Ammattisotilas: "sotilassopimus Venäjän kanssa "

Mannerheim kannattaisi tällaista sopimusta. Kannatti jo ennen talvisotaa mutta silloin ei mennyt jakeluun Erkon ja muiden hölmöjen suhmuroinnin takia.

No joo.... Ei ammattisotilas mutta kuitenkin ..... aika kiinnostava esitys... :)

Alkaa kaduttaa että olen edes käyny armeijan. Nykymaailmassa on vaan helvettiä,perkelettä,paskaa ja pirua,enkä minä aijo puolustaa mitään niistä.

”EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä Nato vaarantaisi asemiaan Itämeren pikkuvaltioiden tähden”, professori emeritus kirjoittaa.

Erityisesti Alpo Juntunen varoittaa Suomea ”Viron tiestä”.

”Hälyttävää olisi Baltian esimerkin seuraaminen.”

Putte pitäis saada Suomen pressaksi. Sauli voisi antaa Jennin vielä kaupan päälle.

Nyt myös Iltalehdessä.... Heh heh....

"Strategian professori ehdottaa SK:ssa: "Suomen liittouduttava Venäjän kanssa""

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612192200042880_uu.shtml

Hyvä ehdotus - kertakaikkiaan.

Suomi on Venäjän puskurivaltio. Yrittäkää se jo käsittää. Meikä kannattaa lämpimästi tuota Alpo Juntusen ehdotusta.

Huomasin muuten että Iltasanomat, siis se Iltapaskoista pahempi, ei avannut keskustelua aiheesta. Ainakaan vielä. Natolobby paniikissa.

Kannatan! Liittoon kavereidemme kanssa!!!!!!
Tässä http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005012635.html

Naapurin kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Turvaa ja rahallista kauppaa.

Sauli ja Putte vääntämään sopimusta ja Ahvenmaalle Venäjän tukikohta. Kyllä se siitä

Pitkästä aikaan kuulee järjen ääntä. Natokiimaiset on tuhonneet Suomen puoluettomuuden uskottavuuden. Kukaan ei voi uskoa siihen, eivät edes oman maan kansalaiset, joten miten ihmeessä siihen voisi Venäjä uskoa. Suomella ei ole myöskään mitään EU takuita, nato-optioita saati yhteistä puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Suomi on yksin. Joten on ihan loogista ja viisasta liittoutua suurimman rajavaltion kanssa. Kiitos natokiimaisille somemaailmassa eläville huru-ukkoille nykytilasta. Ilman liittoutumista Venäjän kanssa Suomea ei pelasta muutama horonetti tai uppofregatti. Suomen pelastaa ainoastaan luootamus Venäjään.

Ihan hyvä. Miksi ei kannattaisi Venäjän kanssa somia molemminpuolista hyökkäämättömyyssopimusta. Kumpaikan saisi olla rauhassa eikä Venäjän tarvitsisi pelätä Suomen käyttöä NATO:n hyökkäysalustama.

Älykkäät ihmiset ymmärtää, että venäjä on meille mahdollisuus eikä uhka.

Liitoutuminen Venäjän kanssa tietäisi Suomelle myös halpoja hävittäjäkauppoja ja puolustusmenoista voitaisiin myös tinkiä, kun ei tarvisi varautua Idän uhkaan. Venäjä hoitaisi kyllä Suomeä ja siten itteänsä uhkaavan NATO:n hyökkäyksen.

"Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa unohdettiin geopoliittiset realiteetit, historia sekä 1300 kilometriä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, Alpo Juntunen moittii."

Keskusteltavaksi pitäisi nostaa miksi näin tapahtui. Mitä esim uusisänmaallisella vöyhötyksellä ja ikävien asioiden painamisella villaisella näytteli tässä mielipiteen muokkauksessa. Viimeisen 4 vuotta on ollut enemmän jo sotahysterian ja ryssävihan lietsomista. Olisi palattava takaisin lähtöruutuun.

Venäjälle Suomi on puskurivaltio. Se ei ole missään vaiheessa esittänyt mitään aluevaatimuksia. Tarton rauhan raja oli kyllä liian edullinen Suomelle ja eteenkin Kannaksella se meni Pietarin esikaupunkivyöhykkeelle.

