Mitä jos haluaa vaan kuolla?

Olen suunnitellut omaa kuolemaani jo vuosia. Odottanut, että lapset kasvavat aikuisiksi. Että onni tulee kuitenkin. Että löydän edes hitusen siitä, minkä takia muut tahtovat elää.

Olen antanut itselleni aikarajoja. Hakenut apua, yrittänyt ja yrittänyt. Mutta en näe tässä elämässäni mitään järkeä. Minusta ei ilmeisesti tule koskaan onnellista.

En saa edes sanoa kenellekään, että olen onneton ja menettänyt täysin elämänilon ja- halun. Ihmiset loukkaantuvat, sanovat että olen itsekäs, että en kunnioita elämää, etten välitä heistä. Siksi en enää puhu tunteistani kenellekään. Elämäni näyttää ulospäin siltä, mitä ihmiset haluavat siinä nähdä. Mutta minä itse olen aina vain onnettomampi, etäämmällä kaikesta ja kaikista.

Syön lääkkeitä, jotta kestän aina uuden päivän maailmassa, joka ei ole minun maailmani - joka ei anna minulle mitään, vain ottaa ja ottaa loputtomiin. Jossa ihmiset väittävät välittävänsä, mutta eivät halua kuulla minusta mitään todellista. Jossa minä olen olemassa ikuisesti vain muita varten, mutta kukaan ei koskaan minua varten.

Mutta osaan tämän jutun. Tiedän, mitä ihmiset haluavat. Annan sen viimeiseen saakka, eikä kukaan ikinä saa tietää, että kyse olisi tahallisuudesta. Ikävä tapaturma.

Odotan rauhaa, sitä että voi lakata teeskentelemästä. Luovuttaa vihdoinkin. Olla vapaa.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Elämänpakolainen kirjoitti:

Olen suunnitellut omaa kuolemaani jo vuosia. Odottanut, että lapset kasvavat aikuisiksi. Että onni tulee kuitenkin. Että löydän edes hitusen siitä, minkä takia muut tahtovat elää.

Olen antanut itselleni aikarajoja. Hakenut apua, yrittänyt ja yrittänyt. Mutta en näe tässä elämässäni mitään järkeä. Minusta ei ilmeisesti tule koskaan onnellista.

En saa edes sanoa kenellekään, että olen onneton ja menettänyt täysin elämänilon ja- halun. Ihmiset loukkaantuvat, sanovat että olen itsekäs, että en kunnioita elämää, etten välitä heistä. Siksi en enää puhu tunteistani kenellekään. Elämäni näyttää ulospäin siltä, mitä ihmiset haluavat siinä nähdä. Mutta minä itse olen aina vain onnettomampi, etäämmällä kaikesta ja kaikista.

Syön lääkkeitä, jotta kestän aina uuden päivän maailmassa, joka ei ole minun maailmani - joka ei anna minulle mitään, vain ottaa ja ottaa loputtomiin. Jossa ihmiset väittävät välittävänsä, mutta eivät halua kuulla minusta mitään todellista. Jossa minä olen olemassa ikuisesti vain muita varten, mutta kukaan ei koskaan minua varten.

Mutta osaan tämän jutun. Tiedän, mitä ihmiset haluavat. Annan sen viimeiseen saakka, eikä kukaan ikinä saa tietää, että kyse olisi tahallisuudesta. Ikävä tapaturma.

Odotan rauhaa, sitä että voi lakata teeskentelemästä. Luovuttaa vihdoinkin. Olla vapaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu