Siunaava vanha laulu

Siunausta

Näitä vanhoja hengellisiä lauluja on hyvä kuunnella, näissä on sanomaa, rohkaisua ja lohdutusta, mitä tänäaikana tarvitsemme.
Tässä oma lempparini, siunatkoon tämä laulu sinua tänäpäivänä kuten siunasi minua!
Laitappa oma lempilaulusi tähän ketjuun!


Kädet heikot kun ristiin sä liittäin
riennät heikkona voimakkaan luo.
Kaikkivaltiaan Auttajan turviin,
kuulee pyyntösi vastauksen suo.

On jo enkelit matkalla airueinaan
tuoden viestinsä lapsille maan.
Lupas Herrani suuri ja uskollinen
että pyyntööni vastauksen saan.

Sinä taistelet rakkaittes tähden,
vuosi vuodelta rukouksin.
Jos et uupuen kesken vain heitä,
on myös vastaus ihmeellisin.

Nimeen Jeesuksen pyydä nyt paljon.
Nimi yksin se kelvollinen.
Kerran taistelun päättyissä luonaan
näet kirkkaana vastauksen.

Reijo Ikonen: Kädet heikot
https://www.youtube.com/watch?v=T-KGpbwdhjU

15

2208

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mussiikkia
      • ristin.kertomus

        Aivan, mutta miettikääs sitä, mikä on tämä pysyvät ristinpuu - tämä vanha puu?

        Se on meidäntyö. Me, sinä ja minä rakensimme ristin. Mitä me teimme tuolla ristillä? Ristiinnaulitsimme Vapahtajamme ristille, joka sanoi "Anna heille anteeksi, siis sinulle ja minulle, sillä ME emme tiedä, mitä me teemme.!!!""""

        Ihannoimmeko -ristiä- =? Minä häpeän ristiä - jonka tein. Siksi pyysin Anteeksi, että tein sen vanhan ristinpuun. Se on kidutusväline ja juuri SE avaakin silmät näkemään synnin, kun tämä UHRIKARITSA on siinä runneltuna, orjantappurakruunu päässä.

        Siis ristini teko, ei oikein ylistytä, vaan se, mitä siinä ristillä OLI.

        Näin Hän avasi silmät totuudelle.

        En pistä ristiä kirkkosaliin, minun työtäni, vaan pidän Herranhuoneen vapaana ihmistyöstä. Vaan Julistan Herran kuoleman muisto-aterialla Jumalan rakkaudesta, joka avasi silmäni. Surmasin Hänet. Surmaan synnint tähden.

        Siksi ELÄMÄ on Jumalan kädessä ja Iankaikkisen elämän armolahja on tuossa anteeksiannossa. Pyydän anteeksi tekoani. Teen parannuksen. Vaellan parannuksen soveliaitten hedelmien tietä, seuraten Karitsaa.

        Hän sanoi matkalle - mene - mutta älä enää syntiä - (laittomuutta = rakkaudettomuutta ) tee. Ja se on Jumalan työ, kun katselen sitä, mikä on minun työ se on ristin hullutus, .... monelle hullutus, kun ei usko, mutta itsellekin niin, että mieletön on ihminen, rakkaudettomuudessaan, epäuskossaan, tottelemattomuudessa laitan Herrani ristinpuulle, ja lyön ne kipeät, hirvittävät naulat, että Hän pysyisi kuolemaan asti.

        Tuo hulluus, hulluuteni avasi tekojen mielettömyyden, miksi tein, tai miksi enää tekisin. Se saa aikaan parannuksen teoista.

        Se saa aikaan näkemisen kautta, että en enää synitä tee, vaan kun Pyhä Henki avasi näkemään Jeesuksen rakkauden, ristinkuolemassa, näin Isäni kodin.

        Tuossa Isän rakkaudessa Pojan kautta, on todellinen rakkaus, so. sijaisuhrissani, että minä saan elää. Iankaikkisen elämän armolahjan.

        Minulla ei ole elämää itsessäni, mutta Hänellä on. Hän antoi elämän Pojalle, ja Poika antaa sen, kun näen, uskon, ja käännyn, Hän sanoo. Minä annan anteeksi, sinä et ennen käsittänyt tekojesi mittaa, mutta nyt tuon tekosi, ristin kautta, sen tajuat. Näin hän antaa sen minullekin - armosta.

        Niin, risti kertoo tekoni, uhri- sijaiseni, että hän osoitti todellisen rakkauden ja näin syntini mahdottomuus peitettiin sijaisen kuoleman peittoon, että saamme elää.

        Näettekö te, ristin sanoman tällätavalla? Ei kait me omia töitä palvota, vaan Ristin Herran rakkautta. Sen kautta opimme, opimme sen, missä on elämänpuu ja näin saamme syödä Herran kuoleman muistoaterialla elämäksemme.

