Estääkö auton omistaminen toimeentulotuen saamisen

Jaa-jaa, nyt ymmärsin mitä pyörittelit päässäsi: otetaan joku esimerkiksi luotettava virolainen oman auton omistajaksi ja säilytetään itsellä auton haltijuus ja tästä kivasta kikasta maksetaan tälle rehelliselle virolaiselle tai vaikka sinulle 20€ kuussa.

Kannattaa miettiä asiat aina pidemmälle, ei ihminen kuitenkaan ihan tyhmä ole.

Auton saa toimeentulotuen saaja pääsääntöisesti pitää, paitsi jos se on tarpeeton työn tekemisen yms. kannalta. Mutta jos on edes mahdollisuus, että töissä voi jatkossa tarvita autoa, sen saa pitää eikä sitä huomioida varallisuutena.

Samaa mieltä. Fattalla asiakkaita puoli miljoonaa, ei resurssit resurssit oikeen riitä omistus-suhteiden tarkistamiseen.
Mitä tulee aloittajan toiseen kommenttiin: auton vai aina myös lahjoittaa, joten sekään ei vaikuttaisi toimeentulotukeen.
Hyvin on tämän päivän juttu iltasanomista luettu, siinä joltain evätty toimeentulotuki auton omistamisen takia. Aloittaja kaiketi ajatteli tästä itselleen elinkeinon hankkivansa.
Summa summarun: auto ei ole ongelma toimeetulotukea saavalle ihmiselle.

Mutta kun ne näkee sun liite tiliotteista jos olet käynyt kortilla asemilla tankkaamassa. Hyvä siinä on selittää ettei autoa ole sun kustannuksella sun käytössä ja ei sitten muka olisi myös sun omistuksessa.

Jokainen etuuksien maksimoija käyttää tietenkin vain käteistä mikäli mahdollista eli ensin tili tyhjäksi ja sitten kauppaan tai bensa-asemalla. Toimeentulotukea saavan täytyy pitää tilin saldo aina lähellä nollaa ja tilitapahtumien määrä niin vähäisenä kuin mahdollista.

Auton hinnalla ja laadulla ei ole merkitystä, koska auto ja kaikki muu mitä omistat on turvattu perustuslaissa ja kyseinen momentti päättyy pisteeseen, siinä ei ole mitään, että "lailla säädetään muista omaisuuteen kohdistuvista asioista", taikka "lailla rajoitetaan omaisuuden arvoa", taikka "´tarpeen tullen omaisuudesta voidaan määrätä muulla lailla".

Vaan ainoa omaisuuteen puuttuva ja joka sallitaan perusoikeuteen kohdistuvana toimenpiteenä on pakkolunastus josta säädetään lailla.

Näin on närhen siniset munat asiasta, eli julkisella vallalla ei ole mitään oikeutta määrätä mistään, ei edes perustuslainsäätämisjärjestyksellä säädetyllä alemmanasteisella lailla, koska tällaista mahdollisuutta ei ole.

Lukekaa PL 6lku 73§ äidinkielenkirjan opastamana missä on sijamuodot ja illatiivin merkitys eli mihin.

LaWetOrDer kirjoitti:

Auton hinnalla ja laadulla ei ole merkitystä, koska auto ja kaikki muu mitä omistat on turvattu perustuslaissa ja kyseinen momentti päättyy pisteeseen, siinä ei ole mitään, että "lailla säädetään muista omaisuuteen kohdistuvista asioista", taikka "lailla rajoitetaan omaisuuden arvoa", taikka "´tarpeen tullen omaisuudesta voidaan määrätä muulla lailla".

Vaan ainoa omaisuuteen puuttuva ja joka sallitaan perusoikeuteen kohdistuvana toimenpiteenä on pakkolunastus josta säädetään lailla.

Näin on närhen siniset munat asiasta, eli julkisella vallalla ei ole mitään oikeutta määrätä mistään, ei edes perustuslainsäätämisjärjestyksellä säädetyllä alemmanasteisella lailla, koska tällaista mahdollisuutta ei ole.

Lukekaa PL 6lku 73§ äidinkielenkirjan opastamana missä on sijamuodot ja illatiivin merkitys eli mihin.

Lue lisää

Jos tuossa pykälässä eli 73§ lukisi, että "taikka perustuslaista poikkeavasta rajoituksesta jne." tai "perustuslakia rajaavasta poikkeuksesta jne." niin voitaisiin tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä laki joka rajaa perusoikeutta ja olisi kuitenkin perustuslakia alempi, mutta kun ei lue, vaan lukee selkeästi illatiivin sijamuodon mukaan, "mihin" eli perustuslakiin, eli se rajattu poikkeus voidaan siis tehdä vain lakiin itseensä, ei siis erillistä lakia rajoituksesta taikka muustakaan.
'
Tuolla keinolla teitä vitun idiotteja viedään kuin litranmittaa miljoonanlitran maitosäiliöön uppoamaan. Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetty rajoittava laki, sallikaa minun nauraa idiooteille jotka tuonkin paskan uskovat,

Tarkoittaako tuo nyt käytännössä sitä, että jos omistaa vaikkapa osaomistuksella puolet jostakin maapalasta (tontista), eikä suostu myymään, tai toinen omistajaosapuoli ei ole toimeentulotuella eikä suostu myymään tonttia (omaehtoinen realisoiminen), niin ainoa tapa miten tämä omistusosuus voidaan realisoida toimeentulotukea vastaan, on KELA:lla pakkolunastaa se (HaO taitaa olla se toimielin joka päätöksen tästä tekee, jos KELA asian sinne vie)?

Tonttihan ei ole semmoista omaisuutta joka voitaisi laskea hakuhetkellä käytettävissä oleviksi rahallisiksi varoiksi ensisijaisesti nähden toimeentulotukeen. Tästä löytyy KHO päätöskin. Voin sen kaivella tähän myöhemmin.

lAWetorder kirjoitti:

Jos tuossa pykälässä eli 73§ lukisi, että "taikka perustuslaista poikkeavasta rajoituksesta jne." tai "perustuslakia rajaavasta poikkeuksesta jne." niin voitaisiin tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä laki joka rajaa perusoikeutta ja olisi kuitenkin perustuslakia alempi, mutta kun ei lue, vaan lukee selkeästi illatiivin sijamuodon mukaan, "mihin" eli perustuslakiin, eli se rajattu poikkeus voidaan siis tehdä vain lakiin itseensä, ei siis erillistä lakia rajoituksesta taikka muustakaan.
'
Tuolla keinolla teitä vitun idiotteja viedään kuin litranmittaa miljoonanlitran maitosäiliöön uppoamaan. Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetty rajoittava laki, sallikaa minun nauraa idiooteille jotka tuonkin paskan uskovat,

Lue lisää

Et sitten vieläkään tajunnut, että laintulkinta ei onnistu kaikilta. Sinä olet niitä, joilta se ei onnistu.

Muille tässä laki toimeentulotuesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

KELAhinttari222 kirjoitti:

Tarkoittaako tuo nyt käytännössä sitä, että jos omistaa vaikkapa osaomistuksella puolet jostakin maapalasta (tontista), eikä suostu myymään, tai toinen omistajaosapuoli ei ole toimeentulotuella eikä suostu myymään tonttia (omaehtoinen realisoiminen), niin ainoa tapa miten tämä omistusosuus voidaan realisoida toimeentulotukea vastaan, on KELA:lla pakkolunastaa se (HaO taitaa olla se toimielin joka päätöksen tästä tekee, jos KELA asian sinne vie)?

Tonttihan ei ole semmoista omaisuutta joka voitaisi laskea hakuhetkellä käytettävissä oleviksi rahallisiksi varoiksi ensisijaisesti nähden toimeentulotukeen. Tästä löytyy KHO päätöskin. Voin sen kaivella tähän myöhemmin.

Lue lisää

Et sitten lukenut sitä PL. omaisuuden suojaa tarkkaan? Jos nyt luet sen oikein pietiitillä, niin siinä sallitaan pakkolunastus YLEISEEN käyttöön eli jonkun vastineeksi se ei onnistu, yleistä käyttöä on esim kerrostalon rakentamiseksi pakkolunastettu tontt/ maapalsta joka ei ole kaava-alueella taikka että kyseisen maapalstan läpi menisi valtatie taikka osittain sen läpi (vrt. Seinäjoen läntinen ohitustie kertunlaakson kautta).

Pakkolunastusta ei voida käyttää esim. vastaisuuden varalle, jos joskus jotain, vaan silloin kun on tarvetta.

Luin, mutta en tiennyt mitä lakitekstissä "yleiseen käyttöön lunastus" tarkoittaa. Kiitokset selvennyksestä.

xooooooooooooooooox kirjoitti:

Et sitten vieläkään tajunnut, että laintulkinta ei onnistu kaikilta. Sinä olet niitä, joilta se ei onnistu.

Muille tässä laki toimeentulotuesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Lue lisää

Ihanko totta, kirjoittamasi pistää miettimään, että mikset sitten itse tulkinnut tuota lakia, vaan jätät tehtävän muille pelkästään linkittämällä, mutta tässä sinulle muutama linkki, tai oikeastaan kopioin sinulle ainaski sylillisen nallekarkkeja ja inkkareita kanoottiisi.
PL 1lku 2§v 3mom "Valtiojärjestyksen perusteet. Julkisen vallan KÄYTÖN tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa ON NOUDATETTAVA TARKOIN LAKIA.

Nyt kysymys, missä kohtaa tuossa momentissa lukee, että lakia saadaan ja voidaan tulkita/soveltaa vapaasti?

Jos luin oikein, niin siinähän lukee tarkoin eli siis kirjaimellisesti, eiköstä juu?

Löytyy sitten täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search[type]=pika&search[pika]=perustuslaki

Sitten linkki joka kertoo perustuslain aseman muihin lakeihin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki Perustuslaki.

"Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian YLIMMÄNASTEINEN SÄÄNNÖS, JOKA MÄÄRITTELEE oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet,ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä SE MENETTELY, jolla ALEMMANASTEISIA OIKEUSNORMEJA voidaan pätevästi antaa.
Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut
Magna Cartaa pidetään perustuslakien esikuvana".
Helppo selite: Perustuslaki on siis säännöstö, joka on määräysvallaltaan vahvin ja määrittelee millaisia SITÄ ALEMPIEN LAKIEN PITÄÄ OLLA.

Sitten PL 6lku 73§ "Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta TAIKKA perustusLAKIIN (sijamuoto illatiivi) tehtävästä (sijamuoto: partitiivi) rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin jne".

Eli perustuslainsäätämisjärjestys sijamuodoillaan tarkoittaa siis sitä, ettei perustuslainsäätämisjärjestyksessä tehtyä perustuslakia alemmanasteista lakia voi olla, koska tuo rajattu poikkeus PITÄÄ TEHDÄ perustusLAKIIN

Sijamuodot löytyy täältä: http://mattimattila.fi/sijamuotojen_muistisaanto.html

Sitten lisää: PL 2lku 23§ "Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. (aikaisempi muoto: Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat jne". Vaikkakin alku on muutettu, niin silti tämä kohta ei anna oikeutta säätää kuin ja vain ainoastaan POIKKEUSOLOISSA rajoituksia.

