Menisikö liioitteluksi? Purjehduskokemukset nolla. Meriläismallinen vene on ollut joten ainakin moottorilla rantautumismanööverit onnistunee.
43 jalkainen ensimmäiseksi purjeveneeksi?
Kaikkimukaan
46
1289
Vastaukset
- Kuhha
Jos purjehdit yksin, niin menee liioitteluksi. Jos mukaan löytyy pari nohevaa apuria, niin onnistuu kyllä.
- 35feet
Mitä isompi vene, sitä suuremmat voimat. Siis purjehtiessa. Ei välttämättä liioittelua ekaksi veneeksi, mutta järki päässä pitää olla ensimmäisillä purjehduksilla. Venetyypilläkin on toki hieman vaikutusta.
Satamamanööverit on isommalla aina haasteellisempia. Haasteita meriläiseen verrattuna tulee varmuudella kasvaneesta painosta sekä ennen kaikkea leveydestä. Käsivoimin tuollaista ei enää revi mihinkään. - F28
Menee. Massat ja voimat on niin suuria esim. skuuteissa että pitää tietää mitä tekee.
Samoin rantautuessa tuulipinta-ala ja taas massat niin suuria että käsivoimilla hankala korjata virheitä.
Itse olen opetellut 28-30 jalkaisilla ja hanskassa on pysynyt. Siltikin ajatus nyt lähteä kipparoimaan 43-jalkaista mietityttäisi. - lisäätietoa
Kauanko olet meriläismallisella operoinut?
Mikä 43-jalkainen on kiikarissa?- Kaikkimukaan
Paatti oli minulla neljä vuotta. Suoran potkuriakselin ja peräsimen käytön kikat pitäisi olla noin suurin piirtein hallinnassa.
Purjevene on matkavene jonka uppouma on lähes yhdeksän tonnia. - lisäätietoa
Kyllähän se mitä luultavimmin olisi helpompaa ja turvallisempaa opetella purjehtiminen ja manoveeraaminen pienemmällä sisämoottorisella purjeveneellä.
Avoimilla vesillä leppoisissa keleissä meno kyllä onnistuu isommallakin, mutta on tilanteita, joissa pitää tietää mitä on tapahtumassa ja reagoitava oikein ja nopeasti. Tämä olisi hyvä olla harjoiteltuna "perstuntumana" , isolla veneellä voimat ovat suuret ja myöhässä aloitettu operointi voi olla mahdotonta toteuttaa.
Taisi nuo olla jo muutenkin tässä ketjussa sanottuna, eli aika samansuuntaisia ovat mielipiteet hankkeestasi.
Jos perusveneenkäsittelytaidot on hanskassa, niin se tietysti auttaa paljon. Kannattaa ihan miettiä harjoitteluohjelma, jolla pääsee alkuun. Ensin perusmanööverit tyynellä kelillä ja satamaan tulo jne. Jos purjehdus on ihan tuntematonta, niin kannattaa kyllä käydä ensin vaikka joku kurssi tai muuten olla kokeneempien kyydissä. 43-jalkaisen veneen purjeet on jo sen verran isot ja voimat kovia, että jotain saattaa hajota, jos tekee asioita ihan väärällä tavalla. Ja oppimisprosessista tulee paljon pidempi. Jos taidot on ihan hatarat ja reissulla joutuu kovaan tuuleen, niin ongelmia tulee taatusti.
Tuossa on jo mainittu asioita, joista voi tulla ongelmia. Lisään yhden detaljin, joka toki ei ole aivan sama sinulla, koska siirryt fiskarista. Minä siirryin liukuvasta matkamoottoriveneestä, jossa kipparin istuin oli jotain 1,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja suunnilleen puolivälissä veneen pitkittäissuuntaa. Vaihtaessani 35-jalkaiseen purjeveneeseen huomasin, että ruorin takaa veneen perältä on huomattavasti vaikeampi, oikeastaan mahdoton, arvioida etäisyyttä laituriin. Merkitystä tällä tietysti on lähinnä yksin seilatessa, muulloin keulagasti voi käsimerkeillä viestiä tilanteen.