        *Anteeksianto ja rakkaus. Siinä on se vanhurskauttamiseni Herrassa.
        Näin Hän palveli ja palvelee meitä. Siksi on armoistuin, sekä armoistuimella istuva, on osoittava tahtonsa, millä syöttää.. -siis Jumalan tahto valtakunnan lain - rakkauden lain ohjaus - sekä manna - myös se pappeus, joka julistaa totuutta Rakkaudesta. Siinä on totuus.


      • RistinLuona

        "Ristin luona kiusatulla, langenneella vaivatulla, paras paikka on,
        siksi älä koskaan lähde, älä minkään synnin tähden, ristin luota pois...
        Ristin luona ainoastaan synnin turmelusta vastaan voitto saatu on
        Ristin luona ainoastaan Isä armahtavi lastaan, Rauhan julistaa
        Ristin luona kiusatulla paras paikka on..."

        Pro Fide: Ristin luona
        https://www.youtube.com/watch?v=ScrS21uWDoQ


      • Onpahanvaannimi
        ristin.kertomus kirjoitti:

        Aivan, mutta miettikääs sitä, mikä on tämä pysyvät ristinpuu - tämä vanha puu?

        Se on meidäntyö. Me, sinä ja minä rakensimme ristin. Mitä me teimme tuolla ristillä? Ristiinnaulitsimme Vapahtajamme ristille, joka sanoi "Anna heille anteeksi, siis sinulle ja minulle, sillä ME emme tiedä, mitä me teemme.!!!""""

        Ihannoimmeko -ristiä- =? Minä häpeän ristiä - jonka tein. Siksi pyysin Anteeksi, että tein sen vanhan ristinpuun. Se on kidutusväline ja juuri SE avaakin silmät näkemään synnin, kun tämä UHRIKARITSA on siinä runneltuna, orjantappurakruunu päässä.

        Siis ristini teko, ei oikein ylistytä, vaan se, mitä siinä ristillä OLI.

        Näin Hän avasi silmät totuudelle.

        En pistä ristiä kirkkosaliin, minun työtäni, vaan pidän Herranhuoneen vapaana ihmistyöstä. Vaan Julistan Herran kuoleman muisto-aterialla Jumalan rakkaudesta, joka avasi silmäni. Surmasin Hänet. Surmaan synnint tähden.

        Siksi ELÄMÄ on Jumalan kädessä ja Iankaikkisen elämän armolahja on tuossa anteeksiannossa. Pyydän anteeksi tekoani. Teen parannuksen. Vaellan parannuksen soveliaitten hedelmien tietä, seuraten Karitsaa.

        Hän sanoi matkalle - mene - mutta älä enää syntiä - (laittomuutta = rakkaudettomuutta ) tee. Ja se on Jumalan työ, kun katselen sitä, mikä on minun työ se on ristin hullutus, .... monelle hullutus, kun ei usko, mutta itsellekin niin, että mieletön on ihminen, rakkaudettomuudessaan, epäuskossaan, tottelemattomuudessa laitan Herrani ristinpuulle, ja lyön ne kipeät, hirvittävät naulat, että Hän pysyisi kuolemaan asti.

        Tuo hulluus, hulluuteni avasi tekojen mielettömyyden, miksi tein, tai miksi enää tekisin. Se saa aikaan parannuksen teoista.

        Se saa aikaan näkemisen kautta, että en enää synitä tee, vaan kun Pyhä Henki avasi näkemään Jeesuksen rakkauden, ristinkuolemassa, näin Isäni kodin.

        Tuossa Isän rakkaudessa Pojan kautta, on todellinen rakkaus, so. sijaisuhrissani, että minä saan elää. Iankaikkisen elämän armolahjan.

        Minulla ei ole elämää itsessäni, mutta Hänellä on. Hän antoi elämän Pojalle, ja Poika antaa sen, kun näen, uskon, ja käännyn, Hän sanoo. Minä annan anteeksi, sinä et ennen käsittänyt tekojesi mittaa, mutta nyt tuon tekosi, ristin kautta, sen tajuat. Näin hän antaa sen minullekin - armosta.

        Niin, risti kertoo tekoni, uhri- sijaiseni, että hän osoitti todellisen rakkauden ja näin syntini mahdottomuus peitettiin sijaisen kuoleman peittoon, että saamme elää.

        Näettekö te, ristin sanoman tällätavalla? Ei kait me omia töitä palvota, vaan Ristin Herran rakkautta. Sen kautta opimme, opimme sen, missä on elämänpuu ja näin saamme syödä Herran kuoleman muistoaterialla elämäksemme.

