EU päätti eilisessä kokouksessaan mennä eteenpäin EU:n yhteisten puolustusresurssien kehittelyssä. Vuoteen 2020 mennessä unioni aikoo käyttää puolustustutkimukseen noin 500 miljoonaa euroa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi viime yön tiedotustilaisuudessaan Brysselissä, että Suomi ajaa mahdollisimman konkreettista puolustusyhteistyötä.
Puolustusyhteistyöstä puhuttiin paljon, ja siinä korostettiin että liikutaan niillä alueilla mitkä ei mene päällekäin Naton kanssa, Sipilä
On tietysti hyvin mielenkiintoista, että mitä pystytään hankkimaan yhdessä, mitä kalustoa ja varusteita voi olla yhteisessä poolissa.
Näihin asioihin saadaan sitten konkretiaa ensi vuoden puolella ja omassa puheenvuorossani toivoin että se konkretia on mahdollisimman konkreettista ja että se tulee mahdollisimman pian ensi vuoden alkupuolella, Sipilä totesi.
Sipilän mukaan maailman tilanne - mm. Yhdysvaltojen vaalit ja Ukrainan tilanne on vaikuttanut siihen, että EU-maat ovat nyt aiempaa halukkaampia sekä yhteistyöhön että puolustusmäärärahojen nostamiseen.
Tietenkin tämä turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, ja keskusteltiin mm. puolustusbudjettien tasosta että kun on ollut rauhallisempi aika niin ne puolustusbudjettien tasot on pudonneet mutta nyt se suunta on tuolla Euroopassa ylöspäin ihan niinkuin meillä Suomessakin, Sipilä totesi.
mtv
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi viime yön tiedotustilaisuudessaan Brysselissä, että Suomi ajaa mahdollisimman konkreettista puolustusyhteistyötä.
Puolustusyhteistyöstä puhuttiin paljon, ja siinä korostettiin että liikutaan niillä alueilla mitkä ei mene päällekäin Naton kanssa, Sipilä
On tietysti hyvin mielenkiintoista, että mitä pystytään hankkimaan yhdessä, mitä kalustoa ja varusteita voi olla yhteisessä poolissa.
Näihin asioihin saadaan sitten konkretiaa ensi vuoden puolella ja omassa puheenvuorossani toivoin että se konkretia on mahdollisimman konkreettista ja että se tulee mahdollisimman pian ensi vuoden alkupuolella, Sipilä totesi.
Sipilän mukaan maailman tilanne - mm. Yhdysvaltojen vaalit ja Ukrainan tilanne on vaikuttanut siihen, että EU-maat ovat nyt aiempaa halukkaampia sekä yhteistyöhön että puolustusmäärärahojen nostamiseen.
Tietenkin tämä turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, ja keskusteltiin mm. puolustusbudjettien tasosta että kun on ollut rauhallisempi aika niin ne puolustusbudjettien tasot on pudonneet mutta nyt se suunta on tuolla Euroopassa ylöspäin ihan niinkuin meillä Suomessakin, Sipilä totesi.
mtv
Vastaukset 21
Vanhimmat
Erinomainen juttu koska kaikki Läntinen yhteistyö on itä vinkujille liikaa mutta se ei haittaa. Siksi kaikkia Läntisiä Yhteistyö muotoja tulee kehittää voimakkaasti sillä ne tukee meidän omaa uskottavaa puolustusta. Suomen tulee tiivistää yhteistyötään niin Pohjoismaiden kun EU:n ja puolustusliitto Naton kanssa.
Kun on vielä puhutaan olematonta EU puolustusta, Euroopan Natomaista siirtyvät kansavallisia pataljoonat puolustaa Puolan ja Baltian maat.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi viime yön tiedotustilaisuudessaan Brysselissä, että Suomi ajaa mahdollisimman konkreettista puolustusyhteistyötä.
Puolustusyhteistyöstä puhuttiin paljon, ja siinä korostettiin että liikutaan niillä alueilla mitkä ei mene päällekäin Naton kanssa, Sipilä
Pääministeri Juha Sipilä pitää yhteispuolustuksen kehitystä tärkeänä Suomen puolustuksen kannalta.
– Kyllä se on tärkeää, ja oikeastaan ensimmäistä kertaa tämä näyttää nyt kunnolla nytkähtävän eteenpäin. Tämä on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite, ja me odotetaan sitten keväällä jo askelmerkkejä tästä eteenpäin.
Sipilä uskoo, että tuloksena voisi olla yhteisiä puolustusresurssivarantoja, joita voitaisiin käyttää EU:n sisällä.
