Ruotsin kielen taito voisi olla hyvä asia Suomessa, jos siitä olisi jotain hyötyä yhdentyvässä Euroopassa. Euroopan yhteinen kieli on englanti, vaikka Iso-Britannia onkin lähdössä pois EU:sta. Mutta siksi Suomessa pitäisikin opiskella ranskaa, saksaa ja espanjaa paljon enemmän kuin nyt. Sen estää moneltakin huonosti kieliä oppivilta pakkoruotsi.
Onhan ruotsin kielen taidosta hyötyä monelle suomalaiselle, mutta kaikkien on turha sitä opiskella. Kaikki eivät lähde opiskelemaan ruotsinkielisille opiskelupaikoille. Moni lähtee tai lähtisi Keski-Eurooppaan opiskelemaan, jos saisi rauhassa opiskella ensin maan kieltä ala-asteelta lähtien.
Onhan ruotsin kielen taidosta hyötyä monelle suomalaiselle, mutta kaikkien on turha sitä opiskella. Kaikki eivät lähde opiskelemaan ruotsinkielisille opiskelupaikoille. Moni lähtee tai lähtisi Keski-Eurooppaan opiskelemaan, jos saisi rauhassa opiskella ensin maan kieltä ala-asteelta lähtien.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Pakkoruotsin kustannukset yhteiskunnalle ovat suunnattomat. Kansainvälinen teollisuus ei ole tulossa suomeen muuten kuin englannin kielellä. Suomi ei ole houkutteleva maa, koska täällä ihmiset puhuvat vain kahta kieltä sujuvasti.
Kaiken lisäksi kielisysteemimme hyödyttää suuresti pahinta taloudellista kilpailijamaatamme!
Pelkästään rusut kattavat HELPOSTI Suomen ruotsin kielitaidon tarpeen!
Muuta kansanosat voisivat keskittyä suuriin ja tärkeiden maailmankielten opiskeluun.
Niinpä. KERRANKIN olisi rusuista jotain hyötyäkin, mutta pakkoruotsitus kääntää senkin haitaksi!
Näinhän olisi, että rusut riittäisivät pitämään Ruotsin suhteet yllä, mutta kun he tahtovat itse päättää mitä tekevät. Useimmat rusut haluavat tehdä jotain erilaista ja leikkiä boheemia taiteilijaa joko Suomessa tai etelän maissa. Kyllä suku maksaa ylläpidon. Ei näitä vesseleitä saa konttoriin istumaan päivästä päivään.
Ei ole mikään ihme että suomalaisista taiteilijoista suurin osa on rusuja. Tosin he ovat usein tuntemattomia, koska heillä ei ole taipumusta taiteeseen. Vanhemmiten heistä sitten tuleekin arvostelijoita.
Ruotsi muka kansalliskieli. Vanha sorron aikainen kieli se on. On vain kielen lapsena oppineet sen verran rikkaita, että saavat lahjonnalla ja ohjailemalla yleistä mielipidettä sen kuulostavan jotenkin hyväksyttävältä.
Tosiasiassa rusut sortavat suomenkielisiä vieläkin ja imevät maata kuiviin samalla tavalla mitä Ruotsin kuninkaat imivät ennen heitä.
Suomen kansalliskieli on suomi ja Ruotsin on ruotsi. Piste.
Kun ei ole perustelua väitteelleen voi tietysti yrittää korvata perustelut kirjoittamalla piste lauseen perään.
Oikeasti se paljastaa että perusteluja ei ole. Sillä ne perustelut kannattaisi kirjoittaa jos ne kerran on olemassa.
Mitä ihmettä!? Eiköhän se väite, että ruotsi olisi Suomen kansalliskieli, vaadi perusteluita!?
Ja perusteluksi ei todellakaan kelpaa joku ikivanha lakipykälä, joka vielä tehtiin kriisitilanteessa ja kovan poliittisen painostuksen alla!
Pienen muutaman sadantuhannen ihmisen kieltä opiskellaan pakolla. Voiko sitä kukaan ymmärtää? Ei ainakaan ulkomaalaiset, jotka tutustuvat Suomen oppilaitoksiin.
Ja vaikka ruotsinmaalaisetkin lasketaan mukaan, niin kyse on 10 miljoonan ihmisen kielestä maailmassa eli marginaalikielestä!