- kyttäjä
Kommentti tuohon laituri etäisyys asiaan. Laitatin omaani laajakulma kameran ankannokkaan, niin näkee kivasti etäisyyden tullessa laituriin keula tai sivu kiirityksellä tai muuten vaan ahtaissa paikoissa heiluessa. Näyttönä reiska 120, samoin konehuoneessa kamera jos haluaa hieman kuikuilla sinne ajon aikana tai miksei muutenkin ihailla : )
Kestosta ei ole tietoa 7v toiminut, vaikka saanut kyllä suola roiskeita kiitettävästi. Kamera on kuin rosterinen putkenpätkä jonka päässä tietysti linssi. kyttäjä kirjoitti:
Kommentti tuohon laituri etäisyys asiaan. Laitatin omaani laajakulma kameran ankannokkaan, niin näkee kivasti etäisyyden tullessa laituriin keula tai sivu kiirityksellä tai muuten vaan ahtaissa paikoissa heiluessa. Näyttönä reiska 120, samoin konehuoneessa kamera jos haluaa hieman kuikuilla sinne ajon aikana tai miksei muutenkin ihailla : )
Kestosta ei ole tietoa 7v toiminut, vaikka saanut kyllä suola roiskeita kiitettävästi. Kamera on kuin rosterinen putkenpätkä jonka päässä tietysti linssi.Hyvä idea. Itse joskus mietin sellaisen halvan peruutustutkan laittamista sinne.
- Minkälainen
kyttäjä kirjoitti:
Kommentti tuohon laituri etäisyys asiaan. Laitatin omaani laajakulma kameran ankannokkaan, niin näkee kivasti etäisyyden tullessa laituriin keula tai sivu kiirityksellä tai muuten vaan ahtaissa paikoissa heiluessa. Näyttönä reiska 120, samoin konehuoneessa kamera jos haluaa hieman kuikuilla sinne ajon aikana tai miksei muutenkin ihailla : )
Kestosta ei ole tietoa 7v toiminut, vaikka saanut kyllä suola roiskeita kiitettävästi. Kamera on kuin rosterinen putkenpätkä jonka päässä tietysti linssi.kamera sinulla on konehuoneessa?
- ariel371
Jos muuten olet varma asiasta, eli päätyisit joka tapauksessa myöhemmin tuohon kokoluokkaan, niin siitä heti vaan.
Hommaa keulapotkuri heti ja opettele sen käyttö myös lähdöissä laiturista.
Älä ikinä käytä rantautuessa vauhtia. Jos ilman vauhtia ei mene paikalleen, ankkuroidu mieluummin. Laita ankkurivinssi. Se laskee ankkuroitumiskynnystä.
Aloita treenit yksi purje kerrallaan, eikä aina nyt muutenkaan tarvitse purjehtia.
Vinsseille aina alkuun niin monta kierrosta köyttä kun rummulle mahtuu. Anna pilotin ajaa ja keskity trimmaamisen opetteluun. Perussääntö on että niin löysälle jalus että purje lepattaa ja siitä minimikiristys että lepatus loppuu. Siitä voi lähteä.- seppomartti
Osaamattomalle osa arielin neuvoista on vääriä. Nopeusneuvo voisi pikemmin olla: älä milloinkaan laske purjeveneen nopeutta alle ohjailunopeuden. Veneen pitää aina liikkua. Vinssiohje voisi kuulua : älä milloikaan pistä vinssille niin monta kierrosta kuin mahtuu koska kitka lisääntyy ja touvit menee sekaisin. Vinsseissä on suuria eroja köyden luistamisessa. Parhaiten pitää sileä (!) Andersen mutta esim. Harken radial pitää kaikissa aloittelijan tuulissa kolmella kierroksella ja tavallinen karhea Harken neljällä touvilla, joita niitäkään ei aloittelijan pidä kaikkia latoa heti rumpuun.