Sitten tärkein: 22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Tämä on yksiselitteinen eikä anna aihetta selittämiseen, koska jokainenhan ymmärtää mitä tarkoittaa toteuttaa (=aikomus. toteutan rakentamisen näillä menetelmillä) tai toteutuminen (=tulee todeksi, muuttuu olemassa olevaksi seikaksi, rakennus on valmis).

Millä tavalla sinun toimeetulotukilakisi ohittaa perustuslain säännökset taikka on niitä vahvemmat vai onko se tulkintakysymys?

OlAusPetri kirjoitti:

Ihanko totta, kirjoittamasi pistää miettimään, että mikset sitten itse tulkinnut tuota lakia, vaan jätät tehtävän muille pelkästään linkittämällä, mutta tässä sinulle muutama linkki, tai oikeastaan kopioin sinulle ainaski sylillisen nallekarkkeja ja inkkareita kanoottiisi.
PL 1lku 2§v 3mom "Valtiojärjestyksen perusteet. Julkisen vallan KÄYTÖN tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa ON NOUDATETTAVA TARKOIN LAKIA.

Nyt kysymys, missä kohtaa tuossa momentissa lukee, että lakia saadaan ja voidaan tulkita/soveltaa vapaasti?

Jos luin oikein, niin siinähän lukee tarkoin eli siis kirjaimellisesti, eiköstä juu?

Löytyy sitten täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search[type]=pika&search[pika]=perustuslaki

Sitten linkki joka kertoo perustuslain aseman muihin lakeihin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki Perustuslaki.

"Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian YLIMMÄNASTEINEN SÄÄNNÖS, JOKA MÄÄRITTELEE oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet,ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä SE MENETTELY, jolla ALEMMANASTEISIA OIKEUSNORMEJA voidaan pätevästi antaa.
Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut
Magna Cartaa pidetään perustuslakien esikuvana".
Helppo selite: Perustuslaki on siis säännöstö, joka on määräysvallaltaan vahvin ja määrittelee millaisia SITÄ ALEMPIEN LAKIEN PITÄÄ OLLA.

Sitten PL 6lku 73§ "Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta TAIKKA perustusLAKIIN (sijamuoto illatiivi) tehtävästä (sijamuoto: partitiivi) rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin jne".

Eli perustuslainsäätämisjärjestys sijamuodoillaan tarkoittaa siis sitä, ettei perustuslainsäätämisjärjestyksessä tehtyä perustuslakia alemmanasteista lakia voi olla, koska tuo rajattu poikkeus PITÄÄ TEHDÄ perustusLAKIIN

Sijamuodot löytyy täältä: http://mattimattila.fi/sijamuotojen_muistisaanto.html

Sitten lisää: PL 2lku 23§ "Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. (aikaisempi muoto: Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat jne". Vaikkakin alku on muutettu, niin silti tämä kohta ei anna oikeutta säätää kuin ja vain ainoastaan POIKKEUSOLOISSA rajoituksia.

Sitten tärkein: 22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Tämä on yksiselitteinen eikä anna aihetta selittämiseen, koska jokainenhan ymmärtää mitä tarkoittaa toteuttaa (=aikomus. toteutan rakentamisen näillä menetelmillä) tai toteutuminen (=tulee todeksi, muuttuu olemassa olevaksi seikaksi, rakennus on valmis).

Millä tavalla sinun toimeetulotukilakisi ohittaa perustuslain säännökset taikka on niitä vahvemmat vai onko se tulkintakysymys?

Lue lisää

Uuups, pahoittelen, tärkein jäi, eli PL "10lku 118 §
Vastuu virkatoimista

Virkamies VASTAA VIRKATOIMIENSA LAINMUKAISUUDESTA (eli myöskin perustuslainmukaisuudesta). Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen (perusoikeuden, että jonkun muun oikeuden) tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön LAINVASTAISEN (eli myös perustuslain noudattamatta jättämisen) toimenpiteen tai laiminlyönnin (perusoikeuden toteutumattomuus) vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen (rikosta seuraa rangaistus) sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole (kansanedustajien ja ministerien syytesuoja), jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa".

Suluissa olevat lisäykset Olaus Petri

OlAusPetri kirjoitti:

Ihanko totta, kirjoittamasi pistää miettimään, että mikset sitten itse tulkinnut tuota lakia, vaan jätät tehtävän muille pelkästään linkittämällä, mutta tässä sinulle muutama linkki, tai oikeastaan kopioin sinulle ainaski sylillisen nallekarkkeja ja inkkareita kanoottiisi.
PL 1lku 2§v 3mom "Valtiojärjestyksen perusteet. Julkisen vallan KÄYTÖN tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa ON NOUDATETTAVA TARKOIN LAKIA.

Nyt kysymys, missä kohtaa tuossa momentissa lukee, että lakia saadaan ja voidaan tulkita/soveltaa vapaasti?

Jos luin oikein, niin siinähän lukee tarkoin eli siis kirjaimellisesti, eiköstä juu?

Löytyy sitten täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search[type]=pika&search[pika]=perustuslaki

Sitten linkki joka kertoo perustuslain aseman muihin lakeihin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki Perustuslaki.

"Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian YLIMMÄNASTEINEN SÄÄNNÖS, JOKA MÄÄRITTELEE oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet,ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä SE MENETTELY, jolla ALEMMANASTEISIA OIKEUSNORMEJA voidaan pätevästi antaa.
Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut
Magna Cartaa pidetään perustuslakien esikuvana".
Helppo selite: Perustuslaki on siis säännöstö, joka on määräysvallaltaan vahvin ja määrittelee millaisia SITÄ ALEMPIEN LAKIEN PITÄÄ OLLA.

Sitten PL 6lku 73§ "Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta TAIKKA perustusLAKIIN (sijamuoto illatiivi) tehtävästä (sijamuoto: partitiivi) rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin jne".

Eli perustuslainsäätämisjärjestys sijamuodoillaan tarkoittaa siis sitä, ettei perustuslainsäätämisjärjestyksessä tehtyä perustuslakia alemmanasteista lakia voi olla, koska tuo rajattu poikkeus PITÄÄ TEHDÄ perustusLAKIIN

Sijamuodot löytyy täältä: http://mattimattila.fi/sijamuotojen_muistisaanto.html

Sitten lisää: PL 2lku 23§ "Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. (aikaisempi muoto: Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat jne". Vaikkakin alku on muutettu, niin silti tämä kohta ei anna oikeutta säätää kuin ja vain ainoastaan POIKKEUSOLOISSA rajoituksia.

Sitten tärkein: 22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Tämä on yksiselitteinen eikä anna aihetta selittämiseen, koska jokainenhan ymmärtää mitä tarkoittaa toteuttaa (=aikomus. toteutan rakentamisen näillä menetelmillä) tai toteutuminen (=tulee todeksi, muuttuu olemassa olevaksi seikaksi, rakennus on valmis).

Millä tavalla sinun toimeetulotukilakisi ohittaa perustuslain säännökset taikka on niitä vahvemmat vai onko se tulkintakysymys?

Lue lisää

että osaa olla seko tämä yksi perustuslain suoltaja

4354535 kirjoitti:

että osaa olla seko tämä yksi perustuslain suoltaja

Ihanko totta, kirjoittamasi pistää miettimään, että mikset sitten kerro itse missä menee väärin?

Osaat kyllä sujuvasti kirjoittaa kokonaisen rivin, muttet muuta sitte osaakkaan ja jos sinulla on oikein asiaakin, niin kerro missä menee väärin tai miten ne asiat ovat sitten, vai loppuuko järkesi yhden rivin kirjoittamisen jälkeen, mitä ilmeisemmin loppuu.

4354535 kirjoitti:

että osaa olla seko tämä yksi perustuslain suoltaja

Alä muuta virka. Ei millään jaksaisi tota paskaa lukea joka palstalta. Tai siis lukea.... En jaksa katsella noita ihme kappalejakoja ja isoja kirjaimia ja välimerkkejä missä sattuu ja kaiken tämän päälle aivan uskomatonta paskanjauhantaa.

OLausPetri kirjoitti:

Ihanko totta, kirjoittamasi pistää miettimään, että mikset sitten kerro itse missä menee väärin?

Osaat kyllä sujuvasti kirjoittaa kokonaisen rivin, muttet muuta sitte osaakkaan ja jos sinulla on oikein asiaakin, niin kerro missä menee väärin tai miten ne asiat ovat sitten, vai loppuuko järkesi yhden rivin kirjoittamisen jälkeen, mitä ilmeisemmin loppuu.

Lue lisää

Sehän siinä onkin, kun ne tekstit näyttävät päällepäin kutakuin uskottavilta ja lakiin perehtymätön voi hyvinkin ottaa todesta kaiken, joten siinä mielessä on täysin edesvastuutonta kirjoitella tukipalstoille juridiikan muotoon puettuja väittämiä joissa lain tulkinta on kuitenkin täyttä puuta heinää.

Tässä tosin taitaa perimmäinen ongelma olla siinä, että kirjoittaja itse ei tajua tilannettaan ja mahdollisesti on jonkinlaista osaamista mistä ammentaa, mutta kyllä tämä on pahin palstapainajainen mihin olen juridiikan puolella vuosien saatossa törmännyt.

Kummaa, jos kerran olette noin viisaita ja tiedätte kaikesta kaiken, NIIN MIKSI HELVETISSÄ ETTE kumoa niitä, vaan paskaa jauhatte ja kaikista tietämättömin puuttuukin vain vitun merkityksettömiin kappalejakoihin ja muuhun, ihan kuin tämä olisi joku helvetin oikeinkirjoituskilpailu (Luin jostain ja joku kirjoitti helvetin viisaasti, että idiootein puuttuu vain oikein kirjoittamiseen, koska ei muuhun kykene).

Esittäkää saatana YKSIKIN KOHTA JOSSA OLEN VÄÄRÄSSÄ, mutta ette edes siihenkään kykene, ette edes kykene nussiin puluakaan, niin menkää koraanikouluun koska se olisi teille ihan oikea paikka, tai vaihtoehtona olisi kuoripoikakuoroon.

Kumotkaa nuo asiat mitä esitän, johan te siihen kykenette, vai kykenettekö edes?

Nimimerkki "4354535" ei ainakaan kertaakaan ole (osannut) perustella yhtikäs mitään, mitä näillä palstoilla tyypin kommentteja nähnyt. Osannut ainoastaan väittää että jonkun linkittämä lakipykälä on tulkittu väärin ja haukut päälle.
Ainuttakaan järkevää kommenttia tai perustelua ei IKINÄ ole mihinkään tullut, joka kertoo siitä, ettei tyyppi oikeasti tiedä mistään laista yhtään mitään.

Nimeän täten 4354535 palstan VIRALLISEKSI HUPIUKOKSI, sillä tyyppi ei osaa kuin haukkua muita.

