Kirkkoon kuuluminen Helsingissä

Nyt kun vuodenvaihteen kiri on takana, voidaan alkaa odottaa yksityiskohtaisempia tietoja. Helsingissä on kiinnostavaa mihin tahtiin seurakunnissa mennään alle 50 %:n. Se on selkeä psykologinen raja ja antaa konkreettisen esimerkin muille, että hyvin tullaan toimeen ilman kirkkoa.
Kallion ja Paavalin seurakunnissa on jo aikaisemmin menty alle 50% ja viime vuoden aikana mentiin alle 50 %:n varmuudella myös Mikaelin seurakunnassa. Lähellä rajaa ovat Herttoniemen, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat. Niissä kaikissa saatetaan mennä alla 50 %:n kuluvan vuoden aikana. Eli vuoden päästä jo kuudessa seurakunnassa kirkkoon kuuluvat olisivat vähemmistössä.

Helsingin osalta 50% alitettaneen viimeistään 2019.
12318
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Kirkko on ilmoittanut julkaisevansa oikeat tiedot 16.1.

Äänestä
  • Kirkko ei halua näkyvästi esille yksittäisten helsinkiläisten seurakuntien jäsenosuuksia. Mistä nämä saisi kaivettua?

    Äänestä



  • Tuohan on varsin hieno tilasto. Viimeisimmän tilaston perusteella vuoden 2016 luvut näyttäisivät tulevan n. parin viikon päästä helmikuun alussa. Jäädään odottamaan. Äkkiseltään katsottuna kasteprosenttia ei ole valmiiksi laskettu. No, se onkin kirkon kannalta kovin masentava luku.

    Äänestä

  • 8765 kirjoitti:

    Tuolta puuttuu 2016....

    Täällä+on+vuoden+2016+jäsenmäärät+seurakunnittain:+https://www.kirkontutkimuskeskus.fi/viz?id=63Tietysti+jos+haluaa+jäsenosuuden,+pitää+tietää+alueen+asukasmäärä.+Jos+joku+löytää+tämän+tilaston+ja+jaksaa+laskea+sen+perusteella+prosentit,+nostan+hattua.+Olisikohan+joku+seurakunta+taas+alittanut+50+%?

    Äänestä

Lukujen perusteella voidaan todeta, että kirkon taktiikka mielistellä homomyönteisiä ihmisiä ei pure Helsingissäkään, vaikka siellä on paljon liberaalia väkeä. Kirkko häviää taistelun Helsingistä lähivuosina, vaikka se kuinka uhoaisi vihkivänsä mies- ja naisparit.

Äänestä
  • Oma mielipiteeni on että kirkon ainut mahdollisuus olisi muuttua demokraattisemmaksi järjestöksi ja siten uskottavammaksi. Toinen uskottavuutta nostava tekijä olisi, että kirkko alkaisi tekemään aidosti hyvää, eikä vaan kalastele kunniaa, lisää jäseniä maksamaan pappien ryypiskelyä.

    Länsimaat sekularisoituvat vauhdilla jolle kirkko ei voi mitään muuta kuin sopeutua. Sekulaarit ihmiset tukevat mielellään hyväntekeväisyyttä, mutta uskontoahan he eivät tue.

    Kirkko voisi siis siirtyä sekulaariin ja demokraattiseen suuntaan toiminnassaan joka miellyttää massoja ja voisi hidastaa erovyöryä. Uskovaisista osa hakeutuisi muualle, mutta vain marginaali sillä kyllä he ymmärtävät missä raha ja valta on. Usko on monelle uskovaiselle kuitenkin vain keino saada valtaa ja etuja itselleen..

    Äänestä

  • tunnustaaa kirjoitti:

    Oma mielipiteeni on että kirkon ainut mahdollisuus olisi muuttua demokraattisemmaksi järjestöksi ja siten uskottavammaksi. Toinen uskottavuutta nostava tekijä olisi, että kirkko alkaisi tekemään aidosti hyvää, eikä vaan kalastele kunniaa, lisää jäseniä maksamaan pappien ryypiskelyä.