Marginaalikieli myös Euroopan tasolla. Ei löydy ruotsin kieltä kielivalikosta Keski-Euroopan maiden nettisivuilta. Kiinaa ja venäjää sieltä löytyy ennen ruotsin kieltä.
Tuntematon kieli euroopassa. Vain pohjoismaissa sillä on jonkinlainen asema.
SIKSI svekoille Pohjoismaat ovat yhtä kuin muu maailma!? ;-)
Ei löydy myöskään esim. Pohjoismaista flaamia, hollantia, luxemburgia, italiaa, kreikkaa , serbiaa- vain muutamia mainitakseni.
Olemme EU:n jäsenmaa, joten peruskoulussa pitäisi opiskella EU kieliä, jotka ovat englanti, ranska ja saksa. Kansan pitäisi äänestää vain politiikkoja, jotka vastustavat pakkoruotsia. Pakkoruotsi on kansakunnan pahin vitsaus. Este sivistyksella ja taloudellinen taakka.
Olemme myös Pohjoismaa. Ruotsi on edelleen englannin ohella kysytyin kieli työpaikkailmoituksissa.
Suomen 20 suurimmalta yritykseltä kysyttiin kielitaidosta. Yksikään ei edellyttänyt ruotsin taitoa. Virkamiehiltä vaadittava ruotsi on turhaa.
"Virkamiehiltä vaadittava ruotsi on turhaa. "
Vaasalaiset ovat kaiketi kuitenkin erityisellä tavalla niin avuttomia, että eivät osaa sanoa lääkärille suomeksi, että kivekset ovat kutistuneet, vaikka keskustelu kaupan kanssan kanssa sujuu ihan jees.
"+Olemme+myös+Pohjoismaa.+Ruotsi+on+edelleen+englannin+ohella+kysytyin+kieli+työpaikkailmoituksissa."
Kävin läpi sata työpaikkailmoitusta. Oliko yhdessä yksityisen firman ilmoituksessa myös ruotsin kieli vaatimuksena englannin lisäksi. Monissa oli venäjä, ranska tai saksa.
Valtion ja kuntien työpaikkailmoituksissa ruotsin kieltä tarvittiin vain rannikolla. Sielläkin kielitaito oli hyvä suomen ja englannin kohdalla, mutta ruotsia piti osata vain tyydyttävästi.
Joten työpaikan vuoksi ruotsia ei tarvitse kovin paljoa lukea. Eikä juuri ollenkaan, jos saadaan virkamiesruotsi pois.
Ottakaa esiin pakkoruotsin tyhmyys työpaikoillanne ja ystävienne kanssa. Koulun vanhempainillassa se voidaan huutaa ykkösaiheeksi.
Onneksi tässä maassa ei ole tapana huutoäänestää toreilla. Maamme ajautuisi nopeasti anarkiaan tällaisen takia. Meillä on luojan kiitos demokratia, jotta yhteiskuntarauha ja järkevyys säilyy päätöksenteossa.
Moni laki on lähtenyt kansanliikkeestä etenemään. Meillä ei olisi edes nykyistä tasa-arvoa miesten ja naisten kanssa jos sitä ei olisi lähdetty ajamaan sata vuotta sitten.
Pakkoruotsi ei ole tullut kansan tahdosta, vaan siitä huolimatta. Suurin osa kansasta olisi sanonut pakkoruotsille EI, jos sitä olisi kysytty kansanäänestyksessä. Uskaltaisitko laittaa pakkoruotsin kansanäänestyksen tahdon alle nyt kevään kunnallisvaaleissa? Jos et, niin älä tule sanomaan mitään demokratiasta.
Ei pidä paikkaansa, että ruotsi olisi kysytyin kieli yksityisillä työpaikoilla. Valtiolla se pohjautuu lakiin, joten tarpeeseen se ei pohjaudu.
Enemmän työpaikoilla halutaan venäjänkielisiä hakijoita. Useissa on myös saksa tai ranska haluttuna kielenä. Ilman suomea ei pääse kuin siivoojaksi.
Ei kukaan ole väittänyt että ruotsi on kysytyin kieli. Englanti on, ja ruotsi hyvänä kakkosena. Heti perässä muut kielet, uusimpina mm. kiina.