- Ariel371
Moottoriveneestä suoraan isoon purjeveneeseen siirtyvä ei välttämättä tiedosta sitä, miten paljon heikompi pakittamalla tehtävä jarrutus purjeveneessä on. Painoa ja siten liikemomenttia on moninkertaisesti enemmän ja potkurin teho pakilla on purressa heikko. Purren keulan saa kerrasta ruvelle jos koittaa laituriin vanhoilla metodeilla. Vauhti ei ole tarpeen, kölivene ei ajaudu samalla tavalla tuulen mukaan kuin moottorivene. Eli ehdottomasti hiljainen nopeus laituriin ajossa. Poijun saa paremmin koukkuun ja hommasta jää sählinki pois. Ajautumista kompensoidaan peräsimen ohjaamalla potkurivirralla ja keulapotkurilla. Se onnistuu hyvin alle ohjailunopeudella ja jos ei, ei riko kuitenkaan mitään. Keulapotkurin käyttö pelastaa pieleen menevässäkin rantautumisessa.
Olen itse ison genoan jaluksesta saanut uran alussa häijyt vauriot käteen juuri rummun liian vähien köysikierrosten takia. Kierroksia rummulla pitää olla niin ettei jalusköysi lähde luistamaan kun köyden irrottaa vinssin lukitusurasta. Kaksi kiekkaa ei riitä. Kierroksia rummulla on helppo purkaa pois ennen halssinvaihtoa ja tuntuma pitoon säilyy, mutta kovenevassa tuulessa kierroksia on pirun paha jälkikäteen rummulle lisätä. Itse käytän yleensä neljää kierrosta Harken 48 -vinsseillä. Kolme riittää jos on kevyet luovituulet, se nopeuttaa halssinvaihtoja. Merellä matkanteossa sitten ne neljä kierrosta, joskus viisikin. Enempää ei taida edes mahtua.
Reivaaminen on hyvä opetella ja alkuun voi aina ajaa isopurje reivattuna. Jos ja kun alussa tulee vahinkojiippejä, reivattu iso ei silloin riko mitään. Noin isossa veneessä puomi ei enää ole niin alhaalla että vahinkojiipistä tulisi henkilövahinkoja. Puomijarru voi kyllä olla hyvä investointi, preventteriä ei aloittelijan liene viisasta käyttää.
Yksi iso saaristossa huomioitava asia uudelle seilorille on ymmärtää sorron määrä kryssillä. Purjevene ei nouse odotetusti tuuleen ja plotterin suuntavektoria on syytä seurata ettei tule äkkinäisiä tilanteita ja paniikkikäännöksen tarvetta. Pelivaraa on syytä jättää rutkasti, ehdottomasti ennemmin satoja kuin kymmeniä metrejä koska vastakäännöskin menee alussa usein pommiin.
Ison veneen hankkivan aloittelijan kannattaa satsata varusteisiin ja opetella hyödyntämään niitä. Paras on juuri keulapotkuri. Mielestäni nykyinen liki 10 tonnia painava purteni on paljon helpompi laituriin ajettava kuin ensimmäinen 1500 kg painanut Scanper 22. Sen veneen kanssa en juurikaan oppinut nykyveneen käsittelyssä tarvittavia taitoja. Siinä oli perämoottori, ei tietenkään keulapotkuria eikä edes itsekelaavia vinssejä. Siksi ajattelen että on turha aikamiesiällä lähteä liikkeelle pikkuveneillä. Suoraan vaan sen lopullisen hankintaan ja treenaamaan sillä hyvissä olosuhteissa ja paljon. Perhe viihtyy mukana ja homma on mielekästä alusta saakka. - ex-Santtu
Liittyen suoraan isomman purjeveneen merkittävästi isompiin tuulen aiheuttamiin voimiin: niin kallistukseen kuin skuuttivoimiin. Isommalla veneellä odottamattoman sään muutoksen vaikutukset aiheuttavat enemmän muuttujia: kun 5m/s sivumyötäinen muuttuukin saderintaman yllättäessä 10m/s sivuvastaiseksi niin pienemmällä reivaus on usein yksinkertaisempaa kuin isommalla. Usein isommassa "liikkuvia osia" ja on enemmän ja pelkin suorin käsivoimin pärjättäviä säätöjä vähemmän.
Oma tausta oli 5m perämoottoriveneistä 31-jalkaiseen purteen, josta viime kesänä siirto 40-jalkaiseen. Muuten omasta taustastani suosittelisin suoraan "lopulliseen veneeseen" vaihtoa jos olet varma että tarvitset tuota 43-jalan kokoluokkaa, mutta sään muutoksia kun et voi hallita, niin mieti miten pärjäät noissa tilanteissa nimenomaan purjein.
- ljkjjguyiytrd
Ei 40 jalkaiset niin vaikeita ole kun Täällä mainostetaan!Etukäteissuunnittelu auttaa ja tietysti harjoittelu!
- Kaikkimukaan
On tullut hienoja vastauksia, ja joku on oivaltanut miksi olen heti ostamassa isoa venettä. Ikää on, nuorihan tässä tietysti vielä mutta jo on lapset muuttaneet kotoa.
Pienen veneen ostaminen olisi alussa varmasti järkevää, mutta koska se tulisi olemaan kuitenkin välivaihe, jäisi aikaa ja hermoja kuluttava kauppaaminen/uuden veneen ostaminen pois. Lisäksi se uusi vene olisi taas uusi vene, vuosi menisi taas totutellessa. Ja koska viisikymppisenä pitäisi olla jo osaaminen sillä tasolla että pyöreitä voisi juhlia pitemmällä purjehduksella, ei millään valtameripurjehduksella kuitenkaan, aikaa ei ole oikein tuhlattavaksi.- Tunari1
Olen samaa mieltä useimpien kanssa, että suoraan vain "lopulliseen" veneeseen ilman välivaiheita, edellyttäen tietysti että tiedät purjehduksen soveltuvan sinulle harrastukseksi. Muussa tapauksessa kokeilumielessä hankittu vene on parempi olla mahdollisimman halpa ja pieni, koska se on helpompi myydä pois.
9 tonnia ei veneen painoksi ole mielestäni vielä mikään kriittisen suuri. Hyvällä kääntölapapotkurilla vene pysähtyy melko tehokkaasti ja talvitelakoinnissakin on vielä pelivaraa nostokaluston valinnassa.
- vähänpitääollamunaa
Osta se mikä miellyttää, ei mene aikaa oppia käsittelemään venettä kaummin on se 35" tai 43" jalkaa, näin on jämpti! Turhat välivaiheet pois säästyy rahaa ja olet varmasti loppupeleissä tyytyväinen, kun et hommannut jotain 30" homeista vanhaa skandia .
- SOON1234
Kuka nyt homeisen ostais...vai oletko sinä...vähänpitääollamunaa..mies sortunut sellaiseen.Ota ensi kerralla ammattimies mukaan ...jos vaikka homeet löytyis ennen ostoa!
- OldSailor
Aika paljon vaikuttaa veneen tyyppi. Jossain modernissa ja nopeassa 43- jalkaisessa voi olla pitelemistä, kun keli kovenee. Toki myös perinteisemmässä toppirikatussa, suuren genuan purressa. Kyllä tuon kokoinen pursi vaatii vähintään parin hengen miehistön, jos tarkoitus ajaa satamiin.
- fdshbafh
Pistäisin vielä jäitä hattuun, jos kyseessä on Blue Oceanin Baltic 43. Se sopisi 9 t ja 43 jalan speksiin. Onko syväys 2,5 m? Se rajoittaa Suomessa satamanvalintaa todella paljon ja jättää vaan muutamat laiturinpäät mahdollisiksi. Useimmin joudut hakeutumaan kylkikiinnitykseen, koska poijut eivät kotimaisissa satamissa todellakaan ole mitoitettu 43 jalkaiselle veneelle. 40 jalkaa alkaa olla maksimi, jotta voit levollisin mielin kiinnittyä poijuun Suomessa. Ruostuneet poijukettingit voivat olla melko ohuessa kunnossa. 1 genua on > 60 m2. Puhutaan aivan valtavista voimista. Vene on suunniteltu 10 henkiselle kisamiehistölle avomeriskaboihin. Kesälomapurjehduksille Itämeren alueella löytyy paljon järkevämpiäkin ratkaisuja. Jyrkät tikapuut kajuuttaan tekee liikkumisen veneessä ikäväksi. Osta modernimpi 40 ft cruiseri: Oceanis, Elan, Hanse tai vastaava. Saat isommat tilat, helpommin hallittavan purjeyhdistelmän, helpommin rantauduttavan veneen, isommat tankit, helpon liikkumisen veneessä jne.. Listaa voisi varmaan jatkaa vielä paljonkin. Oletko miettinyt miksi noita IOR-raasereita ei enää tehdä ja uudet purjeveneet muistuttavat paljon toisiaan?
Kyllä tommonen 10-11 tonnin vene uskaltaa vielä poijuissa olla. Oma veneeni painaa 9 tonnia, eikä ole ollut ongelmia. Yli kahden metrin syväys alkaa tosiaan olla enenevissä määrin haitallinen.
- vähänpitäämunaaolla
Bossu kirjoitti:
Kyllä tommonen 10-11 tonnin vene uskaltaa vielä poijuissa olla. Oma veneeni painaa 9 tonnia, eikä ole ollut ongelmia. Yli kahden metrin syväys alkaa tosiaan olla enenevissä määrin haitallinen.
Juuri näin, itselläni on 41" 12000kg roinat alus. Normaalikeleissä yhdestä poijusta ja jos luvattu tuulta reippaammin, niin kahdesta poijusta veto, on toiminut hyvin.
P.S Ei ole hometta, eikä skandi. joku sitä epäili... - Tunari1
Jos veneilyssä tärkeintä on saada joka satamassa paikka heti laiturin tyvestä, siitä grillikatoksen vierestä, kätevin on tietysti moottorivene. Ja siltikin tarvitaan päättävistä asennetta lähteä aikaisin aamulla liikkeelle paikan varmistamiseksi. Tämän olen monta kertaa huomannut kun olen ollut ankkurissa sataman lähellä; kun heräämme 10 paikkeilla, on satama melko tyhjä, mutta 12 mennessä alkaa se taas täyttyä hyvää vauhtia. Eli meidän lomanaikaisella vuorokausirytmillä ei ole suuriakaan mahdollisuuksia saada laituripaikkaa mistään satamasta, mistä sitä ei voi varata etukäteen. Mutta aloittajahan on entinen moottoriveneilijä ja ilmeisesti hakee nyt jotain muuta sisältöä veneilyyn.
- ahshgsfd
Suurin sallittu uppouma Merikarhusatamissa on 12 t. Siellä se perustellaan poijun kestolla. Tästä voi päätellä, että sitä suuremmalla veneellä on käytettävä kylkikiinnitystä. Toki tilanteita on monenlaisia. Sivutuuli vaikuttaa sataman ainoaan veneeseen eri tavalla kuin täydessä laiturissa, jossa veneet nojaavat toisiinsa. Silloin on kivempi olla siinä suuressa teräsveneessä, joka puristaa viereistä matalaa lasikuitupurkkia. Läheskään aina ei ole mahdollista kiinnittyä laiturissa keula tuuleen päin. Sitten vaan sopii toivoa ettei poijut lähde yöllä raahautumaan, kun samaan poijuun on 12 t veneen lisäksi kiinnittynyt muutama pienempi.
- Ruuhkateikiinnosta
Tunari1 kirjoitti:
Jos veneilyssä tärkeintä on saada joka satamassa paikka heti laiturin tyvestä, siitä grillikatoksen vierestä, kätevin on tietysti moottorivene. Ja siltikin tarvitaan päättävistä asennetta lähteä aikaisin aamulla liikkeelle paikan varmistamiseksi. Tämän olen monta kertaa huomannut kun olen ollut ankkurissa sataman lähellä; kun heräämme 10 paikkeilla, on satama melko tyhjä, mutta 12 mennessä alkaa se taas täyttyä hyvää vauhtia. Eli meidän lomanaikaisella vuorokausirytmillä ei ole suuriakaan mahdollisuuksia saada laituripaikkaa mistään satamasta, mistä sitä ei voi varata etukäteen. Mutta aloittajahan on entinen moottoriveneilijä ja ilmeisesti hakee nyt jotain muuta sisältöä veneilyyn.
Mikäs se kesän sesonkiaika oikeastaan on, kun joka marinassa on ruuhkaa, ja tarvitsee nousta kukonlaulun aikaan, jos haluaa varmistaa paikkansa? Juhannuksesta heinäkuun loppuun, vai vielä ylikin?
Pitänee sitten varautua luonnonsatamien varaan, jos niissä olisi paremmin tilaa...
- meripanda
Merikarhusatamatko on nykyisin alan standardi kaupallisille satamille?
- meripanda
Kiinnityksen kestävyyden määrää ketjun kestävyys ja poijupainon pitävyys eli pitkälti paino vedessä, ei poijun kestävyys. Joku yhdistelmä kestäneee sen 12 tonnia, mutt amaailamalla on enemmän kuin 120 tonniakin kestäviä ratkaisuja. Poijulla tehtynä.
Eli jos Merikarhut mitoittaa kiinnitykset 12 tonnin veneelle, ei se tarkoita että muutkin niin tekevät.- vaihtelee
Ketjun kestävyys voi uutena olla vaikka mitä, mutta kaikki ovat enemmän tai vähemmän syöpyneitä, eikä alkuperäisestä paksuudesta ole toisinaan jäjlellä paljoa. Vetolujuus ja jonkun ruostuneen ketjun heikoimman lenkin paksuus voi olla ihan olematonkin ja ketjujahan katkeilee.
vaihtelee kirjoitti:
Ketjun kestävyys voi uutena olla vaikka mitä, mutta kaikki ovat enemmän tai vähemmän syöpyneitä, eikä alkuperäisestä paksuudesta ole toisinaan jäjlellä paljoa. Vetolujuus ja jonkun ruostuneen ketjun heikoimman lenkin paksuus voi olla ihan olematonkin ja ketjujahan katkeilee.
Lisäksi vaikuttaa paljon veden syvyys. Maarianhaminan länsisatamassa jotkut poijut on 15 metrin syvyisessä vedessä ja poiju liikkuu vain 10-20 metriä, eli ketju on pystysuoraan. Joskus siellä poiju liikkuikin, kun viereen tuli 5-tonninen vene, joka jarrutti poijusta vetäen.
- Kfknfnc
Eniten vaikuttaa kettingin pituus ihan samalla tavalla kuin ankuroinnissa. Samoin pohjan laatu. Jossain kallion päällä lähtee betonilaatta liikkelle helposti. Toisaalta liejussa se on ja pysyy. Harmi vaan että näitä juttuja ei voi tietää etukäteen ja kettingin kunto on useimmiten hyvinkin syöpynyt. Turvallisinta on pitää venekoko kohtuullisena eikä ylittää 40 jalan rajaa. Isommat omaan ankkuriin. Jos olisin liikkeellä 9 t veneellä, miettisin aika tarkkaan mihin poijuun kiinnittyisin vai käyttäisinkö mieluummin ankkuria. Varsinkin jos tuulta on luvassa enemmän.
- C1R
Bossu kirjoitti:
Lisäksi vaikuttaa paljon veden syvyys. Maarianhaminan länsisatamassa jotkut poijut on 15 metrin syvyisessä vedessä ja poiju liikkuu vain 10-20 metriä, eli ketju on pystysuoraan. Joskus siellä poiju liikkuikin, kun viereen tuli 5-tonninen vene, joka jarrutti poijusta vetäen.
Maarianhaminan länsisatamassa poijupainoja on käsittääkseni enemmänkin siellä pohjassa ja ne on kiinnitetty toisiinsa kettingeillä. Ne painot eivät helpolla siirry. Siellä ei myöskään kannata käyttää omaa ankkuria, sillä se voi takertua kettinkiverkostoon.
- Joakim1
Ongelma tuolla onkin poijujen uppoaminen reippaammalla kelillä. Vaikka kuinka kiristää tulee keulat laituriin puuskissa.
- nyt_meni_vaikeaksi
Mikä ongelma on poijun uppoamisessa? Mikäli poiju pitää, ei se keula tule laituriin, jos perä on kireällä, vaikka kohoa ei näykään?
- Joakim1
nyt_meni_vaikeaksi kirjoitti:
Mikä ongelma on poijun uppoamisessa? Mikäli poiju pitää, ei se keula tule laituriin, jos perä on kireällä, vaikka kohoa ei näykään?
