Mistä uusi Jumala?

Sehän päivittyy koko ajan. Uusia lahkoja syntyy kuin sieniä sateella ja kaikilla eri käsitys siitä, minkälainen Jumala on. Markkinakapitalismi määrää sen, mikä niistä käsitteistä yleistyy.

Siis kenen mielestä virheellinen.?
Jumalan lain päämäärä on rakkaus. Jos se on virheellinen, niin haloo!

Tämänmaailman jumalan käsitys elämästä on virheellinen, vanhentunut jne, vaikka niin moni kumartelee rienaajan edessä.
Tuon kompuroinnin tähden, maailma on todella saastunut ja kuolemassa, että nälkä uhkaa. Siksi jumala- käsitys on kiivaasti muututtava tässä maailmassa. Ryöstämällä elämä ei jatku.

Katso, millainen on Jumalan ikuinen armopäätös! Jumala, hän. joka yksin on viisas, vanhurskas ja laupias, kaiken Luoja ja Isä, yli kaiken sen mitä isyys merkitsee. taivaassa tai maan päällä. Hän ennalta näki ikuisessa kaikkitietäväisyydessään, kuinka ihminen, hänen kuvansa, tuo jalo ja vapaa luomus ja koko ihmissuku lankeaisi hyvästä, missä se olisi saattanut pysyä olemalla tottelevainen ja vanhurskas, kuinka ihminen menettäisi Jumalan kuvan, syöksyen iankaikkiseen kuolemaan ja kadotukseen, täynnä vanhan käärmeen myrkkyä ja myytynä synnin valtaan. Silloin, hän päätti, ennen kuin oli laskenut luojankädestään tuota arvokasta sukua, itse huolehtia sen pelastuksesta antamalla sille Välittäjän, jonka olemuksessa eroamattomasti yhdistyisi inhimillisyys ja jumaluus. Hän valitsi meidät Kristuksessa ennen kuin maailman perustus oli laskettu.
Ei ollut mahdollista peruuttaa ainoatakaan Jumalan vanhurskaan lain kirjainta tai piirtoa. Yhtä mahdotonta oli langenneen suvun täyttää lakia. Se ei voinut antaa sellaista, mitä sillä ei enää ollut jäljellä, nim. tosi vanhurskautta ja pyhyyttä. Siis joko Jumalan aivoitus, joka oli liittynyt ihmisen luomiseen, oli tyhjiin raukeava, tai oli itse Jumalan keksittävä keino ihmisen pelastukseksi. Silloin armahti hän meitä omasta vapaasta rakkaudestaan, »oman tahtonsa hyvästä suosiosta, jalon armonsa kiitokseksi», määräten pelastuksemme oman rakkaan poikansa ikuisen ja itsekohtaisen Sanan, joka samanlaisesta laupeudesta ja rakkaudesta halukkaasti alistui tulemaan ihmisten veljeksi ja Autuudenruhtinaaksi - rupesi ihmiseksi ja sellaisena täyttäen lain ja kuoleman kärsien otti hankkiakseen takaisin sen, mikä oli kadonnut, palauttaakseen meidät hyvyyteen ja itsensä kautta rakentaaksensa meihin jälleen Jumalan kuvan.
Niin rakasti Jumala maailmaa, että antoi ainokaisen Poikansa. Hän tuli »ihmisen pojaksi» pelastaakseen sen, mikä oli kadonnut. Niin kuin yhden synnin vuoksi kadotus oli tullut kaikkien ihmisten osaksi, niin piti samoin yhden vanhurskauden kautta elämän vanhurskauden tulla kaikkien osaksi. Kuten me kaikki olemme kuolleet Aadamissa, niin tulisivat myös kaikki eläviksi Kristuksessa.
Tällainen oli Jumalan oma vapaa armopäätös. Johon ainoana syynä vain Jumalan vapaa riippumaton rakkaus. Vaikka kuinka etsisi, ei voi löytää mitään muuta syytä kuin: Hän rakasti, siksi rakasti hän. Emme pääse pitemmälle. Hän on valinnut meidät Kristuksessa oman tahtonsa hyvästä suomasta. Ei kenkään pyytänyt häntä, ei kukaan olisi sitä ansainnut. Se oli hänen oman tahtonsa hyvä suosio. Tässä on kultakaivos! Autuutemme, valitsemuksemme Kristuksessa on Jumalan oma vapaa päätös ja hänen omaa työtänsä. Raamattu sanoo: Jumala tekee kaiken itsensä tähden. Hän, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, on tahtonut päättää, että langennut ihmissuku oli Kristuksen kautta oleva hänen lapsensa. Hän on ottanut meidät lapsikseen. Jeesuksessa Kristuksessa tahtonsa hyvästä suomasta jalon armonsa kiitokseksi.


