tule ikinä saamaan valokuituyhteyttä hänen kotonaan sijaitsevalle yritykselleen.
Yrittäjä Pekka Viljakaiselle sanottiin, että hänen haja-asutusalueella sijaitsevalle yritykselleen ei voi saada valokuituyhteyksiä.
Väännön jälkeen hän sai tarjouksen kaapelista. Hintalappu oli 135 000 euroa.
Lopulta hänen postilaatikkonsa alta löytyi valmis kaapeli ja yhteyden asennus kesti kaksi tuntia.

Pekka Viljakainen toimii yrittäjänä Etelä-Savossa Joroisissa. (JOONAS SALMELA)
Viljakaisen taistelu valokuituyhteydestä kuulostaa uskomattomalta, mutta lopulta hän sai kuin saikin haluamansa. Viljakainen kertoo, että hyvä yhteys on hänen yrityksensä liiketoiminnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Viljakainen tunnetaan myös Venäjän hallituksen neuvonantajana.
Hän kirjoitti valokuituyhteystaistelustaan avoimen kirjeen liikenneministeri Anne Bernerille, joka julkaistiin maanantain Kauppalehdessä.
- Itse sain jo haluamani, mutta kirjoitin auttaakseni muita yrittäjiä. Olen saanut tänään jo 300 sähköpostiviestiä, jossa annetaan positiivista palautetta siitä. En selvästi ole ollut ongelmani kanssa yksin, Viljakainen kertoo puhelimitse Iltalehdelle.
Viljakainen kirjoittaa Kauppalehdessä kysyneensä tarjousta valokaapelista Joroisissa haja-asutusalueella sijaitsevalle yritykselleen kaikilta kolmelta isolta suomalaiselta operaattorilta. Operaattorit ilmoittivat, ettei alueella ole tarjolla valokaapeliyhteyksiä.
Hurja hintalappu
Lopulta hän oli yhteydessä erään operaattorin hallituksen puheenjohtajaan. Puhelun jälkeen hän lopulta sai tarjouksen kaapelista. Hintalappu 13 kilometrin mittaiselle valokaapelille oli 135 000 euroa ja päälle arvonlisäverot.
Sen jälkeen hän sai kuulla eräältä paikalliselta asiantuntijalta, että Suomeen, myös luultavasti Joroisiin, on 80- ja 90-luvuilla kaivettu lankapuhelinverkkojen digitalisoinnin yhteydessä valokaapeleita laajasti. Operaattorit kertoivat, ettei alueella kaapeleita ole, mutta Viljakainen ei antanut periksi.
Lopulta hän tilasi paikalle kaivinkoneet, joiden avulla hänen postilaatikkonsa alta löytyi ei pelkästään yhden, vaan kahden kotimaisen operaattorin valokuitukaapelit. Matkaa hänen kiinteistönsä kulmalle laskettiin lopulta 60 metriä.
- Lopulta asennus kesti kaksi tuntia. Se tuntuu vähän hassulta, koska monta kertaa oli jo tullut ilmoitus, että yhteyden saaminen on täysin mahdotonta, Viljakainen sanoo.
Miljoonahankkeet halvemmaksi
Viljakainen sanoo, että teleoperaattorien tulisi selvittää se, minne kaikkialle valokuituverkkoja on vedetty. Siihen hän pyytää avuksi liikenneministeri Berneriä. Viljakaisen mielestä valtion tulisi velvoittaa operaattorit tekemään ja julkaisemaan kartoituksensa.
- Vielä nykyisinkin monissa paikoissa tehdään alueverkkohankkeita, joille haetaan valtiolta rahaa. Ne maksavat aina miljoonia. Jos runkoyhteydet tulisivat näin helposti, hinta olisi varmasti alhaisempi, Viljakainen perustelee.
Operaattorit tarjoavat nykyisin lähes poikkeuksetta mobiiliyhteyksiä, varsinkin haja-asutusalueilla. Niin tehtiin myös Joroisissa toimivalle yrittäjälle. Viljakainen kuitenkin sanoo, että mobiiliyhteydet eivät läheskään aina riitä nykypäivän tarpeisiin. Kaapelin löytymisen myötä hänen yhteytensä latausnopeus on 400 megatavua, jollaisesta mobiilimaailmassa ei voi edes unelmoida.
- Ihmisillä on käsitys, että koko laajakaista voidaan hoitaa matkapuhelinverkolla. Se onkin ihan riittävä surffailuun ja Youtuben katselemiseen. Yrityksissä, joissa tarvitaan esimerkiksi jatkuvia videoneuvotteluyhteyksiä, tulee ongelmia, Viljakainen toteaa.
JANI SAVOLAINEN
[email protected]

Joko ne johdannaiskunnat on lätkässeet kätesä p...skaan. Mahtoko löytyvä yhtää järkeä yhessäkää kunnassa?

Ainakin Keski-Suomeen, ellei koko Suomeen on degeneroitunut ihan oma ihmisrotu kunnanjohtjiksi. Ymmärryksen ja älyn on korvannut "Nummisuutarin Eskon älytön hännystakissa tärkeily.