Sopimus olisi jollain tavalla YYA:n tapainen. Suomen ei tarvitse siinä tehdä mitään muuta kuin vastata omasta alueestaan ettei sinne tule Venäjää vastaan tähtäävän voiman tukikohtia. Tarvittaessa - SUOMEN PYYNNÖSTÄ JA VAIN SUOMEN PYYNNÖSTÄ - Venäjä voisi lähettää Suomelle apua.

Olipa hyvä ehdotus. Vai mitä Stubb?

Fantastista, aivan fantastista.

Viimeksi+kun+Mannerheimin+ehdotusta+sotilassopimuksesta+ei+haluttu+tehdä+käytiin+kaksi+sotaa,+menetettin+Karjala+noin+14%+maa-alasta+ja+94+000+sotilasta+Suomelta+kuoli.+Kolme+vuotta+myöhemmin+Mannerheimin+luonnoksen+pohjalta+mennyt+YYA+hyväksyttiin.+Ja+sehän+ehdotus+lähti+nimenomaan+Suomesta+Neuvostoliiton+hyväksyttäväksi.+NL+hyväksyi.+72+vuotta+ja+ei+kertaakaan+ole+lähelläkään+ollut+tilanne+että+rajan+takaa+olisi+tultu.+Nyt+viimeisen+8+vuoden+aikana+on+tilanne+alkanut+kulkea+tämän+natottamisen+myötä+huonoon+suuntaan.+Jotain+tarttis+tehdä+sano+entinen+satamajätkä+Turusta.

Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun, josta Paasikiven-Kekkosen linjan asiantuntijat varoittivat Suomen liittyessä Euroopan unioniin, toteaa strategian laitoksen emeritusprofessori Alpo Juntunen uudessa Kanava-lehdessä.

”Todella konkreettinen ratkaisu maamme turvallisuuteen olisi vahva puolustus ja liittoutuminen Venäjän kanssa”, Juntunen kirjoittaa. ”Liitto poistaisi venäläisten epäilykset Suomen puolustuksen uskottavuudesta.”

Suomen Kuvalehti julkaisee Juntusen kirjoituksen kokonaisuudessaan.

Syyskuussa 2007 puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) linjasi Yhdysvalloissa Center for Strategic and International Studies -instituutissa (CSIS) pitämässään puheessa, että ”Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä”.

Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Lausuntoa arvostelivat välittömästi niin sanotun suomettuneen ulkopoliittisen linjan edustajat, kuten silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok), joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena, ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), joka arvosteli Häkämiestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hämärtämisestä.

Kansainvälinen tutkijayhteisö puolestaan totesi suomalaisen ministerin lopultakin lähteneen realismin tielle. Kylmän sodan aikana Suomi vältti tietoisesti kaikkea, jonka pelättiin ärsyttävän itäistä naapuria. Se oli suomettumista. Kommunismin romahtamisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen läntisessä maailmassa – Suomi mukaan lukien – uskottiin, markkinatalouden, liberalismin ja ihmisoikeuksien lopulliseen voittoon. Muutamassa vuodessa Venäjä tulisi lännen kaltaiseksi.

Käsitys perustui vakaumukseen oman järjestelmämme paremmuudesta. Tätä uskomusta epäilin kirjoissani Itään vai länteen. Venäjän vaihtoehdot (2003) ja Imperiumin paluu (2012).

Molemmissa teoksissa tähdensin Venäjän suurvaltaolemusta, joka ensisijaisesti ohjaa maan ulkopolitiikkaa. Käsite oli selvä Mannerheimille ja Paasikivelle. Nykyisin asia näyttää unohtuneen varsinkin lehtimiehiltä, jotka henkilöivät Venäjän aggressiivisuuden Vladimir Putiniin.

Kummallisia ovat myös väitteet Venäjän arvaamattomuudesta, kun maan ulkopolitiikka on selvää ja johdonmukaista. Sisäpoliittisista muutoksista huolimatta Venäjä haluaa olla mukana päättämässä maailman asioista ja pitää selvänä, että valta ilmenee sotilaallisena voimana.

