Kristinuskoon on sekoitettu valtavasti pakanallisia perinteitä. Joitakin esimerkkejä:
Äiti ja lapsi -myytti kuvineen ja niiden palvontoineen, sunnuntai on pakanallinen auringonpäivä, joulu on pakanallinen auringon syntymäpäivä, joulukuusi, kaikkitietävä joulupukki, tiernapojat, 3 itäisen maan tietäjää, pääsiäispuput, pääsiäismunat, pyhäinpäivä hallowen-viettoineen...
Itse pääpiru on onnistunut sekottamaan melkein kaikkeen kirkoissa opetettavaan Raamatun totuuteen jotain pakanuudesta. Adventtikirkossa näitä pakanatapoja ei onneksi niin kokosydämisesti vietetä.
Äiti ja lapsi -myytti kuvineen ja niiden palvontoineen, sunnuntai on pakanallinen auringonpäivä, joulu on pakanallinen auringon syntymäpäivä, joulukuusi, kaikkitietävä joulupukki, tiernapojat, 3 itäisen maan tietäjää, pääsiäispuput, pääsiäismunat, pyhäinpäivä hallowen-viettoineen...
Itse pääpiru on onnistunut sekottamaan melkein kaikkeen kirkoissa opetettavaan Raamatun totuuteen jotain pakanuudesta. Adventtikirkossa näitä pakanatapoja ei onneksi niin kokosydämisesti vietetä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei-
Aikoinaan kristityt halusivat erottua pakanuudesta järjestämällä oman kristillisen juhlan erilaisiin auringon päivän menojen erotukseksi!
- Tässä on ollut vilpitön tarkoitus.
Adventtikirkon virallinen juhla joulu ei ole. Viikonpäivilläkään ei ole merkitystä tässä suhteessa!
Adventtikirkon virallisia juhlia on vain viikottainen Herran päivä, sekä ehtoollinen -näihin löytyy vuorenvarma asetus uudelle liitolle.
Pääsiäinen näkyy, mutta siihenkään ei ole asetusta uudelle liitolle, ja historiassa pääsiäisellä on ollut erilaisia merkityksiä.
Joulu näkyy sellaisella tavalla että tavallisesti jotakin pientä Jumalan palveluksen yhteydessä on, ja yksilöt yksilöllisesti, ja seurakunnat yksilöllisesti joulun kanssa.
Mutta hengellinen joulunvietto ei ole maailman joulunviettoa muistuttavaa, vaan perustuu kiitollisuuteen Jeesuksesta, -ja Jumalan Hengen yhteydessä olemiseen.
Ei taikauskoa, maailman maailman maailmallista menoa, ja pakanuutta näy Adventtikirkon menoissa koskaan.
Joulua alettiin viettämään Jeesuksen syntymän muistoksi Roomassa 350 luvulla. Jeesus ei kuitenkaan syntynyt vuonna 0 tai 1, vaan noin kolme vuotta aiemmin. (Matt 1:18-2:12, Luuk 1:26-56, 2:1-20)
Jeesuksen ensimmäiseen tuloon viittaavia profetioita on yli 200 Raamatussa. Kaikki toteutuivat juuri kuten oli ennustettu.
Ensimmäinen lupaus Kristuksesta annettiin jo Aadamille ja Eevalle. (1 Moos 3:15) Vuosisatojen kuluessa profeetat saivat ilmoituksia tulevasta Vapahtajasta ja Lunastajasta. Kaikkina aikoina oli näitä profetioita tuntevia ihmisiä, ei aina juutalaisten keskuudessa. Itämaan tietäjätkin olivat pakanakansaan kuuluvia.
"Jouluevankeliumi" luetaan tavallisesti joulun hengellisissä tilaisuuksissa. > Luuk 2:1-20
Alkuseurakunta ei Vapahtajan syntymäjuhlaa viettänyt, eikä joulunviettoon ole olemassa jumalallista Raamatullista asetusta.
Siksi joulu ei ole “virallinen” Raamatun asettama juhla. Joulua vietetään seurakunnissa seurakuntien oman ohjelman mukaan juhlatilaisuuksin, sekä kodeissa yksilöllisesti.
Juhlia joihin Raamatussa on uuden liiton ajalle asetus on vain ehtoollinen, kaste ja lepopäivä kerran viikossa.
Alkuseurakunta vietti ehtoollista päivittäinkin. (Apt 2:42, 46, 1 Kor 11:26)
Sana "joulu" tulee talvipäivän seisauksen muinaisesta germaanisesta nimestä. Joulunviettoon liittyvät tavat pohjautuvat kuitenkin paljolti myös vanhoihin pakanallisiin auringon- ja keskitalven juhlien tapoihin.