Ikiomissa faktaa ja fiktiota
Selvimmin suomalaisia luonteita kuvaavia ovat sanonnat, jotka ovat tuttuja esimerkiksi kirjallisuudesta. Eskon puumerkki on peräisin Aleksis Kiven Nummisuutareista. Esko lisäsi tarpeettomasti avioliittolupaan oman tunnusmerkkinsä, ja nykyisinkin hänen puumerkkinsä edustaa toimenpidettä, jolla ei ole mitään tekemistä käsiteltävän asian kanssa. Ymmärrys on jo jättänyt ja itsetärkeily on korvannut sen
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/idiomeja_ihan_sikana

Kuntajohtamista ja Yliopistollista ähkäilyä


STIIKNAFUULIA (12)[1]
Jokin koreileva ja tärkeän oloinen, mutta sisällöllisesti tyhjä asia

Etymologia
• Esiintyy ainakin Teuvo Pakkalan Lapsia-kokoelman novellissa Mahtisana (1895) hienona ja arvostusta herättävänä asemana

"Vallan käyttöä sanan voimalla on oivallisesti kuvannut Teuvo Pakkala lapsista kertovassa novellissaan Mahtisana, jossa juoksukilpailun voittanut Ville ilmoittaa olevansa stiiknafuulia. "Stiiknafuulia? Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se kuului. Jos Ville olisi sanonut, että hän oli paras koko kaupungissa, niin olisi voitu väittää vastaan ja kumota Villen väite. Mutta mitä kykeni kukaan panemaan tuollaista sanaa vastaan, jota ei oltu koskaan kuultu."

https://fi.wiktionary.org/wiki/stiiknafuulia

Sama ongelma on vielä piilossa Keski-Suomen valokuituverkoilla ja 10 rupukunnalla, mutta jopa 5 kertaa pahempana. Keski-Suomalaisilla on velkaa 5 kertaa enemmän kuin savolaisilla

SAVON KUITUVERKON TALOUSAHDINKOON HAETAAN TAAS ULOSPÄÄSYÄ
Osakakunnat ylimääräisessä kokouksessa Lapinlahdella.
23.12.2016

Kaija Kervinen / Yle
Savon Kuituverkon talousahdinkoa pyritään helpottamaan monin tavoin
Listalla ovat pääomarakenteen vahvistaminen, nykyisten takauspäätösten uusiminen, takausvastuiden laajentaminen sekä kaikkien osakaskuntien sitoutuminen kuntien hallinnollisen tietoverkon eli maakuntaverkon käyttöönottoon ensi keväänä.

– Tarvittava jatkovalmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä tammikuun aikana yhtiön ja omistajakuntien kanssa. Esitys tulee kuntien päätettäväksi välittömästi tämän jälkeen, sanoo Savon Kuituverkon hallituksen puheenjohtaja, Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen.

Savon Kuituverkon talous on ollut kuralla jo useita vuosia.

Savon Kuituverkko Oy on Pohjois-Savon kuntien perustama ja omistama tietoverkkoyhtiö joka rakentaa Pohjois-Savoon valokuituverkkoa.
Savon Kuituverkon osakkaat pitivät eilen illalla ylimääräisen yhtiökokouksen Lapinlahdella.

Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen sanoo, että nyt osakkaiden yksimielisenä tavoitteena on yhtiön taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen, kannattavuuden kehittäminen sekä jo rakennetun verkon palveluiden turvaaminen ja jatkorakentamisen mahdollistaminen.

http://yle.fi/uutiset/3-9370403

Ote Viestintäviraston selvityksestä laajakaistatukea saaneiden toimijoiden taloudellisista tilanteesta 24.11.2016

Haastava taloudellinen tilanne
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on toteuttanut ja toteuttamassa 11
verkkohanketta valtion tuen tai ELY-keskuksen rahoituksen avulla. Yhtiön
liikevaihto on voimakkaassa kasvussa (v. 2015 990 teur ja v. 2014 131
teur). Tilinpäätöksestä kuitenkin ilmenee, että yhtiö on tehnyt tappiota
viimeiset kaksi tilikautta (v. 2015 - 543 teur ja v.2014 - 89 teur).
Omavaraisuusaste on ollut aiemminkin heikko, mutta nyt se on edelleen
heikentynyt hälyttävän pienelle tasolle (0,4%). Poistokulut muodostavat
20% liikevaihdosta ja rahoituskulut 39% liikevaihdosta. Yhtiöllä on
merkittävä määrä pääomalainaa (21,2 meur) emoyhtiöltään Keski-Suomi
Verkkoholding Oy:ltä. Ilman pääomalainoitusta yhtiön korkorasite olisi
paljon tämänhetkistä korkeampi. Yhtiö on täysin kuntien omistama
osakeyhtiö.

Mitähän sanoo kunnille laki konkurssiyhtiöön sijoittamisesta? Osake-yhtiölaissa ainakin tämä on kielettyä. Kuntien pitäisi reagoida nyt eikä muutaman vuoden päästä. Peli tykkänään poikki, koska velat vain kasvavat taas muutaman miljoonan, kun tämäkään svoppi ei kauaa tilanne paranna. Ei mahdollinen uusi lakiesitys vanhoja laajakaistapäätöksiä koske. Paunosen juoksut ja sanomiset kunnissa voidaan unohtaa. Tukea ei tule nyt, eikä ensi vuonakaan. Eiköhän nämä satuilut voida unohtaa. Uusia kuntia ei varmasti tule Valokuituyhtiöön lisää.

TOIMITUSJOHTAJA LAULAA NIINKAUAN KUN RAHAA PIISAA! EIHÄN SILLÄ OMIA OLE YHTIÖSSÄ KIINNI. ÄLÄ USKO ESKOO, ESKO PUHUU...

Karstulassakin sitten mokattiin.

Mitä niille adhd-kunnille kuuluu? vai oliko ne vsop-kuntia?

Ne on tvsv-kuntia

Mitenkäs johdannaiset jaksaa

Huutavatten lissää rahhoa! Ei sitte mikään kelepoa.