Johan tuossa sanottiin että ruotsia ei yksityisellä puolella tarvita. Pelkästään Valtion ja rannikkokuntien pakollisena eli lain mukaisena kielenä se tarvitsee mainita työpaikkailmoituksessa.
Venäjän kielen taitoisia tarvitaan enemmän kuin ruotsin kielen taitoisia yksityisellä sektorilla. Kohta kiinakin taitaa mennä ruotsin ohi.
Pakkoruotsi on ehkä politiikoille niin vaikea luopua, koska pelkäävät kansan valitsevan venäjän sen tilalle. Naurettavaa, koska ei kielitaito liitä meitä poliittisesti Venäjään.
Puolustusliitto Venäjän kanssa olisi Suomen turvallisuuden paras tae.
On melko varmaa, ettei Ruotsi tai Viro hyökkäisi Suomeen!
Eli-isäsi kääntyisi haudassaan, kos näkisi tämän... (!!)
https://www.hbl.fi/artikel/drommen-blev-sann-de-fann-ett-hem-i-solen-2/
Koskaan ei voi tietää minne päin espanjaa muuttaa eläkeläisenä asumaan. Espanjan opiskelu pitäisi saada mahdolliseksi pakkoruotsin sijaan.
miten eläkeläisyys ja koululaisuus liittyvät yhteen ??
"Espanjan opiskelu pitäisi saada mahdolliseksi pakkoruotsin sijaan."
Eikö espanjaa voi opiskella Suomessa koulussa ??!!
Useinhan pakkoruotsia perustellaan sillä, ettet koskaan tiedä vaikka muuttaisit jossain elämäsi vaiheessa Närpiöön. Aivan yhtä naurettavasta asiasta on siis kyse.
Itselleni opetettiin ruotsia jo 40 vuotta sitten useita vuosia.
Koskaan en ole tarvinnut ko kieltä.
Minunlaisia on maassamme satojatuhansia.
- Paljonko tämä toisen kotimaisen kielen opetus on yhteiskunnalle maksanut
50 viime vuoden aikana?
Kyllähän ruotsia jotkut tarvitsevat, mutta väitän, että suurimmalle osalle
kansalaisia tämä opetus on TÄYSIN turhaa, mikä taas maksaa euroja poikineen!
Suomessa on lukemattomia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet myös esim. venäjää, saksaa ja ranskaa - mutta eivät ole kieliä koskaan elämässään käyttäneet.
Joo, mutta ei lähimainkaan niin massiivisessa määrin kuin ruotsia!
Ja venäjää/saksaa opiskelleet ovat tehneet sitä yleensä omaehtoisesti.
- Kannattaa siis selvittää olennaisen ja epäolennaisen asian erot.
Ei kieliä kauhean "omaehtoisesti" opiskella. Kyllä esim. A-kielten valintaan vaikuttavat ennen kaikkea koulu (= tarjonta) ja vanhemmat.
Ja se mikä on olennaista ja epäolennaista, on taas mielipidekysymys.
Pakkoruotsi ja kansan sivistyskielien osaamattomuus on maksanut Suomelle viimeisen sijan Scandinaviassa sivistyksessä ja taloudessa.
Yksikielisellä hallinnolla Suomi nousisi Ruotsin ohi 10 vuodessa, jopa nopeammin. Sen hölmöily ja kielelliset oikeudet maksaa.
mikä se menetetty "sivistys" mahtaa olla?
Mutta näiden muita kieliä opiskelleiden prosentuaalinen osuus käyttämättä jättämiselle on häviävän pieni verrattuna ruotsia opiskelleiden ja sitten sitä käyttämättä jättäville.
Eli tämä ei ole mikään syy miksi pakkoruotsia pitäisi opiskella. Ennemminkin se on syy, miksi pakkoruotsia ei pitäisi olla koulussa.
mikä se prosentti tarkalleen on?