– Juuri tähän tähdätään, että tehdään yhteisiä hankintoja ja ehkä jopa yhteisiä resurssipooleja, tiettyä materiaalia voi olla tällaisessa poolissa ja sieltä otetaan käyttöön tarvittaessa. Siinä on myöskin tutkimusrahoitukseen ja mm. hybridivaikuttamiseen liittyviä konkreettisia steppejä. Tutkimusrahoitus on yksi asia, jossa voimme hyödyntää jatkossa Euroopan yhteisiä voimavaroja.
Sipilä pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että yhteisresurssit tarkoittaisivat muutoksia esimerkiksi Suomen hävittäjähankintoihin.
En osaa sanoa olisivatko hävittäjät tällaisessa poolissa koskaan, koska se Suomen tarve on kuitenkin aika iso, mutta paljon muuta varmasti voi olla sellaista joka olisi yhteisen hankinnan, jopa yhteisen poolin piirissä, Sipilä arvioi.
mtv
itä vinkujat miten aijotte itkeä asiasta ja kehua r...ä???
Natoon
Juha Sipilä: Suomella aktiivinen rooli EU:n puolustuksen kehittämisessä
Unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi. Jäsenmaiden johto linjasi huippukokouksessaan puolustusyhteistyön syventämisestä.
Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä.
Euroopan puolustaminen oli kokouksen tunnussana. Jäsenmaat linjasivat ensimmäistä kertaa, että EU:lla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa.
Alkusoitto eritahtiselle yhteistyölle
EU-maat päättivät aloittaa työt yhteisen operaatioesikunnan perustamiseksi ja pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat.
Puolustuksesta on näin tulossa yhteisvaluutan kaltainen alue, jossa joukko EU-maita syventää yhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle. Yhteistyön sisällöstä ja Suomen kumppanimaista ei pääministerin mukaan vielä keskusteltu.
EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.
Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä.
– Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.
Suuret maat sitoutuneet
Puolustus nousi pääaiheeksi myös huippukokousta edeltäneessä eurooppalaisten keskustaoikeistopuolueiden istunnossa. Valtiojohdon keskustelujen yllä leijui USA:n tulevan presidentin Donald Trumpin haamu.
– Trumpin valtakaudella Euroopan on pakko kantaa nykyistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, totesi kokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
Orpon mukaan Suomen ohella kaikki suuret jäsenmaat vakuuttivat sitoutumistaan puolustusyhteistyön syventämiseen. Kyseessä on iso periaatteellinen muutos: Rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan keskittynyt toiminta on väistynyt Euroopan puolustamisen tieltä.
Orpo muistutti, että turvallisuus oli yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi liittyi unionin jäseneksi. Siksi on selvää, että Suomen on oltava mukana kaikissa EU:n puolustuksen kehittämishankkeissa.
Baltit pelkäävät turvatyhjiötä
EU:n puolustusyhteistyön jarrumaat löytyvät Suomen naapurustosta. Ruotsille EU on talousliitto, ei turvallisuuskysymys. Ruotsin mielestä kova puolustus ei kuulu EU:lle.
Myös Baltian maat suhtautuvat puolustusulottuvuuden syventämiseen kielteisesti. Baltit pelkäävät, että EU:n suunnitelmat heikentävät Naton 5. artiklaa ja antavat kriittisellä hetkellä Yhdysvalloille tekosyyn vähentää puolustuspanostuksiaan Euroopassa. Tuloksena olisi Itämeren alueen turvatyhjiö.
Muutamien jäsenmaiden esittämistä huolista huolimatta puolustusyhteistyötä on tarkoitus viedä eteenpäin nopealla tahdilla. Ehdotuksia käytännön toimenpiteistä on määrä esitellä jo maaliskuussa.
Kuten eräs EU-virkamies luonnehti, puolustuksen kehittäminen on yksi harvoista asioista, joka jäsenmaita nyt yhdistää. Se on myös asia, jossa kansalaiset haluavat EU:lta tekoja.
v
Natoon
Natoon
Loistavaa.
onko linkkiä?
r...än vinkujat paniikissa
Natoon
EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.
Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä.
– Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.
Suuret maat sitoutuneet
Natoa lyötiin korville Bruxellissa.
EU/Natomaat onpitkälti samoja muutenkin
Natoon
Erinomaista että yhteistyö tiivistyy myös EU puolustuksen osalta.
Totta, juuri näin, se vähentää usan vaikutusta Euroopassa, mikä on erittäin tärkeää. Trump tulee vähentämän sitä lisää. Nyt on oikea suunta Euroopalla, itse omasta turvallisuudestaan huolehtiminen.
Kaikki Läntinen yhteistyö on tärkeää. Idän aggression torjunnassa.
Hyvä että yhteistyö kehittyy.