        *Anteeksianto ja rakkaus. Siinä on se vanhurskauttamiseni Herrassa.
        Näin Hän palveli ja palvelee meitä. Siksi on armoistuin, sekä armoistuimella istuva, on osoittava tahtonsa, millä syöttää.. -siis Jumalan tahto valtakunnan lain - rakkauden lain ohjaus - sekä manna - myös se pappeus, joka julistaa totuutta Rakkaudesta. Siinä on totuus.

        Vähän myöhään tuleva kommentti, mutta jätänpä kuitenkin, kun teksti täällä on näkyvissä. Kun tuon laulun sanoman haluaa oikein ymmärtää, niin kyllä se myös oikein avautuu. Siinä on toki käytetty hieman epätarkkaa sanamuotoa, mikä on kyllä aika yleinen "kaanaan murteen" muoto. Ei tietenkään ristiä sinänsä palvota. Tietenkin olisi hyvä olla tarkka kaikessa, mutta tässä "ristillä" tarkoitetaan juuri sitä, mitä Jeesus on ja mitä hän on puolestamme tehnyt.


    • Lisäääää
    • ToinenVanhaLaulu
    • capiche
      • Siunausta

        Toi on hieno laulu, Hilja Aaltosen käsialaa.
        Bongasin siitä vierestä tämän:

        Golgatalle saavuin synteineni:
        https://www.youtube.com/watch?v=gw7mwC2cIkM

        Tekeepä hyvää kuunnella välillä näitä 'vanhoja kunnon lauluja'
        mitä harvemmin kuulee enää missään!


    • HyvyydenVoima
    • siunaavinlaulu

      Kaikkein siunaavin vanha laulu on >>ei omiin ihmisvoimin vaan hengellä Jumalaan<< Mutta se on niin vihattu laulu että ei löydy YouTubessa..

      • Siunausta

        Joo, se on hieno ylistyslaulu,
        ei näköjään ole youtubessa kuin joku instrumentaaliversio, taustamusaa..
        mutta kun sanat tietää, niin laulelee mukana vaan:

        Pyhä Henki, Jumalan Henki:
        https://www.youtube.com/watch?v=eKHtSqvujmk


    • Yxmummi

      Viktor Klimenkon laulamana - Ole armollinen, oi Herra.

      En koskaan kuivin silmin sitä kuuntele.

      • Siunausta

    • tämähyvä
    • JumalaOnLinnamme

      JUMALA OMPI LINNAMME, virsi 170:

      Suomeksi: https://www.youtube.com/watch?v=t4x5zZ2NOkU

      Saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=rOm1_ta4rGI

      1. Jumala ompi linnamme
      ja vahva turva aivan,
      on miekkamme ja kilpemme
      ajalla vaaran, vaivan.
      Se vanha vainooja,
      kavala, kauhea,
      on kiivas, kiukkuinen
      ja julma, hirmuinen.
      Vain Herra hänet voittaa.

      2. On turha oma voimamme
      vääryyden valtaa vastaan.
      Me turman vallat voitamme
      Herrassa ainoastaan.
      Hän, Kristus, kuningas,
      on voitonruhtinas,
      lyö joukot helvetin,
      ne tallaa jalkoihin
      ja voiton meille saattaa.

      3. Jos täyttyisikin maailma
      nyt valheen enkeleistä,
      niin pimeys ei voittoa
      kuitenkaan saisi meistä.
      Ne olkoot raivoissaan
      ja syöskööt kiukkuaan.
      Nyt valheen vallat on
      jo saaneet tuomion.
      Ne yksi sana kaataa.

      4. Se sana seisoo vahvana,
      ne ei voi sitä kestää.
      Kun kanssamme on Jumala,
      ken meiltä voiton estää?
      Jos veis he henkemme,
      osamme, onnemme,
      ne heidän olkohon,
      vaan meidän iät on
      Jumalan valtakunta.

      Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886.
      *

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      51
      2254
    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      25
      1028
    3. Aavistatko että moni tietää

      Vai ollaanko hyvin vedätetty pokerinaamalla. No kun vähiten odotat niin yllätämme sinut
      Ikävä
      82
      962
    4. Yritin saada

      Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.
      Ikävä
      11
      914
    5. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      54
      873
    6. Onko vielä

      mahdollista nähdä?
      Rakkaus ja rakastaminen
      68
      873
    7. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      126
      853
    8. Kronikat..

      Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu
      Imatra
      10
      773
    9. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      22
      753
    10. Täällä istun ja mietin

      Miten paljon haluaisin katsoa sinua juuri niin kuin haluaisin katsoa sinua. Rakastavin silmin. Näkisit vihdoin senkin pu
      Ikävä
      49
      749
    Aihe