Roomalainen saturnalia juhla. Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuosien päättäjäiset ja vuodenvaihteen juhlakekri. Keskitalven juhla Suomessa jouluaika alkaa 24.12 ja päättyy loppiaisena. (Wikipedia:2013)
> Kristityt halusivat erottua pakanallisista juhlista omalla Kristus juhlallaan. Tarkoitus on ollut jalo ja hyvä vaikka Jeesuskaan ei syntymänsä muistojuhlaa ole itse asettanut.
Suomalaiseen joulunviettoon liittyy paljon tapoja jotka ovat Skandinaavista alkuperää. Mm. joulutonttu, joulukuusi sekä lahjojen antaminen 1800 luvulta.
Vihreää on käytetty itämaillakin juhlaviin somistustarkoituksiin raamatun kirjoittamisen aikoihin.
Joulun viettoa on joskus vastustettu pakanallisten liittymäkohtien vuoksi, mutta on huomioitava että kristityt tahtoivat erottua pois pakanallisuudesta omaan juhlaansa, ja alkoivat siksi viettää joulua erikseen omana juhlanaan erotuksena pakanoiden juhlista. Vaikuttimet olivat siis varsin jalot.
Joulukuusen pitoa on mietitty, onko se sopivaa? Kautta aikojen on vihreää tuotu sisään juhlistamaan juhlan aikaa. Omatunnon kysymyksissä ei voi antaa määräyksiä, mutta voidaan sanoa ettei koristeitakaan voida syntinä pitää, kunhan niitä ei ryhdytä palvomaan. Liiton arkkia koristi kaksi enkelikerubia. Salomonin temppeli on varsin loistokkaasti koristeltu. (2 Moos 20:4-5, 5 Moos 5:8-9)
Joulua viettävät jossakin muodossa yleensä kaikki ihmiset.
Siksi joulun vietto on paljon myös “pakanallista” juhlaa mässäilyineen (3 Moos 11:7, Jes 66:15-18, ) ja juominkeineen.
(1 Kor 5:11, 6:10, Moos 21:20, Snl 23:21)
Joulua vietetään maailmassa paljon ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen.
Joulun juhlavuus voi herkistää ihmisen tietysti muistamaan Jeesusta edes kerran vuodessa.
Jatkan alla >>>>>>>>>>>>>>
Jatkoa edelliseeni >>>
Jeesus Kristus ei elänyt maallisessa loisteliaisuudessa. Loistokkuus oli maallisessa merkityksessä kaukana Jeesuksen elämässä ja toiminnassa.
Jeesus loisti Jumalan Hengessä, rakkaudessa ja nöyryydessä uhraten ihmisten eteen. (Matt 4:24, 6:19-21, 7:20-21, 8:20, 25:45, Fil 2:8) Tätä Jeesus odottaa seuraajiltaankin.
Joulun oikeaan henkeen kuuluu hiljentyminen ja ilo Vapahtajasta. Lahjojen antamisessa tulisi huomioida, että lahjoja annetaan niille jotka tarvitsevat. Yltäkylläiset eivät lahjoja tarvitse. Kristillinen ilo ja kiitollisuus Kristuksen vanhurskaudesta kuuluu jouluun.
Joulua vietetään myös lepopäivän hengessä. (Jes 58:13-14) eli arkiaskareet, kaupanteko ja työ jäävät pois juhlan ajaksi ja Kristus valtaa mielen kokonaan.
Joulun henkeen kuuluu rakkaus, ja anteeksianto. (Ef 4:32, Kor 2:10, Matt 26:28) Ihminen vapautuu iloon vasta kun on antanut anteeksi kaikille. Kaunassa ja vihassa ihmisen viha kääntyy vain ihmistä itseään vastaan.
Ennen uhreja ja lahjoja sovitaan kaikki erimielisyys ja riita.
Kaiken kristillisen hengellisyyden ensimmäinen ehto ja vaikutin on aina rakkaus. (Ef 3:19, Joh 13:34, 15:10, 1 Joh 4:16, 1 Kor 13:1-13)
Jumalan valtakunnan perustuslaki on rakkauden- vapauden ja täydellisyyden laki. (Jaak 2:10-13, 1 Joh 4:8, 5:2-3)
Joulu on rauhan ja rakkauden juhla Vapahtajan Hengen mukaan. Gal 5:22
Siunauksia!
Jari Laurila
keskustelija
jarinhotelli kirjoitti: "Alkuseurakunta ei Vapahtajan syntymäjuhlaa viettänyt"
Uskoisin, että alkuseurakunta vietti samoja juhlia kuin Jeesus, eli lehtimajanjuhlaa ja hanukkaa. Näillä juhlilla on juutalainen perinne, mutta sen lisäksi niihin liittyy myös kristillinen ulottuvuus, minkä vuoksi kristittyjen tulisi niitä myös viettää.
Miksi kristittyjen tulisi nytkin viettää näitä juhlia? Lehtimajanjuhla on oikea Jeesuksen syntymäjuhla. Lehtimajanjuhlaa vietetään myös uudessa maassa. Hanukka taas on Jeesuksen Pyhän sikiämisen juhla. Itämailla syntyminen katsottiin alkavan jo sikiämisestä. Kannattaa katsoa nuo Kalle Venäläisen loistavat puheet!