OlAUSpetri kirjoitti:

Kummaa, jos kerran olette noin viisaita ja tiedätte kaikesta kaiken, NIIN MIKSI HELVETISSÄ ETTE kumoa niitä, vaan paskaa jauhatte ja kaikista tietämättömin puuttuukin vain vitun merkityksettömiin kappalejakoihin ja muuhun, ihan kuin tämä olisi joku helvetin oikeinkirjoituskilpailu (Luin jostain ja joku kirjoitti helvetin viisaasti, että idiootein puuttuu vain oikein kirjoittamiseen, koska ei muuhun kykene).

Esittäkää saatana YKSIKIN KOHTA JOSSA OLEN VÄÄRÄSSÄ, mutta ette edes siihenkään kykene, ette edes kykene nussiin puluakaan, niin menkää koraanikouluun koska se olisi teille ihan oikea paikka, tai vaihtoehtona olisi kuoripoikakuoroon.

Kumotkaa nuo asiat mitä esitän, johan te siihen kykenette, vai kykenettekö edes?

Lue lisää

"jos kerran olette noin viisaita ja tiedätte kaikesta kaiken, NIIN MIKSI HELVETISSÄ ETTE kumoa niitä"

suoraan sanottuna minulta menee hermo heti kun silmiini osuu ensimmäisen kerran PL #lku ja jos koettaisin jatkaa siitä vielä eteenpäin joutuisin etsimään jotain rauhoittavaa ja päätyisin luultavasti ennenpitkää hoitoon

pahinta on se, kun on vedetty yksittäistapauksista yleistyksiä ja sitten sitä käytetään argumenttina jossakin aivan toisenlaisessa ongelmassa

siinä joutuisi käymään tiettyjä juridiikan perusprinsiippejä ensin läpi jotta olisi jonkinlainen yhteinen kieli

4354535 kirjoitti:

"jos kerran olette noin viisaita ja tiedätte kaikesta kaiken, NIIN MIKSI HELVETISSÄ ETTE kumoa niitä"

suoraan sanottuna minulta menee hermo heti kun silmiini osuu ensimmäisen kerran PL #lku ja jos koettaisin jatkaa siitä vielä eteenpäin joutuisin etsimään jotain rauhoittavaa ja päätyisin luultavasti ennenpitkää hoitoon

pahinta on se, kun on vedetty yksittäistapauksista yleistyksiä ja sitten sitä käytetään argumenttina jossakin aivan toisenlaisessa ongelmassa

siinä joutuisi käymään tiettyjä juridiikan perusprinsiippejä ensin läpi jotta olisi jonkinlainen yhteinen kieli

Lue lisää

Ole hyvä ja kumoa sitten niitä kirjoittamiani PL PL PL PL PL PL § § § § §.

Kumoa niitä, niillä sinun juridiikan prinsiipeilläsi, jos kerran olet niin itseesi täynnä viisauttamattomuuttasi.

Et yhtäkään kertaa ole kumonnut mitään, mutta silti kannat kassikaupalla apteekista lääkkeitä itselles.

Jokaiseen yksittäis- että joukkotapaukseen käy perustuslainsäädäntö (joka ylittää sinunkin prinsiippisi ja jos et sitäkään edes tajua, niin mene halemaan niitä nurkkiasi pyöreästä huoneesta, jossa sinulla on tilaa roiskia itseäsi seinille.

"Prinsiippi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinsiippi )
Prinsiippi, latinan sanasta principium (alku), tarkoittaa perustaa, periaatetta, perusajatusta tai -sääntöä. Sanaa käytetään yleisimmin mystiikassa ja filosofiassa.

Uskonnoissa tai mystiikassa sanalla viitataan usein jumaluuteen tai jumalan eri puoliin.
Okkultismissa sanalla viitataan yleensä kaikkeuden perusvoimiin", taikka voihan mennä hokemaan kiasman eteen hokkuspokkus alakazaam ja tuijottaan kristallipalloon , josko sieltä tulisi näkymään sinulle taivaan tuliset vaunut tai 666666 askelmaa taivaaseen.

Tässä sinulle perustuslain "prinsiippiä" :D

"Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.
Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut".

Lue ylläoleva erittäin huolellsesti ja tule sitten väittämään, että vaikkapa toimeentulotukilaki OHITTAA/YLITTÄÄ perustuslain säädännön täysin, mutta huomioithan sanan NORMIHIERARKIA ja sanat YLIMMÄNASTEINEN SÄÄNNÖS.

Mihin päädymme tämän "prinsiipin" mukaan?

4354535 kirjoitti:

"jos kerran olette noin viisaita ja tiedätte kaikesta kaiken, NIIN MIKSI HELVETISSÄ ETTE kumoa niitä"

suoraan sanottuna minulta menee hermo heti kun silmiini osuu ensimmäisen kerran PL #lku ja jos koettaisin jatkaa siitä vielä eteenpäin joutuisin etsimään jotain rauhoittavaa ja päätyisin luultavasti ennenpitkää hoitoon

pahinta on se, kun on vedetty yksittäistapauksista yleistyksiä ja sitten sitä käytetään argumenttina jossakin aivan toisenlaisessa ongelmassa

siinä joutuisi käymään tiettyjä juridiikan perusprinsiippejä ensin läpi jotta olisi jonkinlainen yhteinen kieli

Lue lisää

Jatkat taas samalla linjallasi. "Hermoni menee, et käsitä lukemaasi". Perustelut ja lain tulkinta puuttuu. Oikeasti et tiedä mistään mitään. Perustele kerrankin sanomisiasi ja tulkitse lakia, niin joku vielä saattaa täälläkin uskoa että tiedät jostain laista edes alkeet. Laillasi toimii vain palstan VIRALLINEN HUPIUKKO!

PalstanHupiukko kirjoitti:

Jatkat taas samalla linjallasi. "Hermoni menee, et käsitä lukemaasi". Perustelut ja lain tulkinta puuttuu. Oikeasti et tiedä mistään mitään. Perustele kerrankin sanomisiasi ja tulkitse lakia, niin joku vielä saattaa täälläkin uskoa että tiedät jostain laista edes alkeet. Laillasi toimii vain palstan VIRALLINEN HUPIUKKO!

Lue lisää

Huomaatko yhden asian?

Tämä sinun virallinen hupiukko lainaa aina sen kenelle vastaakin, niin alkuosaa kirjoituksesta ja etenkin silloin jos hänelle sanotaan vastaan ja kun kaikki ei avaa loppuosaa tekstistä, niin heille jää käsitys, että sen kommentointia on soimattu, eikä hän, jonkun muun eli hän haluaa täysin tahallaan ärsyttää ja saa täten kikcsei jostain syystä, mutta eipä ole perustellut kertaakaan omia väittämiään, kun taas allekirjoittanut on joka kerta selventänyt kuinka asia on ja alkaa jo monikin käsittään sen, että olenkin täysin oikeassa.

Minulle tulee tuosta numeronicistä, että hän jonkin viranomaistahon pelle ja jolla kumma kyllä on valtaa ja tästä syystähän kansa kurjistuu, kun on tuollaisia itseään täynnä olevia pellejä (riittääköhän edes 10 000 pelleä lukumääräksi) julkisissa viroissa.

OLAUSpetri kirjoitti:

Ole hyvä ja kumoa sitten niitä kirjoittamiani PL PL PL PL PL PL § § § § §.

Kumoa niitä, niillä sinun juridiikan prinsiipeilläsi, jos kerran olet niin itseesi täynnä viisauttamattomuuttasi.

Et yhtäkään kertaa ole kumonnut mitään, mutta silti kannat kassikaupalla apteekista lääkkeitä itselles.

Jokaiseen yksittäis- että joukkotapaukseen käy perustuslainsäädäntö (joka ylittää sinunkin prinsiippisi ja jos et sitäkään edes tajua, niin mene halemaan niitä nurkkiasi pyöreästä huoneesta, jossa sinulla on tilaa roiskia itseäsi seinille.

"Prinsiippi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinsiippi )
Prinsiippi, latinan sanasta principium (alku), tarkoittaa perustaa, periaatetta, perusajatusta tai -sääntöä. Sanaa käytetään yleisimmin mystiikassa ja filosofiassa.

Uskonnoissa tai mystiikassa sanalla viitataan usein jumaluuteen tai jumalan eri puoliin.
Okkultismissa sanalla viitataan yleensä kaikkeuden perusvoimiin", taikka voihan mennä hokemaan kiasman eteen hokkuspokkus alakazaam ja tuijottaan kristallipalloon , josko sieltä tulisi näkymään sinulle taivaan tuliset vaunut tai 666666 askelmaa taivaaseen.

Tässä sinulle perustuslain "prinsiippiä" :D

"Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.
Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut".

Lue ylläoleva erittäin huolellsesti ja tule sitten väittämään, että vaikkapa toimeentulotukilaki OHITTAA/YLITTÄÄ perustuslain säädännön täysin, mutta huomioithan sanan NORMIHIERARKIA ja sanat YLIMMÄNASTEINEN SÄÄNNÖS.

Mihin päädymme tämän "prinsiipin" mukaan?

Lue lisää

Sanos nyt, miksi vetoat perustuslakiin koko ajan, koska harvemmin siihen joutuu oikeasti turvautumaan, vaan ne ratkeaa riittävästi pelkästään alemmanasteisilla säädöksillä, sillä perustuslain vaatimukset otetaan jo lakeja säätäessä huomioon.

Vähän siitä jää semmoinen maku, jos aloittaa jokaisen oikeudellisen kysymyksenasettelun perustuslain tulkinnalla höystäen sitä joillakin spesifisillä tuomioistuinratkaisuilla, että kirjoittaja tarkoituksellisesti haluaa noudattaa omia normejaan ja vetäisee perustuslain siihen suojakilveksi.

olauspetrI kirjoitti:

Huomaatko yhden asian?

Tämä sinun virallinen hupiukko lainaa aina sen kenelle vastaakin, niin alkuosaa kirjoituksesta ja etenkin silloin jos hänelle sanotaan vastaan ja kun kaikki ei avaa loppuosaa tekstistä, niin heille jää käsitys, että sen kommentointia on soimattu, eikä hän, jonkun muun eli hän haluaa täysin tahallaan ärsyttää ja saa täten kikcsei jostain syystä, mutta eipä ole perustellut kertaakaan omia väittämiään, kun taas allekirjoittanut on joka kerta selventänyt kuinka asia on ja alkaa jo monikin käsittään sen, että olenkin täysin oikeassa.

Minulle tulee tuosta numeronicistä, että hän jonkin viranomaistahon pelle ja jolla kumma kyllä on valtaa ja tästä syystähän kansa kurjistuu, kun on tuollaisia itseään täynnä olevia pellejä (riittääköhän edes 10 000 pelleä lukumääräksi) julkisissa viroissa.

Lue lisää

Olen huomannut.
Tahtoo näytellä kumoavansa hyviä lakiin perustuvia ja perusteltuja kommentteja, perustelematta itse miksi on muka juuri jotain kumonnut (ei viittaa mihikään, tai ainakaan analysoi viitettään ja perustele); eli todennäköisesti vaan tahtoo sotkea muita lukijoita höpöhöpön suoltamisellaan, että ne hyvät, oikeasti lakiin perustuvat ja perustellut postaukset hukkuisivat sinne jonnekin.