Tässä kielten valintaopas (2016-2017) vanhemmille Nurmijärvellä: ei puhettakaan että ruotsia mollattaisiin, kuten tällä palstalla tehdään, vaan kaikkia kieliä pidetään tärkeinä - perustellusti!
http://www.nurmijarvi.fi/filebank/14342-2016_1_3_lk_Vieraiden_kielten_valintaopas.pdf
Kyllä se vaan on niin, että asioilla on "järjestyksensä" kieliopinnoissakin
vaikka muuta yritetään sinisilmäisesti kirkkain äänin sanoa! :)
Jos opettajaopistossa (ruotsittumislaitoksessa) opiskelleita opettajia pitää neutraaleina suosittelijoina ruotsin kielelle, niin et tiedä siitä mitään.
Enemmänkin minua ihmetyttää Nurmijärven sivustoissa, että kaikista kielistä puhutaan yhtä positiivisesti. Mutta tämäkin esittely tuo esille sen ikävän seikan, että muita vieraita kieliä kuin englantia ja ruotsia varten tarvitaan 12 tai 14 opiskelijaa ennen kuin opiskelu on mahdollista. Eli pakkoruotsi syö kuormasta opiskelijoita, jolloin toisen vieraan kielen opinnot eivät kiinnosta tarpeeksi montaa opiskelijaa. Tämä aiheuttaa myös pitkiä koulumatkoja, koska toisen vieraan kielen perässä Nurmijärvelläkin pitää pahimmassa tapauksessa siirtyä opiskelemaan sellaiseen kouluun, missä on tarpeeksi suuri ryhmä sitä opiskelemassa. Monikaan ei laita kymmenvuotiasta matkustamaan 10 kilometrin linja-autossa koulumatkojaan, jos lähin koulu on alle kilometrin päässä. Ei ainakaan yhden vieraan kielen vuoksi.
Suomessa ei valmistu opettajia opistoista. Meillä on korkeakoulutetut, pätevät opettajat. Kaikissa maissa asiat eivät ole näin hyvin.
Idrottsåret 2016: Finland nu Europas sämsta idrottsnation – ”Fullständigt genomuselt”
PUBLICERAD FÖR UNGEFÄR 17 TIMMAR SEDAN.
DELA:68
Petra Olli mot Aisuluu Tynybekova, OS 2016.
Brottaren Petra Olli (t.v.) var ett medaljhopp som misslyckades i Rio. Bild: All Over Press
JANNE ISAKSSON ÅBO
Finländsk idrott är nere på alla tiders lägsta nivå. Problemen är många och svårlösta, men något måste göras genast. Kanske mindre talkoanda och mera dopning, som Kaj Kunnas hårddrar det.
Endast en medalj i sommar-OS i Rio de Janeiro, och därtill bara tre placeringar bland de åtta bästa. Alla tiders sämsta saldo även i Paralympics och friidrotts-EM.
Hockeyherrarna sist i World Cup, hockeydamerna utan VM-medalj. Fotbollsherrarna segerlösa hela året, fotbollsdamerna utanför EM. Traditionella framgångsgrenar som backhoppning, rally och orientering på botten.
Det finns fler exempel, men slutsatsen är tydlig: Finland har aldrig harvat lägre ner i idrottsgyttjan.
Herberts: Dags att ändra kurs
När Yle Sporten summerade idrottsåret med sportjournalisterna Anki Karhu, Christoffer Herberts, Kaj Kunnas och Filip Saxén var domen inte nådig. Något måste hända.
– Finland var länge världens bästa idrottsnation per capita, tänk på det, etta i hela världen! Nu är Finland sämst i Europa hur man än vrider och vänder på det, konstaterar Herberts som inte sparar på krutet i sin kritik.
– Det är fullständigt genomuselt, och jag tycker inte det uppmärksammas tillräckligt mycket. Tvärtom tycker jag vi i Finland har inställningen att det är så trevligt att man är med i OS och att alla olympier är vinnare.
Antti Ruuskanen, OS 2016.
Antti Ruuskanen var Finlands enda medaljör (brons) i friidrotts-EM och nationens tredje bästa idrottare i OS (sexa). Bild: All Over Press
– Vi har nu i Finland kört på med det här att det är kul att delta, att vi inte ska sätta någon press på våra idrottare, huvudsaken är att de mår bra och får idrotta utan målsättningar. Och det har inte funkat. Det har gjort oss till en riktigt medioker idrottsnation.
– Nu är det dags att ändra kurs och börja ställa lite krav, slår Herberts fast.
”Strunta i resan”
Idrottspsykologen Christoph Treier konstaterade i sitt sommarprat på Yle Vega i somras att ett problem inom finländsk idrott är att många sätter OS-deltagande som mål.
– Hur i hela fridens namn skulle man då kunna lyckas när man väl är där, undrar Herberts.
– Det pratas hela tiden om den där otroligt irriterande resan, att den är så viktig och att mål är oväsentliga. Nu tycker jag vi struntar i resan och bara koncentrerar oss på målet, så kanske Finland mår lite bättre om 10, 20 eller 30 år.
Ursula Wikström slår ut från bunkern, OS 2016.
Nere på botten. Ursula Wikström slår ur en bunker under OS-golfen i Rio. Bild: All Over Press
För fyra år sedan satte toppidrottens förändringsarbetsgrupp (Huippu-urheilun muutostyöryhmä) de facto upp ett mål, som i dagsläget förvisso ser rätt orealistiskt ut.
Då hette det att Finlands ska vara Nordens bästa idrottsnation 2020. I OS i Rio tog Danmark femton medaljer, Sverige elva och Norge fyra.
– Klart det skulle kunna vara realistiskt, säger Filip Saxén. Men då måste man också jobba på ett lite annorlunda sätt.
– Vi har fortfarande alltför lite pengar i finsk idrott. Det är ju jättetråkigt att sitta här och säga att det beror på pengar, men faktum är att det stämmer.
Mer pengar till idrottarna!
Större resurser skulle bidra till bättre faciliteter och chanser för idrottare att verkligen satsa på idrotten. De resurser som finns kunde även fördelas vettigare, tillägger Saxén.
– När man i andra länder funderar hur man ska få idrottare att ta det där OS-guldet, så funderar man i Finland att ”hmm, under vilken takorganisation ska det här grenförbundet ligga?”.
Finlands representanter under OS-invigningen i Rio 2016.
Finland har tagit högst fem medaljer i de åtta senaste olympiska sommarspelen. I år var saldot alla tiders sämsta: ett brons. Bilden från invigningen i Rio. Bild: All Over Press
Fokus är på fel ställe, konstaterar Saxén som får medhåll av Anki Karhu. Hon hänvisar till det danska exemplet som bland annat Sportmagasinet belyst – framgång är möjligt även med begränsade resurser.
– Där finns en kort korridor med en handfull chefer, och resten av pengarna strömmar ut direkt till idrottarna – och det är ju bara vettigt, säger Karhu.
– Här sitter vi och funderar på takorganisationer och strukturer hit och dit, vilket förstås också är viktigt, men det tar fokus från idrottarnas vardag. Nog är det ju tokigt att vi har idrottare som lever på svältgränsen.
Antidopning bromsar?
Kaj Kunnas lyfter fram ytterligare två saker som bromsar finländsk idrott: talkoanda och (anti)dopning.
– Ibland känns det som om vi i Finland är jättestolta och glada och lyckliga över vår talkoanda. Och talkoanda är förstås fint, men jag tror också den bidrar till den här långa, långa nedförsbacken, för i dag är ju idrott proffsverksamhet. Det räcker inte mera. Pakkoruotsi pois!
Opiskelin pakolla koulussa 8 vuotta ruotsia 60 luvulla.
En silti ymmärrä mitään tuosta edellisestä viestistä.
Enkä koskaan olisi tarvinnut ruotsia.
Englantia olisin tarvinnut ja tarvitsisin jatkuvasti, mutta en ymmärrä sitä kun ei koulussa opetettu.
Eikä yhtään auta englannin osaamiseen ruotsin opiskelu.
Menin koulunkäynnin jälkeen ruotsissa käymään koska oli kielitaitoa.
Yllätys oli suuri kun en ymmärtänytkään ruotsalaisten puheesta mitään, eivätkä hekään minun ruotsistani.
Kielitaitoa voi kohentaa koko elämänsä ajan. Ei pidä takertua pelkästään siihen, mitä tuli opittua/ei opittua koulussa. Koulu antaa kyllä hyvän pohjan kielelle kuin kielelle, mutta ilman omaa aktiivisuutta kielitaito ei pysy. Englantia kannattaa mennä opiskelemaan vaikka työväenopistoon. Koskaan ei ole liian myöhäistä!
Luulis tän kisan jälkeen ursulan tajuavan junan jo menneen,