Lehtimajanjuhla, Kalle Venäläinen kertoo TV7:lla
http://www.tv7.fi/vod/player/15505/
Hanukka, Kalle Venäläinen kertoo TV7:lla
http://www.tv7.fi/vod/player/15506/
Hei-
Lehtimajanjuhla oli sadonkorjuu-juhla.
Siunauksia!
tv. jarinhotelli
jarinhotelli kirjoitti: "Lehtimajanjuhla oli sadonkorjuu-juhla."
Niin oli vanhan liiton aikana ja on edelleen juutalaisille. Uuden liiton aikana se on myös Jeesuksen syntymäjuhla ja siinä on ulottuvuus myös Jeesuksen takaisin tuloon! Tuo Kalle Venäläisen puhe on avannut ainakin minun sokeat silmät!
Vielä aloitusviestiin lisään;
Nykyisinkin meillä on suuri määrä erilaisia liputus- ja uskonnollisessa mielessä vietettäviä juhlapäiviä. Ihmiset ovat nämä juhlat asettaneet itse itselleen.
On kuitenkin silloin miettittävä asioita mitä näihin juhliin liittyy uskon ja pelastuksen kannalta.
Jumalan lain asettama lepopäivä on ollut aina voimassa maailman luomisesta lähtien. Jumalan valtakunnan perustuslakikin on aina ollut voimassa. (1 Moos 2:2-3, Matt 5:17-18, Room 3:31, Luuk 16:17, 1 Kor 7:19, Jaak 2:8-13, 1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3, Ilm 14:12, 12:17) Laki on voimassa ajan loppuun saakka.
Voidaan sanoa että Raamatullisia jumalallisen asetuksen juhlia uuden liiton aikana ovat vain lepopäivä, sekä kristillinen kaste ja ehtoollinen ovat juhlia jotka Jeesus asetti kuolemansa ja ylösnousemuksensa muistoksi. (Matt 26:26-30, Luuk 22:14-20, Room 6:3-14, 1 Kor 11:23-29)
Juhlaa ylösnousemuksen muistoksi ei ole asetettu Raamatussa.
Uuden liiton ajalle ei ole joulusta eikä edes pääsiäisestäkään asetusta.
Kuitenkin joulua ja pääsiäistä vietetään. Juhlien vietossa on huomioitava että ne vietetään oikeassa hengessä. Juhlat sisältävät tapoja ja perinteitä joiden mielekkyyttä on jokaisen mietittävä itse. Juhlia on kalentereissa yllin kyllin monenlaista aina ihmiskunnan historiassa ollut.
Juhlien viettoa hengellisellä kristityllä ohjaa Jumalan Henki sydämessä kuten kaikkea muutakin hengellisyyttä. > Hes 36:26-27, Hebr 8:10.
Tarkkoja säädöksiä ei voida asettaa kaikessa.
Jumalan Henki kasvattaa, nuhtelee, puhuttelee, ojentaa, lohduttaa, syyttää mm. Ei pidä unohtaa tätä uuden liiton uskovan etuoikeutta päätellä ja ymmärtää itse Jumalan Hengen kanssa yhdessä asioita.
"Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." Jes 9:5
Siunauksia
jarinhotelli
jarinhotelli kirjoitti: "Voidaan sanoa että Raamatullisia jumalallisen asetuksen juhlia uuden liiton aikana ovat vain lepopäivä, sekä kristillinen kaste ja ehtoollinen ovat juhlia jotka Jeesus asetti kuolemansa ja ylösnousemuksensa muistoksi"
Tämä pitää paikkansa. Kuitenkaan Jeesus ei korvannut juhlien viettoa. Kalle Venäläinen selostaa tuon asian niin hyvin, katso linkki.
http://www.tv7.fi/vod/player/14600/
Juhlat kuvastavat paitsi Messiaan toimintaa myös Messiaan tuloa Kunnian Kuninkaana. On muistettava, että Jesus ja opetuslapset viettivät juhlia koko elämänsä ajan.
Matt. 28:20
"20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Hei-
Kyllä juhlia viettää saa!
Vappunenänkin saa päähänsä laittaa, juhannusvihdat tehdä jne.
Hengellinen kristitty on itse Jumalan Hengen kanssa mittarina omantuntonsa kanssa juhlien vietossa.
Siunauksia
tv. jarinhotelli
Lisäys vielä;
Unohdin mainita Adventtikirkon juhlista kastejuhlan, siis uskovaisten uskoontulon kasteen juhlan. Siinä on se kolmas sellainen juhla mihin Uudelle liitolle on Raamatun asetus.
Lapset siunataan, ja häät jahautajaiset vietetään.
Siunauksia!
jarinhotelli