4354535 kirjoitti:

Sanos nyt, miksi vetoat perustuslakiin koko ajan, koska harvemmin siihen joutuu oikeasti turvautumaan, vaan ne ratkeaa riittävästi pelkästään alemmanasteisilla säädöksillä, sillä perustuslain vaatimukset otetaan jo lakeja säätäessä huomioon.

Vähän siitä jää semmoinen maku, jos aloittaa jokaisen oikeudellisen kysymyksenasettelun perustuslain tulkinnalla höystäen sitä joillakin spesifisillä tuomioistuinratkaisuilla, että kirjoittaja tarkoituksellisesti haluaa noudattaa omia normejaan ja vetäisee perustuslain siihen suojakilveksi.

Lue lisää

Ai on vai, jo lakeja säädettäessä otettu huomioon perustuslaki.

No kerrohan minulle sitten, onko tosiaan otettu esim. työttömyysturvalakia rustatessa huomioon perustuslaki ja millain, koska perustuslain 19§ sanoo selkeästi 2mom alussa jo, että "Lailla TAATAAN jokaiselle OIKEUS perustoimeentulon turvaan TYÖTTÖMYYDEN, jne. ja perustoimeentulon turva juurikin ON TYÖTTÖMYYSKORVAUS eikä toimeentuloTUKI, koska se on selkeästi jo nimikkeellään TARKOITETTU TUKEEN jos ei muut TOIMEENTULOA TURVAAVAT etuudet ole riittäviä, niin millain työttömyysturvalaki karensseineen ja muineen TAKAA TOIMEENTULON?

Perustuslain mukaan TAATAAN, eli lailla pitäisi varmistaa se toimeentulon turva ja nythän se ei sitä tee KOSKA SE ON MAHDOLLISTA evätä KARENSSILLA.. taikka muillakin toimilla,

Enhän minä ole perustuslakia laatinut, vaan te, juurikin te, joidenka sitä pitäisi ensisijaisesti noudattaa.

Entäpä sitten omaisuuden turva, se päättyy pisteeseen, eli mitään muita toimia ei perustuslaki salli omaisuuteen kohdistuvina kuin vain ja ainoastaan pakkolunastuksen JOSTA PERUSTUSLAIN MUKAAN VOIDAAN SÄÄTÄÄ LAILLA.

Nämä on niin vitun yksinkertaisia asioita, että jo luulis sinunkinlaisen idiootin tajuavan ne, eikä inttävän täällä vastaan joka vitun asiassa.

Entäpä sitten se 9§ " Suomen kansalaisella ja jne. ON VAPAUS LIIKKUA MAASSA J A VALITA ASUINPAIKKANSA =asunto", huomaa yllä oleva JA-sana, niin miten voi joku julkinen valta RAJOITTAA TUOTA OIKEUTTA ILMAN LAKIPERUSTEITA , koska se momentti päättyy pisteeseen ja siinä ei ole mitään, että "lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista (vrt. 10§ 4mom), vaikka juurikin julkisen vallan pitäisi turvata PERUSOIKEUKSIEN JA IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN 22§ mukaan,

Se että ttt-laissa lukee välttämätön toimeentulo ELI ELÄMINEN JA MUUT ELÄMISEN PERUSTARPEET toteutuu, niin se ei tarkoita sitä että tällä perusteella voidaan rajoittaa perusoikeuksia, jos niitä ei sallita rajoitettavaksi perustuslaissa ja lisäksi perustuslaki ei anna mitään ehtoja, että perustoimeentulon saamiseksi edellytetään jotain, eli ttt-laki on osittain perustuslain vastainen, kuten on myöskin työttömyysturvalaki myös kahden perustuslain kohdan vastainen , eli 9§ ja että myöskin 18§, koska sieltäkään ei löydy mitään, että lailla säädetään, vaan että edellytetään tuon TYÖN OLEVAN LAIN MUKAISTA, taikka ammatti, eli AMMATTINA EI VOI OLLA vaikkapa PALKKAMURHAAJA, eli tämä tarkoittaa sitä, ettei julkinen valta voi edellyttää että sinä menet sinne ja sinne kysymään töitä ja jos et saa, niin karenssia tulee, koska se työn valinta on yksinomaan kansalaisen PERUSOIKEUS.

Onko nämä tosiaankin noin VITUN VAIKEA tajuta????

4354535 kirjoitti:

Sanos nyt, miksi vetoat perustuslakiin koko ajan, koska harvemmin siihen joutuu oikeasti turvautumaan, vaan ne ratkeaa riittävästi pelkästään alemmanasteisilla säädöksillä, sillä perustuslain vaatimukset otetaan jo lakeja säätäessä huomioon.

Vähän siitä jää semmoinen maku, jos aloittaa jokaisen oikeudellisen kysymyksenasettelun perustuslain tulkinnalla höystäen sitä joillakin spesifisillä tuomioistuinratkaisuilla, että kirjoittaja tarkoituksellisesti haluaa noudattaa omia normejaan ja vetäisee perustuslain siihen suojakilveksi.

Lue lisää

Jäi tämä, huomioi, että siellä perustuslain 1lku 2§ 3mom on kirjoitettu selkeästi, että "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. (eli MYÖSKIN PERUSTUSLAKIIN ja jos ei perustuis, niin tällöinhän perustuslaki EI OLISI LAKI OLLENKAAN) Lailessa julkisessa toiminnassa on noudatettava TARKOIN lakia (eli myöskin perustuslakia JA KIRJAIMELLISESTI, koska se on tarkoin noudattamaista.)

Niin, eihän siihen perustuslakiin tarvikkaan pahemmin turvautua, KOSKA SITÄ EI PERKELE HUOMIOIDA. EIKÄ EDES NOUDATETA, siksi siihen harvemmin turvaudutaankaan, KOSKA VITTU VIE OLETETAAN, ETTÄ NE MUUT LAIT OHITTAA/YLITTÄÄ PERUSTUSLAIN.

LAWETORDER kirjoitti:

Jäi tämä, huomioi, että siellä perustuslain 1lku 2§ 3mom on kirjoitettu selkeästi, että "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. (eli MYÖSKIN PERUSTUSLAKIIN ja jos ei perustuis, niin tällöinhän perustuslaki EI OLISI LAKI OLLENKAAN) Lailessa julkisessa toiminnassa on noudatettava TARKOIN lakia (eli myöskin perustuslakia JA KIRJAIMELLISESTI, koska se on tarkoin noudattamaista.)

Niin, eihän siihen perustuslakiin tarvikkaan pahemmin turvautua, KOSKA SITÄ EI PERKELE HUOMIOIDA. EIKÄ EDES NOUDATETA, siksi siihen harvemmin turvaudutaankaan, KOSKA VITTU VIE OLETETAAN, ETTÄ NE MUUT LAIT OHITTAA/YLITTÄÄ PERUSTUSLAIN.

Lue lisää

Niin olen sen käsittänyt, ettei suoltaja juurikaan luota Suomen oikeusjärjestykseen.

Sananvapauden piirissä voi tietysti kirjoitella mitä lystää, myös täysin paikkansapitämätöntä omaa viritystä, tosin silloin kun se on tarkoitushakuisesti suunnattu yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville, ja sen vuoksi on otollista maaperää kaikenlaiselle propagandalle, siinä voisi alkaa miettimään puuttumiskeinojakin.

4354535 kirjoitti:

Niin olen sen käsittänyt, ettei suoltaja juurikaan luota Suomen oikeusjärjestykseen.

Sananvapauden piirissä voi tietysti kirjoitella mitä lystää, myös täysin paikkansapitämätöntä omaa viritystä, tosin silloin kun se on tarkoitushakuisesti suunnattu yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville, ja sen vuoksi on otollista maaperää kaikenlaiselle propagandalle, siinä voisi alkaa miettimään puuttumiskeinojakin.

Lue lisää

Lisäksi se suoltaminen on jossain määrin jäsentymätöntä, kun siitä ei saa selväää, että onko ongelma kirjoittajan oma kokemus vai yrittääkö vastata jonkun toisen kysymykseen tai peräti tarkoituksena on vain julistaa järjestelmän mädännäisyyttä yleisemmällä tasolla.

4354535 jatkaa samaa paskanjauhamistaan kuin tähänkin asti. Yhtäkään lakiin liittyvää kantaansa ei edelleenkään ole perustellut. Muista kirjoittajista sentään löytyy järkeviäki ihmisiä, jotka osaavat ottaa esiin keskeisiä lakipykäliä ja perustella niiden pohjalta kantansa järkevästi.

4354535 vie pelkkää palstatilaa ja yrittää aiheuttaa yleistä sekaannusta. Varmaankin tarkoituksenhakuisesti.

4354535 kirjoitti:

Lisäksi se suoltaminen on jossain määrin jäsentymätöntä, kun siitä ei saa selväää, että onko ongelma kirjoittajan oma kokemus vai yrittääkö vastata jonkun toisen kysymykseen tai peräti tarkoituksena on vain julistaa järjestelmän mädännäisyyttä yleisemmällä tasolla.

Lue lisää

Kannattanee jättää ihan omaan arvoonsa tuo ihminen. Vaikuttaa siltä, että ne ongelmat eivät rajoitu laintulkintaan, menevät henkilökohtaisella tasolla paljon syvemmälle.

PalstanHupiukko kirjoitti:

4354535 jatkaa samaa paskanjauhamistaan kuin tähänkin asti. Yhtäkään lakiin liittyvää kantaansa ei edelleenkään ole perustellut. Muista kirjoittajista sentään löytyy järkeviäki ihmisiä, jotka osaavat ottaa esiin keskeisiä lakipykäliä ja perustella niiden pohjalta kantansa järkevästi.

4354535 vie pelkkää palstatilaa ja yrittää aiheuttaa yleistä sekaannusta. Varmaankin tarkoituksenhakuisesti.

Lue lisää

Epäilenpä että suoltaja kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti ja se toimii käyttövoimana subjektiiviselle suoltamiselle, mutta se pitäisi pystyä purkamaan muullatavoin auki jotta sitä voisi käsitellä ja siitä päästä yli, jolloin energia vapautuisi objektiivisempaan katsantoon.

PalstanHupiukko kirjoitti:

4354535 jatkaa samaa paskanjauhamistaan kuin tähänkin asti. Yhtäkään lakiin liittyvää kantaansa ei edelleenkään ole perustellut. Muista kirjoittajista sentään löytyy järkeviäki ihmisiä, jotka osaavat ottaa esiin keskeisiä lakipykäliä ja perustella niiden pohjalta kantansa järkevästi.

4354535 vie pelkkää palstatilaa ja yrittää aiheuttaa yleistä sekaannusta. Varmaankin tarkoituksenhakuisesti.

Lue lisää

Siltä tuo vaikuttaa tai sitten on katkera sosiaaliasiamies viisaammilleen.

Mene ja tiedä, mutta ikänä ei ole aivoja omannu ja sen myötä viisautta, mutta katkeralta julkisen vallan edustajalta vaikuttaa olevan yrittämässä harhauttaa ihmisiä uskoon vaan häneen ja lakiensäätäjien "viisauteen".