Suomen ollessa suuriruhtinaskunta Venäjän voima takasi turvallisuuden.
Muun muassa esitelmöidessäni Paasikivi-opistossa ja luennoidessani Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa olen maininnut Suomen turvallisuusongelmien loppuvan solmittuamme sotilaallisen sopimuksen Venäjän kanssa. Esitykseni ei ole saanut osakseen ymmärrystä tai myötätuntoa. Talvisota ja Karjalan riisto ovat jättäneet jälkensä Venäjän ja Suomen suhteisiin.

Toisaalta on muistettava Venäjän antaman sotilaallisen turvan taanneen Suomelle rauhan ja mahdollisuuden kehittyä. Suomen ollessa osa Ruotsia maamme oli jatkuvasti sotatantereena, kun taas Suomen ollessa suuriruhtinaskunta Venäjän voima takasi turvallisuuden. Vasta imperiumin romahdus ja anarkian leviäminen Venäjältä aiheuttivat vapaussodan, joka johti maamme itsenäistymiseen.

Venäjällä omaksuttu aggressiivinen kommunismi etäännytti ja eristi Neuvostoliiton Suomesta ja läntisestä maailmasta. Tosiasiassa suurvaltavenäläisyys voitti Stalinin johdolla jo 1920-luvun alussa maailmanvallankumouksesta haaveilleen kommunismin. Kommunismi alistettiin palvelemaan imperialismia, joka toisen maailmansodan loppuselvittelyissä osoittautui ylivoimaiseksi. Neuvostoliiton valta ulotettiin eri asteisena kaikkiin maihin, jonne sen asevoimat etenivät.

Suomen kohdalla Moskova turvautui peh­meään politiikkaan. Talvi- ja jatkosodassa Suomi oli puolustautunut paremmin kuin yksikään toinen sotaan joutuneista pikkuvaltioista. Tämän seurauksena Neuvostoliiton johto katsoi viisaimmaksi turvautua politiikkaan, jonka juuret olivat vallankumousta edeltäneessä strate­giassa. Suomi oli saatava ystävyyspolitiikan tielle ja tukemaan Neuvostoliiton puolustusta.

Tukemalla kommunisteja ja muita vasemmistolaisia Neuvostoliitto houkutteli onnistuneesti suomalaisia kannattajikseen, ja Suomeen kehittyi huomattava joukko Moskovan politiikkaa palvelleita myötäilijöitä, jotka vuosikymmenien ajan täyttivät Neuvostoliiton toiveet Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa.

Neuvostoliitto pääsi sotilaalliseen tavoitteeseensa vuokrattuaan Porkkalan tukikohdakseen ja solmittuaan Suomen kanssa Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen (YYA). Neuvostoliitto halusi Suomen huolehtivan puolustuksestaan eikä rajoittanut Suomen varustautumista. Rannikkopuolustusta koskevissa neuvotteluissa Andrei Ždanovin ja Mannerheimin näkemykset olivat lähellä toisiaan. Suomen puolustusta halusivat heikentää britit, jotka pelkäsivät neuvostoliittolaisten hyötyvän Suomen aseistuksesta.

Eräät tutkijat ovat kutsuneet YYA-kautta toiseksi autonomiaksi. Väite on oikeutettu. Vuosien 1809 ja 1945 geop

Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun.

Neuvostoliiton voitto muutti ratkaisevasti Euroopan voimasuhteita. Vielä vuosina 1944–1948 Suomessa eläteltiin toiveita lännen tuesta. Pariisin rauhanneuvotteluissa länsi ei kuitenkaan tukenut Suomea, ja YYA-sopimuksessa 1948 Neuvostoliitto sai toteutettua strategiset tavoitteensa Suomen suunnalla. Suomen oli selvittävä Neuvostoliiton kanssa omin voimin.

Kylmän sodan rintamalinjojen vakiinnuttua myös Suomen asema pysyi vakaana. Paasikiven-Kekkosen linjan edustajien mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen muuttumattomuus oli hyve, jota ei saanut millään tavoin horjuttaa. Vuosikymmenien mittaan tilanne johti itsesensuuriin ja niin sanottuun ”silmän politiikkaan”. Suomi oli Neuvostoliitosta riippuvainen, ja siksi voidaan puhua toisesta autonomiasta.

