SUOMALAINEN SANANVAPAUDEN PUOLUSTAJA: JUSSI ERONEN

Li Andersson:

"Tänään on tullut varsin ikäviä uutisia siitä, että sekä Sipilän viestejä vastaanottanut toimittaja Salla Vuorikoski että Yleisradion ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ovat irtisanoutuneet tehtävistään. Eronen perustelee päätöstään kirjoittamalla, että "sananvapauttani on rajoitettu" . Se on todella painava ja vakava kannanotto.

Tilanne Yleisradion sisällä on selvästi vielä selvittämättä. Tilanne on kestämätön. Suomi tarvitsee vahvan poliittisesti riippumattoman ja epäkaupallisen Yleisradion, siksi kansalaisten luottamuksen palauttaminen Yleen on ensisijaisen tärkeää. Nyt näyttää siltä, että ristiriitoja ei saada selvitettyä, vaan toimittajat irtisanoutuvat.

Olen jo aikaisemmin vaatinut, että pääministeri Sipilä julkistaisi kaiken yhteydenpitonsa Yleisradion päätoimittajan kanssa. Sen lisäksi olisi poliittisesti tärkeää tehdä selvä linjaus Yleisradion rahoituksen osalta, ja siirtää se välittömästi budjettikehyksen ulkopuolelle."

20161214 kirjoitti:

Li Andersson:

"Tänään on tullut varsin ikäviä uutisia siitä, että sekä Sipilän viestejä vastaanottanut toimittaja Salla Vuorikoski että Yleisradion ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ovat irtisanoutuneet tehtävistään. Eronen perustelee päätöstään kirjoittamalla, että "sananvapauttani on rajoitettu" . Se on todella painava ja vakava kannanotto.

Tilanne Yleisradion sisällä on selvästi vielä selvittämättä. Tilanne on kestämätön. Suomi tarvitsee vahvan poliittisesti riippumattoman ja epäkaupallisen Yleisradion, siksi kansalaisten luottamuksen palauttaminen Yleen on ensisijaisen tärkeää. Nyt näyttää siltä, että ristiriitoja ei saada selvitettyä, vaan toimittajat irtisanoutuvat.

Olen jo aikaisemmin vaatinut, että pääministeri Sipilä julkistaisi kaiken yhteydenpitonsa Yleisradion päätoimittajan kanssa. Sen lisäksi olisi poliittisesti tärkeää tehdä selvä linjaus Yleisradion rahoituksen osalta, ja siirtää se välittömästi budjettikehyksen ulkopuolelle."

Pekka Ervasti, Jaakko Hämeen-Anttila, Matti Rönkä ja moni muu ilmaisee olevansa surullinen tai vihainen Yleen kohdistuneista sananvapautta uhkaavista toimista. Pääministerin toiminta nähdään monissa puheenvuoroissa demokratianvastaisena:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yle-gatessa-irtisanoutuneille-satelee-tukea-twitterissa-ruben-stiller-ihailen-toimintaanne/6213306

Yleisradion ajankohtaistoimituksen esimiehen Jussi Erosen ja pääministeri Sipilän kahdeksan tunnin sähköpostirumban kohteeksi joutuneen toimittaja Salla Vuorikosken eroilmoitukset huomioitiin myös ulkomailla.

Asiasta uutisoi myös kansainvälinen uutistoimisto Reuters.

Reuters uutisoi Erosen ja Vuorikosken irtisanoutuneen, koska Yle on vaimentanut kriittistä raportointia poliitikoista, kuten pääministeri Juha Sipilästä (kesk).

Reuters kirjoittaa, että kyseessä on erikoinen tapaus ja kertoo irtisanoutumisten seuraavan tapahtumaketjua, joka alkoi pääministerin lähetettyä useita valitussähköposteja Ylen uutisoinnista.

Joko housunpuntit tutisevat Pääministeri?Siihenpä et pääsekkään vaikuttamaan ja tuskimpa jää kiveäkään kääntämättä menneisyydestäsi,luurangot tulevat kaapistasi esiin.

Yleisradion rahoitusta ei ole enää pidetty budjettikehyksen ulkopuolella. Aiempi käytäntö oli luotu Yleisradion riippumattomuuden takaamiseksi.

Tv-maksusta Yle-veroon siirtymisen taustalla olivat maksuista luistaminen ja Ylen ohjelmien yleistyvä katselu verkossa. Ylelle tahdottiin myös taata vakaammat tulot.

Yleisradion rahoitusuudistukseen jäi tuolloin kuitenkin selvä valuvika.

Vuonna 2014 eduskuntaryhmät päättivät, ettei Yle-veron indeksikorotusta toteuteta tulevalta vuodelta. Indeksi jäädytettiin myös vuoden 2016 osalta.