Mitä siihen on sanomista? Kun Jumala tahtoo tehdä jotakin, niin kuka voi estää häntä? Ken voi vastustaa hänen tahtoansa? Sen tähden sitä sanotaankin armopäätökseksi, armovalitsemukseksi. Sinun mielestäsi on aivan liian suurta että sinä olisit Jumalan lapsi. Sinä olet siihen tuiki arvoton, mutta mitä voit sille? Sellainen on Jumalan oman tahdon hyvä suoma. Mitäpä voimme sanoa Jumalan tahdon neuvoa vastaan? Milloin päättää hän luoda maailmoja, lukuisia kuin hietajyvät, milloin päättää luoda itselleen lapsia maan päälle ja näiden langettua vihollisen kiusauksiin auttaa heitä Vapahtajan kautta. Hän päättää kalliilla lunastuksella saattaa heidät taas lapsikseen, olkoot he kuinka turmeltuneita ja mahdottomia tahansa. Mitä sanottavaa meillä siihen on? Sellainen Jumalan tahdon vapaa suosio. Hän tekee kaiken itsensä tähden. Siinä on armovalitsemuksen valtava lohdullisuus.
Tästähän täytyy ainakin minun ainakin nähdä, että Jumalan armo ja rakkaus on vapaa ja meistä riippumaton. Tätä Paavalikin opettaa (Room. 9) armovalitsemuksesta, ottaessaan esimerkiksi kaksoset Jaakobin ja Esaun: »Ennen kuin lapset olivat syntyneetkään, ja ennen kuin olivat mitään hyvää tai pahaa tehneet, niin - että Jumalan aivoituksen mukainen valinta pysyisi, ei teoista, vaan kutsujasta riippuvana - sanottiin äidille: Suurempi on palveleva pienempää.» Niin tässäkin: Ennen kuin olimme luodut, ennen kuin maailman perustus oli laskettu, ennen kuin olimme tehneet mitään hyvää tai pahaa valitsi Jumala meidät Kristuksessa lapsikseen ja ikuisen autuuden perillisiksi.
Totta kyllä on tällainen armopäätös kuin ankarin taivaallisen ukkosen isku, joka murskaa kaikki tekojemme ansiot Jumalan edessä. Totisesti pitäisi sen herättää meidät ikuisesta harhaluulostamme, että Jumalan armo on riippuvainen meistä, meidän hurskaudestamme, meidän hyvistä töistämme! Hän on valinnut meidät Kristuksessa ennen kuin maailman perustus oli laskettu. Liian myöhään siis tulemme ansioinemme! Oi ikuista armoa!

C.O.ROSENIUS ( hieman lyhennettynä )

En tiedä mutta olen sitä mieltä että uskonnot eivät vie ihmiskuntaa enää eteenpäin. Huudetaan jumalien nimiä ja tapetaan toinen toisiaan. Tarvitaan jotain mitä ei ole koskaan ennen ollut. Itse uskon kyllä että kaiken takana on jokin luoja mutta kyse ihmiskunnalla on siitä että se matkaa tietään koko ajan ymmärrykseen tästä kaikesta ja uskonnot eivät enää toimi. Ihminen on ehkä aikoinaan saanut jotain hyötyä siitä mitä uskominen tuo mutta nykymaailma on täynnä lahkoja ja uskovaisia jotka tuomitsevat toinen toisensa ja kaiken erilaisuuden kuten homoseksuaalisuuden joka ei ole heiltä millään lailla pois muuta kuin heidän jumalansa kieltää tämän.

En usko että ihminen pystyy itse tuomaan uutta "jumalaa" vaan se tulee luonnollisesti niin kuin uskonnot aikoinaan. Tämä uusi vie uskonnot mukanaan pois.

Miksi pitäisi perustaa uusi uskonto?

Jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa.

Siinä on totuus, joka tulee tuntea.

Muut seikat liittyvät yleensä moraaliin ja käytökseen.

Jotta voitaisiin tietää, mitä Jumala tahtoo, tulisi meidän tietää absoluuttisia totuuksia hyvän ja pahan, oikean ja väärän alueilta.

Absoluuttinen totuus on puolueeton ja ihmisistä irrallinen "Jumalan mieli" asioista.

Raamatusta tuttu käsky rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä on riittävä käsky ja moraalinen ohjeistus luojaan uskoville, mutta jotta tätä käskyä voidaan käytännössä noudattaa, tulee sydämen olla hyvä ja sen lisäksi pitää erottaa hyvä ja paha toisistaan, niin kuin myös oikea ja väärä: se mikä on luvallista ja mikä ei ole luvallista ja mitä on hyvä tehdä vapaaehtoisesti.

Kultainen sääntö "Tee toiselle sitä hyvää, mitä toivot hänen tekevän sinulle" on hyvä ohje, mutta jos ei käsitystä siitä, mikä on Jumalan mielestä hyvää ja pahaa, oikein ja väärin, niin tämän käskyn noudattaminen voi johtaa rakkauden käskyn rikkomiseen: joku voi esimerkiksi pitää hyvänä päihteiden väärinkäyttöä ja juottaa kaverinsa humalaan, mutta se ei ole sitä hyvän tekemistä, mitä Jumala meistä tahtoo.

Jos jokin asia aiheuttaa vahinkoa toiselle ja on väärämielistä, niin silloin sitä ei ole lupa tehdä tai suunnitella (himoita, ajatella).

Jos jokin asia on hyödyksi toiselle ja on oikeamielistä, niin silloin sitä on lupa tehdä ja suunnitella (haluta, ajatella, tahtoa).

Jos joku ei tunne sitä, mikä on Jumalan mielestä oikeamielistä ja mikä väärämielistä, niin hän ei voi toteuttaa Jumalan tahtoa tietoisesti omassa elämässään: vahingossa se voin silloin tällöin onnistua.

Ylpeät ihmiset ovat aina halunneet kehittää oman jumalansa. Jumala ei pienen ihmisen kapinasta järkyty, eivätkä ikuiset Jumalan lait sen seurauksena kumoudu.

Jumala tarjoaa ihmiselle edelleenkin joko siunauksen tai kirouksen tietä. Siunauksen tie johtaa iankaikkiseen elämään Jumalan läsnäolossa ja kirouksen tie kadotukseen. Jumala tietenkin toivoisi, että kaikki valitsisivat siunauksen tien.

Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon. Armoa ei tietenkään tarvitse ottaa vastaan, jos kantti ei kestä nöyrtyä. Ihminen saa vapaasti pelata uhkapeliä sielullaan ja tulevaisuudellaan. Tänään on kuitenkin vielä armon aika ja pelastuksen päivä. Valinta on kuitenkin tehtävä ennen kuin on liian myöhäistä.