Kommunismin romahduksen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen aikaisempi politiikka joutui kriisiin. Monet Suomessa ajattelivat Venäjän uhan poistuneen ja alkoivat hakeutua länteen muiden Neuvostoliiton vaikutusvallassa olleiden pikkuvaltioiden tavoin. Geopoliittiset realiteetit ja historia unohdettiin. Suomella on yhteinen noin 1 300 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa, luonnonolot ovat samat kuin Pohjois-Venäjällä ja Venäjän tärkeimmät kaupungit sijaitsevat Suomen läheisyydessä. Itämeri on myös Venäjän ja lännen tärkein yhdysväylä.

Vuosituhannen vaihteessa Nato ja Venäjä lähentyivät, ja Venäjällä keskusteltiin vakavasti maan liittymisestä Natoon. Venäjä ja Nato eivät enää olleet toistensa vihollisia, vaan molempien yhteinen vihollinen oli kansainvälinen terrorismi. Liittymistä ei kuitenkaan tapahtunut, sillä Nato ei halunnut Venäjää jäsenekseen. Suuren Venäjän jäsenyyden myötä Nato olisi muuttunut toisenlaiseksi.

Suhteiden ylläpito on kyllä katsottu tarpeelliseksi. Nato avasi 2011 edustuston Moskovassa ja Venäjä Brysselissä. Siitä alkaen ne ovat pitäneet yllä suhteita ajoittaisista poliittisista erimielisyyksistä huolimatta. Suomelle Naton ja Venäjän suhteiden lähentyminen olisi avannut portin Naton jäseneksi.

Historiasta kumpuavat pelot ja vanhat asenteet muuttivat kehityksen. Länsi kuvitteli olevansa ylivoimainen Venäjään nähden ja ulotti valtansa alueille, jotka Venäjä katsoi vaikutuspiiriinsä kuuluviksi. Neuvostoliiton ylivallasta vapautuneet maat Virosta Moldovaan halusivat mahdollisemman selvän eron Venäjään. Ne ovat kaikin keinoin vastustaneet Venäjän ja lännen lähentymistä.

Venäjällä pidetään lännen tukea Kaukasialle, Krimille ja Ukrainalle yrityksinä heikentää Venäjää. Moskovan kannalta Krim ja Ukraina ovat strategisesti niin tärkeitä alueita, että se on valmis puolustamaan reviiriään asein. Lännen tuki Venäjän reviiriin kuuluneille alueille on antanut perusteen väitteille lännen petollisuudesta ja tavoitteista hyökätä maahan. Lännestä tehtiin taas vihollinen.

Tässä tilanteessa Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun, josta Paasikiven-Kekkosen linjan asiantuntijat varoittivat Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Krimin valtauksen jälkeisistä talouspakotteista Suomi on kärsinyt raskaasti. Hälyttävää olisi Baltian esimerkin seuraaminen. Viron tie ei ole meidän.

Mikä olisi Suomen asema Venäjän ja lännen välisen avoimen konfliktin puhjetessa? Suomi jäisi jälleen yksin kuten 1939. Länteen tukeutuminen olisi turhaa, sillä sieltä ei tulisi apua. EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä Nato vaarantaisi asemiaan Itämeren alueen pikkuvaltioiden tähden. Naton johtajan Yhdysvaltojen strategiset intressit ovat muualla.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna on nähty vahva uskottava puolustus ja liittoutuminen tai sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa. Ruotsin 200-vuotinen puolueettomuustraditio estää kuitenkin sotilaallisen liittoutumisen. Sen sijaan se on valmis sotilaalliseen yhteistyöhön. Tämä merkitsisi paluuta talvisodan aikaan, jolloin Ruotsista tuli vapaaehtoisia taistelijoita ja materiaalista apua.

Todella konkreettinen ratkaisu maamme turvallisuuteen olisi vahva puolustus ja liittoutuminen Venäjän kanssa. Liitto poistaisi venäläisten epäilykset Suomen puolustuksen uskottavuudesta.