Viime kesäkuussa Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä esitti jälleen, ettei indeksitarkistusta tehtäisi myöskään kolmena seuraavana vuotena.

On laadittu laki, jota voidaan joka vuosi jättää poikkeuslailla noudattamatta. Ylestä on indeksikorotuksella kiristämisen myötä tullut päivänpolitiikan pelinappula.

Epävarmuus taloudesta vaikuttaa Ylen sisäiseen ilmapiiriin. Jo toteutetuista leikkauksista huolimatta on kaiken aikaa näkyvissä vain enemmän kiristystä. Ylen asema heikkenee ja siitä tulee hallituksesta riippuvainen.

Heikkoja voidaan ohjailla.

- Viime lauantain Ykkösaamun (10.12.) keskustelusta välittyi edelleen mielikuva, että Sipilä ei ymmärrä asemansa tuoman julkisuuden rakennetta. Julkisuus oli niin kauan hyvää ja ongelmatonta, kun häntä kohdeltiin silkkihansikkain.

- Sipilä ei ole ymmärtänyt, että kyse on pääministerin asemaan liittyvästä avoimuudesta. Mahdollisia sidonnaisuuksia on kyettävä valvomaan.

- Pääministeri väittää sopineensa Jääskeläisen kanssa Terrafame-uutisoinnista, minkä tämä kieltää. Näyttää siltä, että toinen heistä tietoisesti tai tahtomattaan puhuu palturia.

- Myös Sipilän viestitulvan Terrafame-uutisoinnista saamastaan palautteesta Ylen toimittajalle Salla Vuorikoskelle voi tulkita painostamiseksi.

- Ylen rahoitus on poliitikkojen käsissä. Tämä luo väistämättä paineita Ylen johdolle, jonka tulisi kyetä rakentamaan palomuuri poliitikkojen ja toimitusten väliin.

- Yleen on kohdistunut jo vuosia kovat säästöpaineet. Työntekijöitä on vähennetty ja ensi vuonna on tulossa neljät yt-neuvottelut. Ylen omaa tuotantoa on supistettu ulkopuolisten tuottajien hyväksi.

- Hallintoneuvoston jäsen Ilkka Kantola (sd.) tiedotti keskiviikkona (14.12.), että tiedot Ylen ajankohtaistoimituksen esimiehen Jussi Erosen ja toimittajan Salla Vuorikosken irtisanoutumisesta antavat hyvin erilaisen kuvan Ylen tilanteesta kuin minkä hän sai hallintoneuvoston kokouksessa. Viitaten uutis- ja ajankohtaistoiminnan luottamusmiehen Jyrki Saarikoskeen Kantola kertoi tunnelmien toimituksessa olevan järkyttyneet.

Lue Sirpa Puhakan kokonaisarvio Ylen ja valtiovallan tulehtuneesta suhteesta:

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3644670-kommentti-myrskyn-silmaan-joutuneeseen-yleen-kohdistuu-ristiriitaisia-odotuksia

151216 kirjoitti:

- Viime lauantain Ykkösaamun (10.12.) keskustelusta välittyi edelleen mielikuva, että Sipilä ei ymmärrä asemansa tuoman julkisuuden rakennetta. Julkisuus oli niin kauan hyvää ja ongelmatonta, kun häntä kohdeltiin silkkihansikkain.

- Sipilä ei ole ymmärtänyt, että kyse on pääministerin asemaan liittyvästä avoimuudesta. Mahdollisia sidonnaisuuksia on kyettävä valvomaan.

- Pääministeri väittää sopineensa Jääskeläisen kanssa Terrafame-uutisoinnista, minkä tämä kieltää. Näyttää siltä, että toinen heistä tietoisesti tai tahtomattaan puhuu palturia.

- Myös Sipilän viestitulvan Terrafame-uutisoinnista saamastaan palautteesta Ylen toimittajalle Salla Vuorikoskelle voi tulkita painostamiseksi.

- Ylen rahoitus on poliitikkojen käsissä. Tämä luo väistämättä paineita Ylen johdolle, jonka tulisi kyetä rakentamaan palomuuri poliitikkojen ja toimitusten väliin.

- Yleen on kohdistunut jo vuosia kovat säästöpaineet. Työntekijöitä on vähennetty ja ensi vuonna on tulossa neljät yt-neuvottelut. Ylen omaa tuotantoa on supistettu ulkopuolisten tuottajien hyväksi.