LAWETORDER kirjoitti:

Jäi tämä, huomioi, että siellä perustuslain 1lku 2§ 3mom on kirjoitettu selkeästi, että "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. (eli MYÖSKIN PERUSTUSLAKIIN ja jos ei perustuis, niin tällöinhän perustuslaki EI OLISI LAKI OLLENKAAN) Lailessa julkisessa toiminnassa on noudatettava TARKOIN lakia (eli myöskin perustuslakia JA KIRJAIMELLISESTI, koska se on tarkoin noudattamaista.)

Niin, eihän siihen perustuslakiin tarvikkaan pahemmin turvautua, KOSKA SITÄ EI PERKELE HUOMIOIDA. EIKÄ EDES NOUDATETA, siksi siihen harvemmin turvaudutaankaan, KOSKA VITTU VIE OLETETAAN, ETTÄ NE MUUT LAIT OHITTAA/YLITTÄÄ PERUSTUSLAIN.

Lue lisää

"Niin, eihän siihen perustuslakiin tarvikkaan pahemmin turvautua, KOSKA SITÄ EI PERKELE HUOMIOIDA. EIKÄ EDES NOUDATETA, siksi siihen harvemmin turvaudutaankaan, KOSKA VITTU VIE OLETETAAN, ETTÄ NE MUUT LAIT OHITTAA/YLITTÄÄ PERUSTUSLAIN."

Säädettävien lakien perustuslainmukaisuus tarkistetaan jo lain säätämisvaiheessa eduskunnassa ja sitä varten siellä on perustuslakivaliokunta, ja lisäksi tuomioistuimet voivat puuttua mahdollisiin jälkikäteen havaittaviin ristiriitatilanteisiin.

Yleisellä tasolla meillä voi olla heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa ja sen vuoksi yksittäiset loukkaustilanteet hyvinkin mahdollisia, mutta lähtökohtaisesti perustuslakia halutaan noudattaa, ennemminkin kyse tietämättömyydestä.

4354535 kirjoitti:

"Niin, eihän siihen perustuslakiin tarvikkaan pahemmin turvautua, KOSKA SITÄ EI PERKELE HUOMIOIDA. EIKÄ EDES NOUDATETA, siksi siihen harvemmin turvaudutaankaan, KOSKA VITTU VIE OLETETAAN, ETTÄ NE MUUT LAIT OHITTAA/YLITTÄÄ PERUSTUSLAIN."

Säädettävien lakien perustuslainmukaisuus tarkistetaan jo lain säätämisvaiheessa eduskunnassa ja sitä varten siellä on perustuslakivaliokunta, ja lisäksi tuomioistuimet voivat puuttua mahdollisiin jälkikäteen havaittaviin ristiriitatilanteisiin.

Yleisellä tasolla meillä voi olla heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa ja sen vuoksi yksittäiset loukkaustilanteet hyvinkin mahdollisia, mutta lähtökohtaisesti perustuslakia halutaan noudattaa, ennemminkin kyse tietämättömyydestä.

Lue lisää

Perustuslakivaliokunta joka vaihtuu 4v välein ja idiootteja jotka hyppii puoluekurin mukaan JA JOKA SEKIN ON PERUSTUSLAIN VASTAISTA, että tällainen "perustuslakivaliokunta" ja ei tuo sun ininäs auta kun jo PL 1lku 2§ 3mom määrää julkista valtaa noudattaan lakia ja se myös tällöin tarkoittaa perustuslainkin noudattamista, vai eikö perustuslaki olekkaan laki ollenkaan.

Teidän on ihan turha yrittää selitellä tyyliin, "en se minä ollu, se oli tuo eduskunta, eduskunnan perustuslakivaliokunta "pirkka" ja kun kerran perustuslaki määritellään NORMIHIERARKIAN MUKAAN YLiMMÄNASTEISEKSI säännökseksi, niin tämän "prinsiipin" mukaan se on se ensisijainen laki jota katsotaan, että salliiko tämä tehdä noin ja noin ja jos ei salli, niin silloin ei tehdä alemman lainkaan mukaan ja se on julkisen vallan velvollisuus tehdä niin, ei siinä mitään tuomioistuimia silloin enään tarvita, jos olisi noudatettu lakia niin kuin kuuluisi, eli tätä kautta valtio olisi jo 40v aikana säästänyt pitkän pennin ja lisäksi tuomioistuimet olisi jo aikaa sitten päässeet käsitteleen tärkeämpiä asioita kuin sossujen jatkuvat lainvastaiset teot ja tuomioistuimetkaan eivät tosiasiassa piittaa perustuslaista sen enempää kuin aasi pöllöstä.

Lisäksi ei saisi olla päätöksiä/lakeja jotka ovat perustuslain kanssa ristiriidassa, so simply it's that.

Se että on joku vitun pilipalikerho olemassa, niin ei oikeuta ketään julkista valtaa hoitavan toimia/päättää perustuslain vastaisestikkaan.

Lisäksi siellä PL 1lku 2§ 3mom on myös määräys noudattaa lakia tarkoin, eli siis niin kuin se on kirjoitettukkin ja se tarkoittaa myöskin perustuslakia ja jos ei tarkoittaisi, niin se merkitsisi sitä, ettei perustuslaki olisi laki ollenkaan.

Perustuslakivaliokunta on suomessa tarkoitushakuinen juorukerho eikä mitään muuta ja jos näille viedään joku 1000s lakiesitys, niin ketä kiinnostaa lukea sitä tyhjää jargonia monia tunteja ja lisäksi kun jo esityksen alussa sanotaan, että on vain pieni teknillinen muutos, niin nää idiootit katsoo ettei ole perustuslain vastainen ja kun eivät osaa edes lakien normihierarkistoakaan, niin ei voi tulla kuin sutta ja sekundaa .

Olet näköjään ottanut aamulääkkeesi, ota ne ne nyt säännöllisesti, on kivempi lukea tekstiäsikin, koska ei sisällä puutaheinää jyke&rike:n tapaan

4354535 kirjoitti:

"Niin, eihän siihen perustuslakiin tarvikkaan pahemmin turvautua, KOSKA SITÄ EI PERKELE HUOMIOIDA. EIKÄ EDES NOUDATETA, siksi siihen harvemmin turvaudutaankaan, KOSKA VITTU VIE OLETETAAN, ETTÄ NE MUUT LAIT OHITTAA/YLITTÄÄ PERUSTUSLAIN."

Säädettävien lakien perustuslainmukaisuus tarkistetaan jo lain säätämisvaiheessa eduskunnassa ja sitä varten siellä on perustuslakivaliokunta, ja lisäksi tuomioistuimet voivat puuttua mahdollisiin jälkikäteen havaittaviin ristiriitatilanteisiin.

Yleisellä tasolla meillä voi olla heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa ja sen vuoksi yksittäiset loukkaustilanteet hyvinkin mahdollisia, mutta lähtökohtaisesti perustuslakia halutaan noudattaa, ennemminkin kyse tietämättömyydestä.

Lue lisää

Lainattu numerolta: "Yleisellä tasolla meillä voi olla heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa". Ootko ihan tosissas, että on heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa?

Selitätkö sinä nyt ihan oikeastikkin tuollaista, koska tuohan osoittaa selvästi sen, ettei teillä ole mitään lakituntemustakaan,

Ne kaikki perusoikeudet on kyllä aika hyvässä järjestyksessä siellä perustuslaissa, ei kun vaan tutustuun niihin, ensimmäistä kertaa elämässäsi.

pahaauntako.jo kirjoitti:

Lainattu numerolta: "Yleisellä tasolla meillä voi olla heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa". Ootko ihan tosissas, että on heikkoutta perusoikeuksien tunnistamisessa?

Selitätkö sinä nyt ihan oikeastikkin tuollaista, koska tuohan osoittaa selvästi sen, ettei teillä ole mitään lakituntemustakaan,

Ne kaikki perusoikeudet on kyllä aika hyvässä järjestyksessä siellä perustuslaissa, ei kun vaan tutustuun niihin, ensimmäistä kertaa elämässäsi.

Lue lisää

Menepä johonkin kaljabaariin kysymään, että miten hyvin tunnetaan perustuslain sisältö.

4354535 kirjoitti:

Menepä johonkin kaljabaariin kysymään, että miten hyvin tunnetaan perustuslain sisältö.

Tulihan se sieltä miksi et tunne perustuslakia, koska oleilet kaljabaareissa päivät pitkät.

Tämäpä asia sitten selvä ja eipä minun siitä syystä kannata edes noteerata tekstejäsi, hauskaa loppuelämää vaan pilleripurkkiesi seurassa.

Kun vaikutat olevan asioista perillä, niin vinkkaapa, miten ip-osoitteen saa kätevästi piiloon, joskus voisi olla tarpeen.

khikaki kirjoitti:

Kun vaikutat olevan asioista perillä, niin vinkkaapa, miten ip-osoitteen saa kätevästi piiloon, joskus voisi olla tarpeen.

Jos esittää asioita lailliselta kannalta, ei ip-osoitteen sorkkiminen minua haittaa. Ei ole haitannut netissä aikavälillä 1993 - 2016 eikä nytkään.

Ja meinaat, että joku lahjoitetusta autosta sen maksaa. Näitä lahjoituksia ei myöskään seurailla...

Muu kuin helposti (nopeasti) realisoitava omaisuus (esim. arvopaperit, raha) ei ole sillä hetkellä käytettävissä olevia varoja semmoisena kuin se toimeentulotukilaissa säädetään. Omaisuus kuten asunto, auto, tai etenkin osaomistus vaikkapa maapalaan ei estä toimeentulotuen saamista. Voidaan toki vaatia että omaisuus on realisoitava ajan x määräajassa, jonka jälkeen toimeentulotuki myönnetään takaisinperintäpäätöstä vastaan. Mutta tuki on kuitenkin myönnettävä, ja jos omaisuutta ei realisoida tästä huolimatta, voi KELA (ennen kunta) hakea HaO:n kautta perintäpäätöstä. HaO ei kuitenkaan välttämättä lähde pakkolunastamaan omaisuutta, jos se on vaikeasti realisoitavaa, ja etenkin jos se ei ole edes mittavan arvokasta. Toimeentulotuki tulee myöntää tästäkin huolimatta. Perintäpäätös voidaan jättää tekemättä lopulta, jolloin omaisuuden myyntiä perityksi yritetyn omaisuuden suhteen ei enää koiteta realisoida takaisinperintäpäätöstä toimeentulotuesta vastaan.

Etsikää vaikkapa jotain KHO päätöksiä jossa kunnan perusturvakeskuksen yksilöjaosto on koittanut ensin pakkolunastaa jotain omaisuutta (esim. kuolinpesän osuus, osuus tontista tms) toimeentulotuen hakijalta takaisinperintäpäätöstä toimeentulotuesta vastaan (jota on siis myönnetty takaisinperintäpäätöksellä), joka ei ole ollut laillista, ja tämän jälkeen yksilöjaosto on koittanut oikeaa reittiä hakea HaO:n kautta pakkolunastusta. Toimeentulotuki on ollut pakko myöntää tänä aikana, ja monesti lopulta KHO on päättänyt ettei k.o omaisuus ole ollut, sen lisäksi ettei se ole semmoista käyttövaraa joka voitaisi toimeentulotukea hakiessa laskea tuloksi, myöskään ylipäätään semmoista omaisuutta joka voitaisi toimeentulotukilain nojalla realisoida HaO kautta.