Joutuisiko Suomi sitten lännen hyökkäyksen kohteeksi? Ei, koska lännellä ei ole mitään tarvetta hyökätä Venäjälle. Sopimus olisi laadittava huolellisesti molempien maiden edut huomioon ottaen ja kansainvälisen yhteisön lakeja ja menettelytapoja kunnioittaen.

Ja tässä se tuli se kovin kohta:

"Todella konkreettinen ratkaisu maamme turvallisuuteen olisi vahva puolustus ja liittoutuminen Venäjän kanssa. Liitto poistaisi venäläisten epäilykset Suomen puolustuksen uskottavuudesta."

Oma kommentti: talvisodan jälkeen NL epäily aiheellisesti ettei Suomi pystyisi estämään saksalaisten joukkojen tuloa maahan. Ei mennyt kuin vuosi niin Kremlin huoli konkretisoitui. Suomi Natsi-Saksan rinnalla hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomalaisille jäi vain talvisota alibiksi. Mutta entä jos talvisotaa ei olisi käyty? Miten Suomi olisi estänyt muka Saksan tulon Suomeen? Ei mitenkään. Suomi olisi sotinut Saksan rinnalla tai Saksa olisi joka tapauksessa käyttänyt Suomen aluetta. Silloin Suomea olisi Teheranin kokouksessa 1943 ja senn jälkeen pidetty sotarikollisena.

Se on hyväpahempaa avaus myöhempää selvitystä ajatellen. Professori avasi keskustelun jonka natohihhulit äsken luulivat jo poistuneen vaihtoehtolistalista.

Aivan fantastinen näkemys älykkäältä professorilta.

Vaikka kaikki Suomen nuoret miehet olisivat päästä varpaisiin aseistettuja sotilaita, ei meillä olisi mitään mahiksia sodan syttyessä. Ei eletä mitään hiton talvisodan aikoja.

Nato+koostuu+100%+jäsenmaiden+joukoista.+Jokainen+jäsenmaa+joutuisi+puntaroimaan,+lähettäisikö+se+maajoukkoja+puolustamaan+esimerkiksi+Viroa,+Venäjää+vastaan.Lähettäisikö+Britannia,+tai+Ranska+maajoukkoja+esimerkiksi+Viroa+puolustamaan.-Ei+ikinä.+Sieltä+ei+liikahda+yksikään+ukko,+ennenkuin+Venäjä+päättäisi+lähteä+kunnolla+työntymään+länteen.+Esimerkki+on+Viro,+mutta+se+voisi+olla+myös+Suomi.+Nato+ei+ole+mikään+safetycard,+vaan+kortti,+jota+jokainen+jäsenmaa+pyörittelisi+konfliktitilanteessa+itselle+mahdollisimman+edullisella+tavalla.Jos+Trump+vielä+rupeaa+irrottautumaan+Euroopasta,+niin+se+on+koko+hommeli+yhtä+tyhjän+kanssa.Kannattaisin+Natoa,+jos+se+olisi+Suomelle+turvatakuu,+mutta+fakta+on,+että+tarvitaan+kolmas+maailmansota,+että+Natojoukkoja+nähtäisiin+itänaapurin+pikkumaiden+tonteilla.

Sotilasasiantuntija+everstiluutnantti+Jyri+Raitasalo+kirjoitti+viime+vuonna+artikkelin+jossa++hän+lyttäsi+Euroopan+Naton+maanrakoon.+Siitä+ei+hänen+mukaansa+ole+mihinkään.+Natomaiden+puolustusbudjeteista+50-80%+menee+henkilöstökuluihin+ja+vain+10-20%+materiaaliin.

Tässä koko kirjoitus.... On hieno tekstiä

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/raju-ehdotus-strategian-professorilta-suomen-liittouduttava-venajan/

Onneksi on vielä professori Juntusen kaltaisia viisaita miehiä.

Kyllä se on päivänselvä asia että tämä asia tulee vielä meidän herrojemme eteen. Eikä siinä silloin parkumiset ja itkupotkuraivarit auta.