Kuinka nyt jotkut vihervasurit kuvittelee 200 000 sotilaan riittävän yhtään mihinkään?
"Anni Sinnemäki (vihr) taas katsoo, että sodanajan joukkojen määrän voisi pudottaa alle 200 000 sotilaan. Sinnemäki laskee, että sillä säästettäisiin kolmannes puolustusmateriaaliin tarvittavista lisärahoista."
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014100118710596_uu.shtml
Anni Sinnemäki on kaulapantatsuhna ja hyödyllinen idiootti, joka avaa tietä rysssille. Suomen maarajan pituus ei tiettävästi ole juurikaan muuttunut sitten 1944. (Toki Paatsjoen voimalan myynti muutti rajaa hieman Lapissa). Silloinkin suomalaisten puolustusasemat oli Kannaksella Vuoksen vesistöjä hyväksikäyttäen mahdollisimman lyhyet. Kannaksella maarajan osuus jäi karkeasti alle 100 km ja U-asemassa n. 20-30 km. Lisäksi 14.D oli Rukajärvellä pitäen asemansa liki 50 km leveydeltä.
Nyt on suoraa maarajaa pelkästään jo Vironlahdelta Ilomantsin itäisimpään kulmaan n. 300 km. Ja siitä pohjoiseen lähes saman kuin 1944.
Jatkosodan lopulla Suomella oli liki 600 000 miestä aseissa ja siihen vielä n. yhden AK:n verran (n. 50 000) lottia muissa tehtävissä. Yhteensä siis 15 divisioonaa ja 6 prikaatia. Se riitti nipin napin Kannaksen puolustukseen eli 2/3 osaa tuosta määrästä oli siellä. Loput tulppasi U-asemaa. Saksalaisia oli n. 200 000 ja niistä taistelujoukkoja n. 7 divisioonaa. Lisäksi Kannakselle tuotiin vielä saksalaisia joukkoja ainakin yhden divisioonan verran.
Saksalaiset vastasi maarajasta yli puolen Suomen osalta eli Oulujokilinjan pohjoispuolesta.
Silloinen pääministeri, sotahistorian harrastajaksikin tunnustautunut, Paavo Lipponen oli täydellisen tietämätön, mikä rintamatilanne oli taisteluiden loputtua elokuun puolivälissä 1944.
Pääministeri (1996) Paavo Lipposen mukaiset Suomen rajat sodan loputtua on kerrottu Helge Seppälän kirjassa, jossa sivulla 178 kerrotaan näin:
>>Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle Suomen ja Venäjän rajalle. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.>>
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998
Tunnettu sotahistorioitsija Helge Seppälä kirjoitti samaisessa kirjassa olleensa ITSE paikalla kuuntelemassa Paavo-pakkoruotsittajan pitämän puheen, jossa tuo pääministeri "Lipposen uusi rajalinjaus esiteltiin!"
Jokainen voi kuvitella kuinka silloiset Suomen armeijan joukot, 15 divisioonaa ja 6 prikaatia, olisi riittänyt yli 300 km matkalle Vironlahdelta Ilomantsiin -linjalle vailla merkittäviä vesiesteitä. Toki Ilomantsista ylöspäinkin tarvittiin omat "pysäyttäjänsä". Nykyisen armeijamme tilanne on vielä monin verroin kehnompi, eikä saksalaisetkaan enää vastaa yli puolen Suomen rajoista kuten 1944 kesällä.
Tässä on jälleen kerran ollut täydellinen passinpolttaja-typerys kommentoimassa kuinka taistelut 1944 eteni ja kuinka taistelut päättyi 1944.
Edes Talvisodassa ei sodan päätyttyä ollut tilanne tuollainen, saatika sitten 1944. Sota loppui 1940 ja 1944 suunnilleen VKT -asemiin eli Viipuri - Kuparsaari - Vuoksi - Taipale -linjalle. Vasta välirauhan solmimisen jälkeen 19.9.1944 suomalaiset alkoivat vetäytyä 1940 Moskovan pakkorauhan rajalle, EI YHTÄÄN ENNEN kuten usein lukee väitettävän.
Suurimpana erona vuoden 1940 tilanteessa, verrattuna 1944 tilanteeseen, oli Viipurin menetys ja että Viipurinlahdella ryssä ei päässyt yli kuten Talvisodan lopussa 1940 keväällä.
KAIKKI maa-alueet tuon linjan länsipuolelta menetettiin ns. vihreän veran äärellä neuvotteluissa, niin Hankoniemi 1940 kuin Porkkalakin 1944.
"Anni Sinnemäki (vihr) taas katsoo, että sodanajan joukkojen määrän voisi pudottaa alle 200 000 sotilaan. Sinnemäki laskee, että sillä säästettäisiin kolmannes puolustusmateriaaliin tarvittavista lisärahoista."
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014100118710596_uu.shtml
Anni Sinnemäki on kaulapantatsuhna ja hyödyllinen idiootti, joka avaa tietä rysssille. Suomen maarajan pituus ei tiettävästi ole juurikaan muuttunut sitten 1944. (Toki Paatsjoen voimalan myynti muutti rajaa hieman Lapissa). Silloinkin suomalaisten puolustusasemat oli Kannaksella Vuoksen vesistöjä hyväksikäyttäen mahdollisimman lyhyet. Kannaksella maarajan osuus jäi karkeasti alle 100 km ja U-asemassa n. 20-30 km. Lisäksi 14.D oli Rukajärvellä pitäen asemansa liki 50 km leveydeltä.
Nyt on suoraa maarajaa pelkästään jo Vironlahdelta Ilomantsin itäisimpään kulmaan n. 300 km. Ja siitä pohjoiseen lähes saman kuin 1944.
Jatkosodan lopulla Suomella oli liki 600 000 miestä aseissa ja siihen vielä n. yhden AK:n verran (n. 50 000) lottia muissa tehtävissä. Yhteensä siis 15 divisioonaa ja 6 prikaatia. Se riitti nipin napin Kannaksen puolustukseen eli 2/3 osaa tuosta määrästä oli siellä. Loput tulppasi U-asemaa. Saksalaisia oli n. 200 000 ja niistä taistelujoukkoja n. 7 divisioonaa. Lisäksi Kannakselle tuotiin vielä saksalaisia joukkoja ainakin yhden divisioonan verran.
Saksalaiset vastasi maarajasta yli puolen Suomen osalta eli Oulujokilinjan pohjoispuolesta.
Silloinen pääministeri, sotahistorian harrastajaksikin tunnustautunut, Paavo Lipponen oli täydellisen tietämätön, mikä rintamatilanne oli taisteluiden loputtua elokuun puolivälissä 1944.
Pääministeri (1996) Paavo Lipposen mukaiset Suomen rajat sodan loputtua on kerrottu Helge Seppälän kirjassa, jossa sivulla 178 kerrotaan näin:
>>Pääministeri Paavo Lipponen kertasi 12. päivänä syyskuuta 1996 jatkosodan päätöshetkeä sanoen: "Kesällä 1944, suurimmassa taistelussa mitä Pohjoismaiden maaperällä on koskaan käyty, Suomi pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen nykyiselle Suomen ja Venäjän rajalle. Minun isäni osallistui noihin taisteluihin, meidän isämme taistelivat noina vuosina ja pelastivat Suomen itsenäisyyden."
Pääministeri Lipponen ei yksilöinyt muita kuin oman isänsä, eikä näyttänyt muutenkaan perehtyneen tosiasioihin, sillä puna-armeija pysäytettiin paljon ennen nykyistä rajaa. Lipponen ei muistanut, että esimerkiksi Sortavala ja Käkisalmi olivat lujasti suomalaisten käsissä kun aselepo solmittiin.>>
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998
Tunnettu sotahistorioitsija Helge Seppälä kirjoitti samaisessa kirjassa olleensa ITSE paikalla kuuntelemassa Paavo-pakkoruotsittajan pitämän puheen, jossa tuo pääministeri "Lipposen uusi rajalinjaus esiteltiin!"
Jokainen voi kuvitella kuinka silloiset Suomen armeijan joukot, 15 divisioonaa ja 6 prikaatia, olisi riittänyt yli 300 km matkalle Vironlahdelta Ilomantsiin -linjalle vailla merkittäviä vesiesteitä. Toki Ilomantsista ylöspäinkin tarvittiin omat "pysäyttäjänsä". Nykyisen armeijamme tilanne on vielä monin verroin kehnompi, eikä saksalaisetkaan enää vastaa yli puolen Suomen rajoista kuten 1944 kesällä.
Tässä on jälleen kerran ollut täydellinen passinpolttaja-typerys kommentoimassa kuinka taistelut 1944 eteni ja kuinka taistelut päättyi 1944.
Edes Talvisodassa ei sodan päätyttyä ollut tilanne tuollainen, saatika sitten 1944. Sota loppui 1940 ja 1944 suunnilleen VKT -asemiin eli Viipuri - Kuparsaari - Vuoksi - Taipale -linjalle. Vasta välirauhan solmimisen jälkeen 19.9.1944 suomalaiset alkoivat vetäytyä 1940 Moskovan pakkorauhan rajalle, EI YHTÄÄN ENNEN kuten usein lukee väitettävän.
Suurimpana erona vuoden 1940 tilanteessa, verrattuna 1944 tilanteeseen, oli Viipurin menetys ja että Viipurinlahdella ryssä ei päässyt yli kuten Talvisodan lopussa 1940 keväällä.
KAIKKI maa-alueet tuon linjan länsipuolelta menetettiin ns. vihreän veran äärellä neuvotteluissa, niin Hankoniemi 1940 kuin Porkkalakin 1944.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on järjetön ja saattaa johtaa suursotaan, vaikka avaaja ei sitä ymmärrä.
Toisekseen Venäjää ei mikään uhkaa Suomen suunnasta.
Venäjä ei hyökkäisi mihinkään todellisen uhan alla. Venäjän turvallisuus ei ollut uhattuna v.1939 kun talvisota alkoi, eikä sitä uhattu v.1944 Kannaksen tapahtumien aikana.
Olisikin jo aika päästä eroon vanhasta ajattelutavasta ja suhtautua vakavasti omaan turvallisuustilanteeseem
n.
Eli sinä rättis olet siis sitä mieltä, että koko Suomen puolustusvoimat voidaan lopettaa turhina?
Kremlistä taitaa kajahtaa taas palkkapäivänä...
Onneton stallari on taa tyrkyttämässä valeitaan toisten nimiin.
1939 uhka Suomesta oli aiheellinen ja sitten myöhemmin setoteutuikin.
1944 ei uhattu, vaan hyökättiin ihan muuten vaan.
Tämä on hyvä esitys siitä, kuinka Suomen nykyinen puolustus perustuu pelkkään illusioon. Äkillisen hyökkäyksen tapahtuessa, ei edes liikekannallepanoa ehditä tekemään, varusteiden jakamisesta puhumattakaan. Vihollinen lamaannuttaa maan tietoliikentee tuhoamalla muutaman keskeisen linkkimaston, ja koko maa on halvaannutettu. Sähköt olisi poikki eikä junatkaan kulkisi, puhelimetkin olisi hetkessä pois pelistä. Naapurin vihreät miehet on suunnitelleet kaiken valmiiksi ja ostaneet tontit linkkimastojen läheltä...
typerykset on helppo jujuttaa informaatiosodalla.
Onneksi noita ei ole montaa.
Uskollisesti he toistavat, mitä isäntä Kremlistä käskee.
Tuntuu ihan siltä, että palstan tärkein kohdeyleisö on saavutettu kun sinä olet tekstin lukenut.
eivät tunne Suomen puolustuksen järjestelyä puhumattakaan kansainvälisen kriisin kehittymisestä.
Siksi on tarpeen yrittää vähentää luottamusta Suomen puolustuskykyyn.
""" eivät tunne Suomen puolustuksen järjestelyä puhumattakaan kansainvälisen kriisin kehittymisestä.
."""
Ihan turhaa pöpinää. Sinä tai kukaan muukaan ei tunne eikä tiedä ennalta miten seuraava kv-kriisi kehittyy jos sellainen on tullakseen. Satuilujahan saa aina keksiä mutta eivät ne kehity erilaisten povarien ennusteiden mukaan.
Ei tarvi olla ruudin keksijä, kun huomaa, että strategisia linjoja on vain muutamia alueella Jyväskylä, Hamina ja Porvoo. Niihin ei hyvin suuria joukkoja tarvita, mutta sitäkin laadukkaampi aseistus.
Just. Varuskuntia ei olekaan Jyväskylä - Helsinki -linjan itäpuolella kun Suomen ruotsalainen Wallin lakkautti niitä säästäen Draksvikin.
Mikkelin ja Kontiolahden varuskunta sai mennä hurrien sijasta.
Itä-Suomi on puskurivyöhykettä. Siellä puolustetaan maata.