Ilmeisesti kulma on niin jyrkkä, että homma ei oikein toimi. Siis poijuköyttä ei saa niin kireälle, ettei kunnon puuska kuitenkin siirtäisi venettä ainakin 0,5-1 m. No ehkä vinssillä kunnolla vetämällä saisi, mutta laittamalla poijuköyden "normaalisti" ongelmia tulee. Taisi olla 2011 kun viimeksi osui kunnon pohjoistuuli (18 m/s muistaakseni) ko. lahteen ollessani siellä. Lähes jokaisen veneen keula osui reilusti laituriin puuskissa. Meillä on veneessä aika pitkälle eteen työntyvä keulaporras, joka menee selvästi ko. laiturin yläpuolelle. Se pelasti tuolloin eli venettä pystyi pitämään niin kaukana, ettei puuska tuonut laituriin asti.
Poijun kelluvuudesta taitaa olla ko. tapauksessa vain haittaa. Se estää kiristämisen kunnolla, mutta antaa kuitenkin periksi kunnon puuskassa.
Osittain sama juttu on kyllä monessa muussakin satamassa, jossa poijut tulevat hyvin lähelle veneen perää. Hangossa kerran ukkosmyräkässä oli myös suurin osa veneistä keula kiinni laiturissa. Mutta ei ne, jotka olivat kiristäneet poijuköyden reilusti. - Kone_auttaa
Paa ensi kerralla perä kiinni metri pari ennen kun keula on laiturilla ja aja koneella keula laituriin kiinnitettäväksi. Pääset tuosta ongelmasta.
- lisäätietoa
Menee liioitteluksi. Osta 29-jalkainen ja hanki sillä purjehduskokemusta.
- meripanda
"Ketjun kestävyys voi uutena olla vaikka mitä, mutta kaikki ovat enemmän tai vähemmän syöpyneitä, eikä alkuperäisestä paksuudesta ole toisinaan jäjlellä paljoa"
Eihän tällä ole paljon mitään tekemistä tämän aiheen kanssa. Eihän se ketju kestä edes jollaa, jos se riittävästi ruostuu. Tietysti ketju tulee tarkistaa joka vuosi ja vaihtaa tarvittaessa, varsinkin kaupallisissa satamissa. Ketju kuluu / ruostuu eniten juuri siitä kohtaa, mistä se lähtee pohjasta ylös ja aika ohuita tuolla näkee.
Jotain aiheesta tiedän kun noita poijujahommia tulee joka vuosi jonkin verran tehtyä sukeltamalla eli tarksitus ja tarvittaessa vaihto.
Betoni ei ole paras poijupaino. Se syrjäyttää vettä eli sillä on noste. Lisäksi se ei uppoa pohjaan ja betopaano on tasainen (ei tarttumapointaa) joten pito sivusuuntaan vedettynä ei ole niin hyvä. Se vaan on helpoin ja halvin ratkaisu. Siksi yleisin.- eiolevai
Juuri siksihän sillä on tekemistä aiheen kanssa, koska pahasti ruostuneita ketjunlenkkejä on poijuissa ja siksi niitä välillä katkeilee. Ei se että poijuja tietysti kuuluu tarkistella joka vuosi muuta tätä olemassa olevaa tosiasiaa.
- Purjehdusope
Vastaus alkuperäiseen. Purjehdus pitkälle tekniikkalaji. Voit särkeä itsesi liian suuren veneen kanssa opetellessa. Omassa seurassamme olevat ylisuuren ekan veneen omistajat pääsääntöisesti eivät ole lainkaan oppineet purjehtimaan. Toisaalta koneajelullakin ja helpon kelin purjehduksellakin pärjää. Laji ei vaan oleellisilta osiltaan oikein tahdo tällöin aueta.
Osta halpa vanha ja korjaa sitä pari kolme kesää ja purjehdi. Sen jälkeen myynti ja ison osto. Syntyvä lisäkustannus ei ole ison hinnasta montakaan prosenttia mutta taidot karttuu alkuun tavalla jota ei isolla veneellä ehkä koskaan opi. - ariel371
Vain vesillä vietetty aika ja mailit ratkaisevat sen, mitä oppii. Isoa 43 -jalkaista harkitsevaa tuskin innostavat remontoitavat lippuunseilatut pikkuveneet.
Mulla on nyt kolmas pursi alla ja ensimmäisestä 22 -jalkaisesta alkaen pyrin veneiden ekalla kaudella menemään parisentuhatta mpk. Noin ja itse kipparoiden oppii minkä tahansa purren. - ex-Santtu
Myös alkuperäiseen vastaus: Hommaa kokenut kaveri tai kouluttaja mukaan haluamasi kokoluokan veneellä tarkoituksellisesti haastavaan keliin - ja pohdi harjoitellessasi kuinka selviäisit yksin kipparin roolista suunnitellun miehistösi kanssa tuossa kelissä ja vaikka himpan pahemmassa. Edelleen 5ms sivumyötäisen äkillinen muutos 10m/s vastaiseksi ei ole ollenkaan epätavallista.
- seppomartti
Kehoituksiin hankkia ensimmäiseksi veneeksi suoraan "lopullinen " vene rohkenen epäillä, ettei kukaan ole moista temppua tehnyt. Yleensä "viimeinen" tai "lopullinen" saa seuraajan esim 10 v kuluttua.
Poiju- kettinki keskusteluun kommentti. Kyseinen peräpoiju kettinki on kovin kotimainen ja aika huono kiinnitystapa. Perinne varmaan ajalta, jolloin veneet olivat vähälukuisia ja pieniä.. Maailmalla pyritään merenpohjan suojelemiseksi lisäämään poijuja ja kieltämään ankkurointia. Mutta näihin poijuihin kiinnittyy yksi vene irti rannasta.. Ketjujen sijaan käytetään köysiä. Kaikki " mooring linet" ovat köysiä. Köydetkään eivät ole ikuisia mutta ruostuvaa kettinkiä pitkäikäisempiä.Mun yksi kaveri hankki ekana veneenä 36-jalkaisen purjeveneen. Fiskarityyppisestä matkamoottoriveneestä oli kokemusta takavuosilta. Purjehduskokemusta oli yhteensä kolmen viikon ajalta mun veneestä. Mitään kursseja ei käyty ja homma sujui ihan hyvin jo ekana kesänä. Ilman mitään purjehduskokemusta tai kursseja kaivaa kyllä verta nenästään.
- Worried
Suosittelisin 25-28-jalkaista. 1,8 - 3tonnia. Helpompia hallita. Voi tulla purjeilla laituriinkin (tai lähteä purjeilla) sitten kun kokemus karttuu. Vaihda sitten 3-5 vuoden päästä isompaan jos innostusta riittää.
Itse en 43-jalkaista haluaisi. Kovin vähän näyttävät sellaiset kapeissa väylissä purjehtivan, varsinkaan kryssilla. Serkkuni osti 40-jalkaisen purjeveneen moottoriveneen jälkeen. Ei nosta purjeita juuri koskaan. Väittää ajavansa jopa 80% koneella. Uskomatonta. Itselläni 26-jalkainen ja purjeilla 80-prosenttisesti. Eli juuri päinvastoin. Mutta jokainen tavallaan. Pääasia on, että merellä nauttii olostaan.
Muista varata kokenut miehistö mukaan ekoille purjehduksille. He opettavat varmaan
sinulle tärkeimmät asiat. Iloisia purjehdushetkiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin972668Turun tunnin juna toteutetaan
Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar1961747Oletko kertonut tästä
Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied841692- 931370
Miksi miehet kohtelevat mua huonosti
Oon nyt tapaillut kolmea ihmistä. Ensimmäisen kanssa nähtiin kolme kertaa, ja meidän oli tarkoitus mennä leffaan tiettyn1171209Hitsi että olet tyylikäs!
Sinulla on upea näkemys ja oikeaa värisilmää. Hyvä etten melkein pudonnut polvilleni eteesi kun hämmästytit minut jällee36884- 83874
Poliisi etsii Leif Lindemannia
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisi-etsii-leif-lindemania-julkaisi-kuvan/8982310#gs.cec6zf Onko nähty jo tarhar20843- 37734
Ensi kerralla aion ottaa sinun kanssa
Tuijotus kisan ja mitäs sitten tapahtuu jää nähtäväksi 🤩😃 Voi olla vähän hankalaa jos muita ihmisiä mutta odotelkoot s42720