- Hallintoneuvoston jäsen Ilkka Kantola (sd.) tiedotti keskiviikkona (14.12.), että tiedot Ylen ajankohtaistoimituksen esimiehen Jussi Erosen ja toimittajan Salla Vuorikosken irtisanoutumisesta antavat hyvin erilaisen kuvan Ylen tilanteesta kuin minkä hän sai hallintoneuvoston kokouksessa. Viitaten uutis- ja ajankohtaistoiminnan luottamusmiehen Jyrki Saarikoskeen Kantola kertoi tunnelmien toimituksessa olevan järkyttyneet.

Lue Sirpa Puhakan kokonaisarvio Ylen ja valtiovallan tulehtuneesta suhteesta:

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3644670-kommentti-myrskyn-silmaan-joutuneeseen-yleen-kohdistuu-ristiriitaisia-odotuksia

Professori emeritus ja oikeustieteilijä Aulis Aarnio:

- Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lausunnoista yritystaustastaan ja yksityiselämästään on syntynyt kohu, jonka syy on pääministeri itse.

- Yksi julkisuutta hallinnut teema on ollut pääministerin esteellisyys Terrafame-asiassa. Teeman käsittely julkisuudessa on ollut täynnä käsitesotkuja. Ei ole tehty eroa vaikuttamisen ja vaikuttamismahdollisuuden välillä, ei ole eritelty, mitä mahdollisuus vaikuttaa voisi merkitä. Niin ikään on jäänyt pohtimatta, miten mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun heijastuu poliittiseen päätöksentekokulttuuriin.

- Esteellisyyden määritelmä itsessään on selkeä. Jos henkilöllä on sellainen suhde esille tulevaan asiaan, että se uhkaa hänen objektiivisuuttaan, henkilö on esteellinen eli jäävi tuon asian osalta. Julkisen vallankäytön yhteydessä määritelmä saa lisää syvyyttä.

- Intressijääviys voi myös sulautua henkilösuhteiden läheisyyteen. Vaikka päätöksentekijällä itsellään ei olisi odotettavissa suoranaista tai välitöntä etua päätöksestä, sitä voi olla jollakulla hänen läheisellään. Tällöinkään jääviys ei perustu epäilylle siitä, että on tietoisesti suosittu läheistä. Ratkaisevaa on mahdollisuus, että yksityiset intressit heijastuvat ratkaisuun ja vinouttavat sitä. Olennaista on pääministeri Sipilän uskottavuus kansalaisten silmissä.

- Modernin jääviysajattelun mukaan ei nimittäin riitä edes se, että henkilö varmistuu puolueettomuudestaan. Hänen on arvioitava myös se, miltä tapaus näyttää ulospäin. Vaikka todellista intressien yhtymistä ei olisikaan olemassa, jo pelkkä ulkoinen kuva jääviyden mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, kuinka lujasti päätöksenteon puolueettomuuteen luotetaan. Sekin mikä ei ole väärin, voi näyttää siltä, jos asia huonosti hoidetaan.

- Niin kuin professori Leena Halila jo kohun alkuvaiheessa totesi, henkilön pitää itse huolehtia esteettömyyden selvittämisestä. Tällöin ei ole kysymys siitä, mitä henkilö tiesi tai uskoi. Henkilö ei voi vetäytyä tietämättömyyden verhon taakse. Hänellä on selonottovelvollisuus.

- Yrityselämästä lainatut mallit eivät sovellu merkittävää julkista valtaa käyttävälle henkilölle. Pääministerin toiminta ja sitä seurannut kiukuttelu medialle ei anna hyvää kuvaa pääministerin, ei liioin hallituksen oikeudellisesta osaamisesta.

- Tätä hallitusta koottaessa ministeriryhmään ei mahtunut yhtään oikeustieteellisen loppututkinnon suorittanutta. Hallitus on osin ehkä tästä syystä poukkoillut julkisuudessa keskeneräisten esitysten ristitulessa. Ensin ehdotetaan jotakin ja sitten se vedetään pois, kun huomataan, että on olemassa sellainenkin asia kuin Suomen laki, joka estää hankkeen, saati että olisi muistettu perustuslain olemassaolo.

- Hallituksen työtä lainsäädäntöhankkeet mukaan lukien leimaa tekninen keskeneräisyys. Siihen ovat kiinnittäneet huomiota jopa valmistelusta vastaavat virkamiehet.

- Insinööri-pääministerin olisi siis korkea aika havahtua siihen tosiasiaan, että Suomi on oikeusvaltio, jossa maata on lailla rakennettava – tai tehtävä se ainakin niin, että kunnioitetaan lakia.

Lue lisää: http://www.aamulehti.fi/kotimaa/mielipide-ajattelematon-juha-sipila-on-itse-syyllinen-kohuunsa-24135449

151216 kirjoitti:

Professori emeritus ja oikeustieteilijä Aulis Aarnio:

- Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lausunnoista yritystaustastaan ja yksityiselämästään on syntynyt kohu, jonka syy on pääministeri itse.

- Yksi julkisuutta hallinnut teema on ollut pääministerin esteellisyys Terrafame-asiassa. Teeman käsittely julkisuudessa on ollut täynnä käsitesotkuja. Ei ole tehty eroa vaikuttamisen ja vaikuttamismahdollisuuden välillä, ei ole eritelty, mitä mahdollisuus vaikuttaa voisi merkitä. Niin ikään on jäänyt pohtimatta, miten mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun heijastuu poliittiseen päätöksentekokulttuuriin.

- Esteellisyyden määritelmä itsessään on selkeä. Jos henkilöllä on sellainen suhde esille tulevaan asiaan, että se uhkaa hänen objektiivisuuttaan, henkilö on esteellinen eli jäävi tuon asian osalta. Julkisen vallankäytön yhteydessä määritelmä saa lisää syvyyttä.

- Intressijääviys voi myös sulautua henkilösuhteiden läheisyyteen. Vaikka päätöksentekijällä itsellään ei olisi odotettavissa suoranaista tai välitöntä etua päätöksestä, sitä voi olla jollakulla hänen läheisellään. Tällöinkään jääviys ei perustu epäilylle siitä, että on tietoisesti suosittu läheistä. Ratkaisevaa on mahdollisuus, että yksityiset intressit heijastuvat ratkaisuun ja vinouttavat sitä. Olennaista on pääministeri Sipilän uskottavuus kansalaisten silmissä.

- Modernin jääviysajattelun mukaan ei nimittäin riitä edes se, että henkilö varmistuu puolueettomuudestaan. Hänen on arvioitava myös se, miltä tapaus näyttää ulospäin. Vaikka todellista intressien yhtymistä ei olisikaan olemassa, jo pelkkä ulkoinen kuva jääviyden mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, kuinka lujasti päätöksenteon puolueettomuuteen luotetaan. Sekin mikä ei ole väärin, voi näyttää siltä, jos asia huonosti hoidetaan.

- Niin kuin professori Leena Halila jo kohun alkuvaiheessa totesi, henkilön pitää itse huolehtia esteettömyyden selvittämisestä. Tällöin ei ole kysymys siitä, mitä henkilö tiesi tai uskoi. Henkilö ei voi vetäytyä tietämättömyyden verhon taakse. Hänellä on selonottovelvollisuus.

- Yrityselämästä lainatut mallit eivät sovellu merkittävää julkista valtaa käyttävälle henkilölle. Pääministerin toiminta ja sitä seurannut kiukuttelu medialle ei anna hyvää kuvaa pääministerin, ei liioin hallituksen oikeudellisesta osaamisesta.

- Tätä hallitusta koottaessa ministeriryhmään ei mahtunut yhtään oikeustieteellisen loppututkinnon suorittanutta. Hallitus on osin ehkä tästä syystä poukkoillut julkisuudessa keskeneräisten esitysten ristitulessa. Ensin ehdotetaan jotakin ja sitten se vedetään pois, kun huomataan, että on olemassa sellainenkin asia kuin Suomen laki, joka estää hankkeen, saati että olisi muistettu perustuslain olemassaolo.

- Hallituksen työtä lainsäädäntöhankkeet mukaan lukien leimaa tekninen keskeneräisyys. Siihen ovat kiinnittäneet huomiota jopa valmistelusta vastaavat virkamiehet.

- Insinööri-pääministerin olisi siis korkea aika havahtua siihen tosiasiaan, että Suomi on oikeusvaltio, jossa maata on lailla rakennettava – tai tehtävä se ainakin niin, että kunnioitetaan lakia.

Lue lisää: http://www.aamulehti.fi/kotimaa/mielipide-ajattelematon-juha-sipila-on-itse-syyllinen-kohuunsa-24135449

Julkisen Sanan Neuvosto on saanut kanteluita valtiovallan painostuksesta Yleä kohtaan.

-  Käsittelyynottopäätöksiä ei ole vielä tehty, mutta jo nyt voi sanoa, että osa kanteluista otetaan käsittelyyn, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja Grundström sanoi tänään STT:lle.

Kansan Uutisten tutkivan journalismin synnyttämän Sipilä-Terrafame-kohun jälkimainngeissa Suomen Kuvalehti kertoi, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) vaiensi Ylen Terrafame-uutisoinnin.

SKL:n mukaan Ylen johto hyllytti Sipilän mahdollista esteellisyyttä koskevat jatkojutut sen jälkeen, kun pääministeri oli lähetellyt perjantai-iltana 8 tunnin ajan sähköpostia Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle. Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on kiistänyt antaneensa ulkopuolisten ohjailla Ylen journalismia.

Jupakasta on tullut Julkisen Sanan Neuvostoon kymmenkunta kantelua.