    Länsimaat sekularisoituvat vauhdilla jolle kirkko ei voi mitään muuta kuin sopeutua. Sekulaarit ihmiset tukevat mielellään hyväntekeväisyyttä, mutta uskontoahan he eivät tue.

    Kirkko voisi siis siirtyä sekulaariin ja demokraattiseen suuntaan toiminnassaan joka miellyttää massoja ja voisi hidastaa erovyöryä. Uskovaisista osa hakeutuisi muualle, mutta vain marginaali sillä kyllä he ymmärtävät missä raha ja valta on. Usko on monelle uskovaiselle kuitenkin vain keino saada valtaa ja etuja itselleen..

    Tuossa on vain se pikkuongelma kirkon kannalta, että maalinen enemmistö vieroksuu Raamatun oppien ja opetusten suurta osaa, ja demokraattisemmaksi ja sekulaarimmaksi muuttuminen siten edellyttäisi kirkolta vielä selkeämpää Raamatun hylkäämistä. Pian kyse ei enää olisikaan uskontokunnasta vaan kansalaisjärjestöstä.

    Äänestä

  • tunnustaaa kirjoitti:

    Oma mielipiteeni on että kirkon ainut mahdollisuus olisi muuttua demokraattisemmaksi järjestöksi ja siten uskottavammaksi. Toinen uskottavuutta nostava tekijä olisi, että kirkko alkaisi tekemään aidosti hyvää, eikä vaan kalastele kunniaa, lisää jäseniä maksamaan pappien ryypiskelyä.

    Länsimaat sekularisoituvat vauhdilla jolle kirkko ei voi mitään muuta kuin sopeutua. Sekulaarit ihmiset tukevat mielellään hyväntekeväisyyttä, mutta uskontoahan he eivät tue.

    Kirkko voisi siis siirtyä sekulaariin ja demokraattiseen suuntaan toiminnassaan joka miellyttää massoja ja voisi hidastaa erovyöryä. Uskovaisista osa hakeutuisi muualle, mutta vain marginaali sillä kyllä he ymmärtävät missä raha ja valta on. Usko on monelle uskovaiselle kuitenkin vain keino saada valtaa ja etuja itselleen..

    Juuri näin kirkon tulisi tehdä. Oppikysymyset ovat marginalisoituneet kirkossa jo pitkään. Siinä mielessä että vain pieni ydinjoukko siellä niistä kiistelee. Jäsenistön enemmistä uskoo omalla tavallaan niin kuin uskoo tai ei usko ollenkaan, vaan on jäsenenä kun luulee että kirkko "tekee paljon hyvää - ei ainakaan kirkollisveroilla tee.

    Kirkon olisi todellakin syytä muuttua kansalaisjärjestöksi, joka ihan tosissaan, ja omia rahojaankin käyttäen, alkaisi tehdä hyvää, auttaa köyhiä ja vähäosaisia.

    Ei se hyvän tekeminen edellytä jumaluskoa ja sen harjoittamista. Siihen tuhraantuu ihan tolkuttoman suuri osa kirkon vuotuisista menoista, kun ottaa huomioon kuinka pientä prosenttia jäsenistä uskonnonharjoittamien kiinnostaa ja kuinka pieni osa osallistuu uskonnonharjoittamistilaisuuksiin, esim. sunnuntain jumalanpalveluksiin.

    (Alle yksi käynti vuodessa jäsentä kohti. Joka tarkoittanee, että suurin osa ei käy kertaakaan vuoden aikana. Ainakin suurin ryhmä ovat ne jäsenet, jotka vastaavat "en kertaakaan", kun kysytään kuinka monta kertaa vuodessa käyt jumalanpalveluksessa. Suuri osa ei ole käynyt vuosikausiin.)

    Kirkon jäsenistössä on epäilemättä enemmistö hyvinkin maallistuneita, joille kirkon tarjoamat uskonnonharjoittamistilaisuudet eivät ole tärkeitä ja joihin he harvoin tai eivät koskaan osallistu.