Mitä vaikeammin realisoitava omaisuus on kyseessä, sitä vaikeammin sitä lopulta voidaan toimeentulotukea vastaan vaatia realisoitavaksi, ja tuki täytyy myöntää vaikka sitten takaisinperintäpäätöksellä "tulevasta realisoituvasta tulosta". Viimeistään valituskäsittelyn kautta monikin realisointiyritys kuitenkin kaatuu lopullisesti.

Käyttöauto on nyt on yksi näistä, kuten myös oma asuinkäytössä oleva asunto, mitä ei tarvitse realisoida, jollei omista useampia autoja tai asuinkelpoisia asuntoja.

RealisointiEiOnnistu kirjoitti:

Muu kuin helposti (nopeasti) realisoitava omaisuus (esim. arvopaperit, raha) ei ole sillä hetkellä käytettävissä olevia varoja semmoisena kuin se toimeentulotukilaissa säädetään. Omaisuus kuten asunto, auto, tai etenkin osaomistus vaikkapa maapalaan ei estä toimeentulotuen saamista. Voidaan toki vaatia että omaisuus on realisoitava ajan x määräajassa, jonka jälkeen toimeentulotuki myönnetään takaisinperintäpäätöstä vastaan. Mutta tuki on kuitenkin myönnettävä, ja jos omaisuutta ei realisoida tästä huolimatta, voi KELA (ennen kunta) hakea HaO:n kautta perintäpäätöstä. HaO ei kuitenkaan välttämättä lähde pakkolunastamaan omaisuutta, jos se on vaikeasti realisoitavaa, ja etenkin jos se ei ole edes mittavan arvokasta. Toimeentulotuki tulee myöntää tästäkin huolimatta. Perintäpäätös voidaan jättää tekemättä lopulta, jolloin omaisuuden myyntiä perityksi yritetyn omaisuuden suhteen ei enää koiteta realisoida takaisinperintäpäätöstä toimeentulotuesta vastaan.

Etsikää vaikkapa jotain KHO päätöksiä jossa kunnan perusturvakeskuksen yksilöjaosto on koittanut ensin pakkolunastaa jotain omaisuutta (esim. kuolinpesän osuus, osuus tontista tms) toimeentulotuen hakijalta takaisinperintäpäätöstä toimeentulotuesta vastaan (jota on siis myönnetty takaisinperintäpäätöksellä), joka ei ole ollut laillista, ja tämän jälkeen yksilöjaosto on koittanut oikeaa reittiä hakea HaO:n kautta pakkolunastusta. Toimeentulotuki on ollut pakko myöntää tänä aikana, ja monesti lopulta KHO on päättänyt ettei k.o omaisuus ole ollut, sen lisäksi ettei se ole semmoista käyttövaraa joka voitaisi toimeentulotukea hakiessa laskea tuloksi, myöskään ylipäätään semmoista omaisuutta joka voitaisi toimeentulotukilain nojalla realisoida HaO kautta.

Mitä vaikeammin realisoitava omaisuus on kyseessä, sitä vaikeammin sitä lopulta voidaan toimeentulotukea vastaan vaatia realisoitavaksi, ja tuki täytyy myöntää vaikka sitten takaisinperintäpäätöksellä "tulevasta realisoituvasta tulosta". Viimeistään valituskäsittelyn kautta monikin realisointiyritys kuitenkin kaatuu lopullisesti.

Käyttöauto on nyt on yksi näistä, kuten myös oma asuinkäytössä oleva asunto, mitä ei tarvitse realisoida, jollei omista useampia autoja tai asuinkelpoisia asuntoja.

Lue lisää

"Omaisuus kuten asunto, auto, tai etenkin osaomistus vaikkapa maapalaan ei estä toimeentulotuen saamista. Voidaan toki vaatia että omaisuus on realisoitava ajan x määräajassa, jonka jälkeen toimeentulotuki myönnetään takaisinperintäpäätöstä vastaan. "

Omistustusasuntoa ei lasketa varallisuudeksi, auto sen sijaan luetaan tuohon toimeentulolain 12 §:n kohtaan 4 kuuluvaksi, joten realisointia voidaan vaatia, jos auton käyttö ei ole toimeentulon kannalta välttämätöntä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Laki toimeentulotuesta
12 § Huomioon otettavat varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.

Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa;
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Kannattaa siten sijoittaa liikenevät varat asuntoon kiinni, jos on toimeentulotuen tarvetta.

676768767 kirjoitti:

"Omaisuus kuten asunto, auto, tai etenkin osaomistus vaikkapa maapalaan ei estä toimeentulotuen saamista. Voidaan toki vaatia että omaisuus on realisoitava ajan x määräajassa, jonka jälkeen toimeentulotuki myönnetään takaisinperintäpäätöstä vastaan. "

Omistustusasuntoa ei lasketa varallisuudeksi, auto sen sijaan luetaan tuohon toimeentulolain 12 §:n kohtaan 4 kuuluvaksi, joten realisointia voidaan vaatia, jos auton käyttö ei ole toimeentulon kannalta välttämätöntä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Laki toimeentulotuesta
12 § Huomioon otettavat varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.

Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa;
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Kannattaa siten sijoittaa liikenevät varat asuntoon kiinni, jos on toimeentulotuen tarvetta.

Lue lisää

"Kannattaa siten sijoittaa liikenevät varat asuntoon kiinni, jos on toimeentulotuen tarvetta."

Tai työvälineisiin. Monella työvälineet ovat arvokkaammat kuin omistusasunto. Pääkaupunkiseudulla tosin omistusasunnotkin ovat kalliita.

On myös olemassa sellaisia omaisuuden lajeja, joista ei pääse eroon mitenkään moneen vuoteen. Ainakaan millään järkevällä hinnalla. Esimerkiksi klassinen tapa suojata omaisuus on laittaa se osakeyhtiöön ja tehdä samassa yhteydessä sellainen osakassopimus, joka käytännössä estää omaisuuden realisoinnin ja omistusosuuden myymisen pitkäksi ajaksi - jolloin omaisuus ei täytä toimeentulotuen ehtoa realisoitavuudesta. Teknisiä toteutustapoja lakitoimistot neuvovat tuntevat tähän liittyen moniakin. Yksi niistä on sanktioida omaisuuden ennen aikainen myynti niin rankasti osakassopimuksessa, että myynnistä tulisi enemmän kuluja kuin tuottoja - jolloin myynti ei toisi tuottoja.

Suomessa on tapana vedota lakiin, kun menetellään epäeettisesti. Minä vetoan tekemisissäni lakiin, joka mahdollistaa tämän. Yritykset, jotka syytävät omaisuuttaan Bahama-saarille, cayman-saarille, Neitsytsaarille ja Panamaan, vetoavat myös lakiin. Mitä isot edellä sitä pienet perässä, mutta vain mitättämällä promilleosuudella verrattuna siihen, mitä isot edellä!

676768767 kirjoitti:

"Omaisuus kuten asunto, auto, tai etenkin osaomistus vaikkapa maapalaan ei estä toimeentulotuen saamista. Voidaan toki vaatia että omaisuus on realisoitava ajan x määräajassa, jonka jälkeen toimeentulotuki myönnetään takaisinperintäpäätöstä vastaan. "

Omistustusasuntoa ei lasketa varallisuudeksi, auto sen sijaan luetaan tuohon toimeentulolain 12 §:n kohtaan 4 kuuluvaksi, joten realisointia voidaan vaatia, jos auton käyttö ei ole toimeentulon kannalta välttämätöntä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Laki toimeentulotuesta
12 § Huomioon otettavat varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.

Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa;
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Kannattaa siten sijoittaa liikenevät varat asuntoon kiinni, jos on toimeentulotuen tarvetta.

Lue lisää

Käytännössä lakia ei sovelleta läheskään noin tiukasti, tai ainakaan kunnat eivät ole soveltaneet. Käyttöauto yleensä sallitaan k.o pykälästä huolimatta, ja erityisesti jos sen myynnistä ei olisi tiedossa suurta summaa rahaa. Tätä puoltaa myös seikka että se voidaan katsoa tarpeelliseksi mm. työnhaun kannalta.

"12 § Huomioon otettavat varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat."

Paino tässä laitetaan KÄYTETTÄVISSÄ oleviin varoihin. Kun mietitään esimerkiksi osaomistusta jostain kiinteistöstä tai tontista, joka ei ole asuinkäytössä olevaan asuntoon sidonnainen, vaan joku muu omistusosuus ei-asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä, niin osaomistus ei kuulu "helposti realisoitaviin varoihin", jotka voitaisiin heti laskea käytettävissä oleviin, "syötäviin varoihin". Näin ollen ne eivät kuulu 12 § mukaisiin varoihin ollenkaan laskiessa toimeentulotukilaskelmassa hjan tuloja.

Ainoa tie tällöin KELA:lla on vaatia esim. realisointia tietyssä x ajassa ja asettaa toimeentulotuki takaisinperittäväksi tulevaisuudessa realisoituvaa tuloa vastaan; tosin tällöin lunastusvastuu (käytännössä koko realisointi ja myynti) tästä omaisuudesta on KELA:lla, eli itse ei täydy hoitaa myyntiä.

Tällöin KELA:n täytyy laittaa tulevaa takaisinperintää vastaan myönnettyä toimeentulotukea varten pakkolunastushakemus HaO:lle vireille, mutta ei ole sanottua että HaO siihen koskaan lähtee, ja jos ei lähde, niin realisointia ja pakkolunastusta ei tapahdu. Toki jos tapahtuu, ja rahaa konkreettisesti joskus realisoituu hjan tilille tästä, niin sitten se on laskettavissa tuloksi, mutta vaikeasti realisoitavissa olevan omaisuuden suhteen lunastus voi HaO puolesta jäädä kokonaan tekemättä, tai ainakin kestää kauan, jolloin kiinteä omaisuus kuten osaomistus tontista ei ole toimeentulotukilaskelmassa "12 § Huomioon otettavat varat" mukaista tuloksi laskettavaa rahavaraa, joten sillä perusteella ei voi toimeentulotukea hylätä.

Huomiona tässä koko prosessissa on se, että jos KELA myöntää toimeentulotukea takaisinperintää vastaan, niin realisointivastuu ja realisoinnin hoitaminen lakiteitse (HaO kautta) on KELA:lla, eli myyntivastuu ei suinkaan ole toimeentulotuen hjalla, ja omaehtoisesti realisoimatta jättäminen ei ole este toimeentulotuen myöntämiselle.

Esimerkki tapauksesta jossa sossu on yrittänyt ottaa toimeentulotuen hjan ei-asuinkäytössä olevan "turhan" kiinteistön ("Isovanhemmilta lahjaksi vuonna 1996 saatu kiinteistö ei ollut asumiskäytössä eikä muutoinkaan tarpeen A:n toimeentulon turvaamiseksi"; käsittääkseni kokonaan omassa omistuksessa, ei edes osaomistuksessa, joka on vaikeammin realisoitavissa) huomioon "12 § Huomioon otettavat varat" mukaisena varana, joka voitaisi ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tulona, jolloin oikeutta toimeentulotukeen ei syntyisi.

Ei mennyt läpi, päätös oli laiton. Ei-asuinkäytössä olevaa hjan omistuksessa olevaan kiinteistöä ei voitu katsoa "12 § Huomioon otettavat varat" mukaisena varana; tämän korjasi KHO, ja sossun täytyi myöntää hjalle toimeentulotukea, huolimatta siitä, että hja omisti tämän lahjana saadun kiinteistön joka ei ollut asuinkäytössä.

http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/omaisuuden_realisointi.php

Diaarinumero: 1339/3/11
Antopäivä: 9.11.2012
Taltio: 3083
"Oikeutta toimeentulotukeen määriteltäessä huomioon voitiin ottaa vain ne varat, jotka olivat henkilön käytettävissä toimeentulotukea myönnettäessä. A:n varoihin kuului edellä tarkoitettu kiinteistö. Tämä omaisuus ei kuitenkaan ollut toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla A:n käytettävissä olevaa varallisuutta. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevilla varoilla tarkoitettiin sellaista omaisuutta, joka oli helposti realisoitavissa tai jonka käytettäväksi saattaminen ei edellyttänyt realisoimistoimia. Toimeentulotuen hakijan varallisuusarvoisen kiinteän omaisuuden myyntiä ei siten voitu asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. A:n kiinteistöä ei voitu ottaa hänen varoinaan huomioon määriteltäessä hänen oikeuttaan toimeentulotukeen. "

3323444 kirjoitti:

Käytännössä lakia ei sovelleta läheskään noin tiukasti, tai ainakaan kunnat eivät ole soveltaneet. Käyttöauto yleensä sallitaan k.o pykälästä huolimatta, ja erityisesti jos sen myynnistä ei olisi tiedossa suurta summaa rahaa. Tätä puoltaa myös seikka että se voidaan katsoa tarpeelliseksi mm. työnhaun kannalta.

"12 § Huomioon otettavat varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat."

Paino tässä laitetaan KÄYTETTÄVISSÄ oleviin varoihin. Kun mietitään esimerkiksi osaomistusta jostain kiinteistöstä tai tontista, joka ei ole asuinkäytössä olevaan asuntoon sidonnainen, vaan joku muu omistusosuus ei-asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä, niin osaomistus ei kuulu "helposti realisoitaviin varoihin", jotka voitaisiin heti laskea käytettävissä oleviin, "syötäviin varoihin". Näin ollen ne eivät kuulu 12 § mukaisiin varoihin ollenkaan laskiessa toimeentulotukilaskelmassa hjan tuloja.

Ainoa tie tällöin KELA:lla on vaatia esim. realisointia tietyssä x ajassa ja asettaa toimeentulotuki takaisinperittäväksi tulevaisuudessa realisoituvaa tuloa vastaan; tosin tällöin lunastusvastuu (käytännössä koko realisointi ja myynti) tästä omaisuudesta on KELA:lla, eli itse ei täydy hoitaa myyntiä.

Tällöin KELA:n täytyy laittaa tulevaa takaisinperintää vastaan myönnettyä toimeentulotukea varten pakkolunastushakemus HaO:lle vireille, mutta ei ole sanottua että HaO siihen koskaan lähtee, ja jos ei lähde, niin realisointia ja pakkolunastusta ei tapahdu. Toki jos tapahtuu, ja rahaa konkreettisesti joskus realisoituu hjan tilille tästä, niin sitten se on laskettavissa tuloksi, mutta vaikeasti realisoitavissa olevan omaisuuden suhteen lunastus voi HaO puolesta jäädä kokonaan tekemättä, tai ainakin kestää kauan, jolloin kiinteä omaisuus kuten osaomistus tontista ei ole toimeentulotukilaskelmassa "12 § Huomioon otettavat varat" mukaista tuloksi laskettavaa rahavaraa, joten sillä perusteella ei voi toimeentulotukea hylätä.

Huomiona tässä koko prosessissa on se, että jos KELA myöntää toimeentulotukea takaisinperintää vastaan, niin realisointivastuu ja realisoinnin hoitaminen lakiteitse (HaO kautta) on KELA:lla, eli myyntivastuu ei suinkaan ole toimeentulotuen hjalla, ja omaehtoisesti realisoimatta jättäminen ei ole este toimeentulotuen myöntämiselle.

Esimerkki tapauksesta jossa sossu on yrittänyt ottaa toimeentulotuen hjan ei-asuinkäytössä olevan "turhan" kiinteistön ("Isovanhemmilta lahjaksi vuonna 1996 saatu kiinteistö ei ollut asumiskäytössä eikä muutoinkaan tarpeen A:n toimeentulon turvaamiseksi"; käsittääkseni kokonaan omassa omistuksessa, ei edes osaomistuksessa, joka on vaikeammin realisoitavissa) huomioon "12 § Huomioon otettavat varat" mukaisena varana, joka voitaisi ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon tulona, jolloin oikeutta toimeentulotukeen ei syntyisi.

Ei mennyt läpi, päätös oli laiton. Ei-asuinkäytössä olevaa hjan omistuksessa olevaan kiinteistöä ei voitu katsoa "12 § Huomioon otettavat varat" mukaisena varana; tämän korjasi KHO, ja sossun täytyi myöntää hjalle toimeentulotukea, huolimatta siitä, että hja omisti tämän lahjana saadun kiinteistön joka ei ollut asuinkäytössä.

http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/omaisuuden_realisointi.php

Diaarinumero: 1339/3/11
Antopäivä: 9.11.2012
Taltio: 3083
"Oikeutta toimeentulotukeen määriteltäessä huomioon voitiin ottaa vain ne varat, jotka olivat henkilön käytettävissä toimeentulotukea myönnettäessä. A:n varoihin kuului edellä tarkoitettu kiinteistö. Tämä omaisuus ei kuitenkaan ollut toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla A:n käytettävissä olevaa varallisuutta. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevilla varoilla tarkoitettiin sellaista omaisuutta, joka oli helposti realisoitavissa tai jonka käytettäväksi saattaminen ei edellyttänyt realisoimistoimia. Toimeentulotuen hakijan varallisuusarvoisen kiinteän omaisuuden myyntiä ei siten voitu asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. A:n kiinteistöä ei voitu ottaa hänen varoinaan huomioon määriteltäessä hänen oikeuttaan toimeentulotukeen. "

Lue lisää

Miksi takerruit siihen takaisinperintä-realisointiin, kun et ymmärrä näemmä lakitekstiä, sillä se mitä voidaan lukea toimeentulolain 12 §:n perusteella huomioon otettaviksi varoiksi vaikuttaa myönnettävän toimeentulotuen suuruuteen, mutta ei ratkaise vielä kysymystä takaisinperinnän mahdollisuudesta.

Asunto on noista selkeästi varmin ja helpoin varallisuuden turvaaja ja sitäpaitsi kun se lähtökohtaisesti on lailla säädetty yhdenvertaisuutta loukkaavaksi, ei kenellekään pitäisi tulla sen hyödyntämisestä omantunnontuskia. Vai väittääkö joku, että asuntosäästörahat pitäisi käyttää ensin elämiseen, jos sattuu putoamaan työmarkkinoilta ja kun kuitenkin työtön naapuri omistusasunnossaan voi huoletta vetää täyttä toimeentulotukea. Asuntolainavelkoja ei toimeentulotuesta tietenkään makseta, mutta lie joku käynyt senkin ihan tuomioistuimessa tarkistuttamassa.

676768767 kirjoitti:

"Omaisuus kuten asunto, auto, tai etenkin osaomistus vaikkapa maapalaan ei estä toimeentulotuen saamista. Voidaan toki vaatia että omaisuus on realisoitava ajan x määräajassa, jonka jälkeen toimeentulotuki myönnetään takaisinperintäpäätöstä vastaan. "

Omistustusasuntoa ei lasketa varallisuudeksi, auto sen sijaan luetaan tuohon toimeentulolain 12 §:n kohtaan 4 kuuluvaksi, joten realisointia voidaan vaatia, jos auton käyttö ei ole toimeentulon kannalta välttämätöntä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Laki toimeentulotuesta
12 § Huomioon otettavat varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.

Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa;
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Kannattaa siten sijoittaa liikenevät varat asuntoon kiinni, jos on toimeentulotuen tarvetta.

Lue lisää

Mutta mutta! Jos realisointipakkoa ei ole, niin kelan ohjeissa auton arvolla on 5000€ kelan omien ohjeiden mukaan. Kela haluaa ihmisten ajelevan vaan polkupyörällä ja jos jostakin syystä autoa ei tarvitsisikaan realisoida, sen auton pitäisi olla turvaton, hirveän näköinen ja 10-15 vuotta vanha romu.

Kuinka niin ei voi vedota perustuslakiin?

Missä kohtaa PL2lku 15§ on kohta, että muista omaisuuteen liittyvistä asioista VOIDAAN SÄÄTÄÄ/MÄÄRÄTÄ/RAJOITTAA lailla?

Ainoa omaisuuteen kohdistuva määräys/puuttuminen on pakkolunastus.

Muita omaisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä taikka määräyksiä ei perustuslaki SALLI.

Tarkka sanamuoto: Jokaisen omaisuus ON TURVATTU. (PIISTEE)
Omaisuuden PAKKOLUNASTUKSESTA yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan SÄÄDETÄÄN LAILLA,

Eli mitään määräyksiä taikka ehdollistamisia ei sallita jotka kohdistuu omaisuuteen eli tyyliin "sinun on myytävä OMISTAMASI auto/maapalsta/veneesi/ylimääräinen kattovalaisin taikka muu, jotta meidän ei tarvisi maksaa toimeentulotukea sitten vasta kun olet syönyt omaisuutesi".

Cabish?

Katsoisit nyt ensin toimeentulotukilain 21 §:n sisällön, koska se on keskeisin asia arvioitaessa takaisinperinnän ulottovuutta, mutta vauhkoat vain toimeentulotukilaskelmaan 12 §:n perusteella luettavien varojen määrästä ja yrität sen perusteella vetää johtopäätöksiä takaisinperinnästä ja päädyt sitten siitä hyvästä aprikoimaan realisoinnin vaikeutta HaO:ssa jonkin yksittäisen oikeustapauksen nojalla.

Eikä olisi yhtään pahitteeksi vikaista koko 4-luku Toimeentulotuen takaisinperinnästä edes kertaalleen ja auttavasti läpi ennenkuin alkaa suoltamaan neuvoja nettipalstalle.

Laki toimeentulotuesta
21 § Takaisinperinnän edellytykset ja esteet

Toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

Korvausvelvollisen vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä ei voida hänen elinaikanaan pakkotoimin myydä tai muutoin käyttää toimeentulotuen takaisinperintään.

Toimeentulotukea ei voida periä takaisin 2 momentissa tarkoitetuista varoista korvausvelvollisen kuoltuakaan, jos periminen vaarantaisi sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on pitänyt huolta tai olisi ollut velvollinen pitämään huolta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412#L1

Niin?
Otin esille 12 § ja käytettävissä olevat varat, koska tämä on se seikka, joka määrittää sen onko toimeentulotukea oikeus ylipäätään saada. Jos omistaa omaisuutta joka ei ole helposti realisoitavaa (kuten ei asuinkäytössä oleva kiinteistö tai tontti), niin näillä seikoilla tästäkin huolimatta toimeentulotukeen ON oikeus.

Mahdollinen takaisinperintä vaikeasti realisoitavasta omaisuudesta otetaan huomioon vasta takautuvasti ja vasta silloin, kun HaO on KELA:n pyynnöstä onnistuneesti realisoinut k.o omaisuuden. Tätä ennen k.o vaikeasti realisoitavalla omaisuudella ei ole mitään vaikutusta toimeentulotukilaskelmassa.

Muuta en ole väittänytkään.

Takaisinperintäpäätös mahdollisesti myöhemmin realisoituvasta omaisuudesta (jonka KELA-HaO akseli joutuu realisoimaan, jos tämän hoitamiseen ei itse lähde) on asia täysin erikseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko toimeentulotukioikeus olemassa ennen kuin omaisuus realisoituu rahaksi. Jos KELA tahtoo vaikeasti realisoitavan omaisuuden saada tulevaisuudessa laskettavaksi osaksi käytettävissä olevaa varaa toimeentulotukilaskelmassa, silloin, tai takautuvasti periä jälkikäteen jo maksetusta toimeentulotuesta, tulee KELA:n ryhtyä asian suhteen toimeen, ja ensiksi saada Hallinto-oikeuden kautta k.o omaisuus konkreettisesti realisoitua.

Edelleen, tällä ei ole mitään tekemistä toimeentulotukioikeuden kanssa tässä vaiheessa, ennen kuin omaisuus on KELA toimesta saatu realisoitua. Oikeus siihen asti täysimääräisenä toimeentulotukeen ON.

Pykälät 20 §, 21 §, 22 §, 23 § koskevat pelkästään toimeentulotuen takaisinperintää TAKAUTUVASTI odotettavissa olevasta realisoituvasta tulosta.

Se, voiko ja lähteekö HaO realisoimaan ihan kaikkea, jonka VOISI REALISOIDA takaisinperintää vastaan sitten joskus myöhemmin, on asia erikseen, ja sen mahdollinen vaikeus on HaO:n ongelma. Edelleen, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että oikeus toimeentulotukeen (takaisinperintäpäätöstä vastaan, tai sitten ilman, jos tähän ei lähdetä VAIKKA VOITAISI) on olemassa huolimatta vaikeasti realisoitavissa olevasta omaisuudesta.

Sä et nyt näytä käsittävän sitä, että olen selvästi erotellut oikeuden toimeentulotukeen huolimatta vaikeasti realisoitavasta kiinteästä omaisuudesta huolimatta (jonka ei tapauksessa ole asuinkäytössä oleva asunto, vaan muu "ylimääräinen tontti/kiinteistö") joka ei ole 12 § mukainen hakuhetkellä käytettävissä oleva vara, joka on ratkaiseva tekijä siihen onko toimeentulotukeen täysi oikeus;

sekä sen, että ehkä mahdollisesti myöhemmin takaisinperintää vastaan myönnettyä tukea voidaan periä takaisin jostain realisoidusta omaisuudesta, olettaen, että se KELA:n ja HaO:n toimesta realisoituu.

Voiko enempää rautalangasta vääntää enää?

Siinä vielä yksi hyvä esimerkki jossa jakamaton kuolinpesä ei ole ollut A) este toimeentulotuen myöntämiselle, eikä sitä olla voitu edes B) määrätä takaisinperittäväksi 20 §, 21 §, 22 §, 23 § nojalla. KHO päätökset toimivat ennakkopäätöksinä muille vastaaville tapauksille, joten niitä tulisi noudattaa samanlaisissa tapauksissa :
http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/KHO-perinto.php

PiikkiLanka01313 kirjoitti:

Niin?
Otin esille 12 § ja käytettävissä olevat varat, koska tämä on se seikka, joka määrittää sen onko toimeentulotukea oikeus ylipäätään saada. Jos omistaa omaisuutta joka ei ole helposti realisoitavaa (kuten ei asuinkäytössä oleva kiinteistö tai tontti), niin näillä seikoilla tästäkin huolimatta toimeentulotukeen ON oikeus.

Mahdollinen takaisinperintä vaikeasti realisoitavasta omaisuudesta otetaan huomioon vasta takautuvasti ja vasta silloin, kun HaO on KELA:n pyynnöstä onnistuneesti realisoinut k.o omaisuuden. Tätä ennen k.o vaikeasti realisoitavalla omaisuudella ei ole mitään vaikutusta toimeentulotukilaskelmassa.

Muuta en ole väittänytkään.

Takaisinperintäpäätös mahdollisesti myöhemmin realisoituvasta omaisuudesta (jonka KELA-HaO akseli joutuu realisoimaan, jos tämän hoitamiseen ei itse lähde) on asia täysin erikseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko toimeentulotukioikeus olemassa ennen kuin omaisuus realisoituu rahaksi. Jos KELA tahtoo vaikeasti realisoitavan omaisuuden saada tulevaisuudessa laskettavaksi osaksi käytettävissä olevaa varaa toimeentulotukilaskelmassa, silloin, tai takautuvasti periä jälkikäteen jo maksetusta toimeentulotuesta, tulee KELA:n ryhtyä asian suhteen toimeen, ja ensiksi saada Hallinto-oikeuden kautta k.o omaisuus konkreettisesti realisoitua.

Edelleen, tällä ei ole mitään tekemistä toimeentulotukioikeuden kanssa tässä vaiheessa, ennen kuin omaisuus on KELA toimesta saatu realisoitua. Oikeus siihen asti täysimääräisenä toimeentulotukeen ON.

Pykälät 20 §, 21 §, 22 §, 23 § koskevat pelkästään toimeentulotuen takaisinperintää TAKAUTUVASTI odotettavissa olevasta realisoituvasta tulosta.

Se, voiko ja lähteekö HaO realisoimaan ihan kaikkea, jonka VOISI REALISOIDA takaisinperintää vastaan sitten joskus myöhemmin, on asia erikseen, ja sen mahdollinen vaikeus on HaO:n ongelma. Edelleen, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että oikeus toimeentulotukeen (takaisinperintäpäätöstä vastaan, tai sitten ilman, jos tähän ei lähdetä VAIKKA VOITAISI) on olemassa huolimatta vaikeasti realisoitavissa olevasta omaisuudesta.

Sä et nyt näytä käsittävän sitä, että olen selvästi erotellut oikeuden toimeentulotukeen huolimatta vaikeasti realisoitavasta kiinteästä omaisuudesta huolimatta (jonka ei tapauksessa ole asuinkäytössä oleva asunto, vaan muu "ylimääräinen tontti/kiinteistö") joka ei ole 12 § mukainen hakuhetkellä käytettävissä oleva vara, joka on ratkaiseva tekijä siihen onko toimeentulotukeen täysi oikeus;

sekä sen, että ehkä mahdollisesti myöhemmin takaisinperintää vastaan myönnettyä tukea voidaan periä takaisin jostain realisoidusta omaisuudesta, olettaen, että se KELA:n ja HaO:n toimesta realisoituu.

Voiko enempää rautalangasta vääntää enää?

Siinä vielä yksi hyvä esimerkki jossa jakamaton kuolinpesä ei ole ollut A) este toimeentulotuen myöntämiselle, eikä sitä olla voitu edes B) määrätä takaisinperittäväksi 20 §, 21 §, 22 §, 23 § nojalla. KHO päätökset toimivat ennakkopäätöksinä muille vastaaville tapauksille, joten niitä tulisi noudattaa samanlaisissa tapauksissa :
http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/KHO-perinto.php

Lue lisää

"Pykälät 20 §, 21 §, 22 §, 23 § koskevat pelkästään toimeentulotuen takaisinperintää TAKAUTUVASTI odotettavissa olevasta realisoituvasta tulosta."

Muunlaista takaisinperintää ei toimeentulotuesta voida tehdä kuin jäkikäteen ja se menee aina toimeentulotukilain 4-luvun säännösten perusteella, osan Kela voi kuitata suoraan etuudesta, mutta esimerkiksi se esillenostamasi muu-kuin-asuinkiinteistö joudutaan hakemaan hallinto-oikeuden tuomiolla, jotta siihen saadaan tarvittaessa ulosottomenettely.

KELA ei voi kuitata osittain toimeentulotuesta suoraan semmoista omaisuutta tai varallisuutta, joka ei ole 12 § mukaista hakuhetkellä käytettävissä olevaa varaa. Vara on joko käytettävissä oleva, tai se ei ole. Yksittäinen kohde ei ole osittain käytettävissä oleva vara.

Pykälien 20 §, 21 §, 22 §, 23 § nojalla takaisinperittävää omaisuutta ei voida periä ennakkoon huomioiden se osana toimeentulotukilaskelmaa, vaan se tapahtuu vasta sitten, kun mm. ulosottomenettelyn kautta jotain rahaa konkretisoituu tilille oikeasti.

676768767 kirjoitti:

"Pykälät 20 §, 21 §, 22 §, 23 § koskevat pelkästään toimeentulotuen takaisinperintää TAKAUTUVASTI odotettavissa olevasta realisoituvasta tulosta."

Muunlaista takaisinperintää ei toimeentulotuesta voida tehdä kuin jäkikäteen ja se menee aina toimeentulotukilain 4-luvun säännösten perusteella, osan Kela voi kuitata suoraan etuudesta, mutta esimerkiksi se esillenostamasi muu-kuin-asuinkiinteistö joudutaan hakemaan hallinto-oikeuden tuomiolla, jotta siihen saadaan tarvittaessa ulosottomenettely.

Lue lisää

Ja semmoista ei ole olemassakaan, kuin takautuva takaisinperintä, vaan jos myönnetty toimeentulotuki vaaditaan maksettavaksi takaisin (=takaisinperintä), siitä on kelan/sossun tehtävä aina päätös samallakertaa kun on myönnetty toimeentulotukea, se on yksiselitteisesti sanottu laissa:

20 §
Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä toimielin voi samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin:

Ja semmoista toimeentulotuen takaisinperintäpäätöstä ei ole olemassakaan, missä ei olisi yksilöidysti määritelty, mihin omaisuuteen takaisinperintäpäätös kohdentuu.

Takaisinperintä tapahtuu täten vasta, kun yksilöity kohde on realisoitu, koska yksilöity vaikeasti realisoitava kohde ei ole 12 § mukaisesti käytettävissä oleva vara toimeentulotukeen nähden (ensisijaisuusperiaate), vaan vasta siitä realisoimalla saatu tuotto on käytettävissä oleva vara.

Ja "takautuvalla" meinasin toki sitä, että takaisinperintäprosessi itsessään tapahtuu "takautuvasti", koska em. mukaisesti vaikeasti realisoitavissa oleva yksilöity omaisuuden kohde ei ole hakuhetkellä käytettävissä oleva vara (edes osittain), vaan se voi olla sitä vasta, kun se on realisoitu rahaksi.