    Silti kirkko uskoo, kun kerran sitä korostaa ja mainostaa koko ajan, ja on varmasti oikeassakin, että hyvin moni jäsen jolla ei ole ainakaan vahvaa, jos minkäänlaista, kristillistä uskonvakaumusta, pysyy jäsenenä ja maksaa kirkkoveroa, koska kannattaa hyväntekoa, ei niinkään uskonnonharjoitusta.

    Siis kirkkokin myöntää että auttamishalu ei edellytä jumaluskoa, kristillistä tai muutakaan uskonvakaumusta. Kehottaahan se jopa ateisteja pysymään kirkon jäseninä tämän kirkon "hyvänteon" varjolla ja verukkeella.

    Jos tuo uskonnonharjoitus ja oppisaivartelu lopetettaisiin tai edes vähennettäisiin minimiin, niin kirkko voisi ihan aikuisten oikeasti alkaa tehdä hyvää, käyttää siihen enemmän kuin vain murusia, kuten nyt tekee, vuotuisesta kirkkoverotuotostaan.

    Sen jälkeen kirkko voisi kenties ihan valehtelematta kehua olevansa Suomen suurin hyväntekeväisyysjärjestö. Tällä hetkellä tuo väite on suuri valhe.

    Äänestä

  • "Kirkon jäsenistössä on epäilemättä enemmistö hyvinkin maallistuneita, joille kirkon tarjoamat uskonnonharjoittamistilaisuudet eivät ole tärkeitä ja joihin he harvoin tai eivät koskaan osallistu."

    Kyllä vain: "Iltalehden teettämän selvityksen mukaan vain 46 prosenttia kristillisiin yhdyskuntiin kuuluvista uskoo, että Jumala lähetti poikansa Jeesuksen maan päälle." http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015040319466064_uu.shtml

    Äänestä

Helsingin+seurakunnat+ovat+julkaisseet+vuoden+2016+luvut.+Paavali,+Kallio+ja+Mikaeli+ovat+alle+50%.+Helsingin+seurakuntayhtymän+alueella+kirkkoon+kuuluminen+on+54,3%.+Kun+katsoo+erillisiä+lukuja+suomenkielisten+miesten+ja+naisten+kuulumisesta+kirkkoon,+eivät+luvut+ole+oikein+johdonmukaisia.+Suomenkielisissä+seurakunnissa+naisten+kuuluminen+on+60,0+%+ja+miesten+51,5+%+ja+keskimäärin+56+%.+Vastaavat+luvut+kaikkien+osalta+ovat+60,6+%,+52,1+%+ja+54,3+%.+Miesten+ja+naisten+osalta+on+johdonmukaista,+että+ruotsinkieliset+nostavat+vähän+prosenttilukua+mutta+ei+ole+johdonmukaista,+että+kokonaisprosentti+on+pienempi.+En+osaa+sanoa+mitkä+luvut+heittävät.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Esimerkkiä_muille kirjoitti:

Nyt kun vuodenvaihteen kiri on takana, voidaan alkaa odottaa yksityiskohtaisempia tietoja. Helsingissä on kiinnostavaa mihin tahtiin seurakunnissa mennään alle 50 %:n. Se on selkeä psykologinen raja ja antaa konkreettisen esimerkin muille, että hyvin tullaan toimeen ilman kirkkoa.
Kallion ja Paavalin seurakunnissa on jo aikaisemmin menty alle 50% ja viime vuoden aikana mentiin alle 50 %:n varmuudella myös Mikaelin seurakunnassa. Lähellä rajaa ovat Herttoniemen, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat. Niissä kaikissa saatetaan mennä alla 50 %:n kuluvan vuoden aikana. Eli vuoden päästä jo kuudessa seurakunnassa kirkkoon kuuluvat olisivat vähemmistössä.

Helsingin osalta 50% alitettaneen viimeistään 2019.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu