Mitä tarkoittaa "Vapaa-ajattelu!"?

Vapaa-ajattelijana saan ja voin vapaasti milloin tahansa ottaa vastaan minkä tahansa uskonnon ainoan oikean totuuden.
Kun olen sen vastaanottanut, sen jälkeen en saa edes epäillä ainutta oikeata uskoani ja totuuttani.

tuo oli hyvä, joskin johdatteleva!

Aloittaja- kyselijänä heitän kehiin mitinnän.
Pistit väittämän, että Vapaa-ajattelija ajattelee vapaasti, eli hänellä on ihan henkilökohtainen ratkaisu ------ ja sitten se ansa ---- ei raamatun, Koraanin tai "Ateismin käsikirjan" mukainen. Eli - olisiko vastaus sinulla jo tuossa viimeisessä, se käsikirja on ateismin kirjoittamaton sääntö - ei SAA vapaana ajatella raamatusta, esim. sillä silloin ei olla Vapaita ajattelemaan. ts. tullaan kirjoittamattomaan vapaa-ajattelijan pakkopaitakahleeseen ja ei ollakaan vapaita.

Henkilökohtaisesti "uskallan" ajatella raamattuakin, aivan vapaasti. Se ei kanna minkään kirkkokunnan käsikirjojen kaavaa - lapsikasteiden manttelia jne.

Ja siinä ajatellessani sanoa, että "tämänhetkisen tietämykseni mukaan"!

koska sitä tietämystä on monessa suunnassa niin rutkasti, ettei voi lyödä "asioita" lukkoon, että tuo ja tuo on tosi, vaikka se totena väitetään.
Uskallan ajatella vapaasti jopa evoluutiokäsitteen edessä ja nähdä, että sekin on aika avoin - sanoilla "ehkä, todennäköisesti - luultavasti jne. !
Sitten ateismin käsikirjan mukaan se muuttuu, että se "ehkä" on kyllä, "todennäköisesti - näin varmasti on"! ja luultavasti, se tarkoittaa, että sekin on totta, ei luultavaa.

En uskalla paukuttaa vapaana noin avoimiin kysymystoteamuksiin, mitä esitetään, että näin olisi, vaan vapaana ajattelijana totean sen aukollisuuden tiedossa.

Tarkoitukseni on avata ajattelemaan ja vapaasti miettimään sitä, mitä ja miten meille puhutaan.
Jos olisin vanhanmallin junanalähettäjä, ja minun pitäisi yksiraiteisella radalla lähettää juna naapuriasemalle. Jos siellä toinen kolleega sanoisi, ehkä se juna tuli, todennäköisesti tai luultavasti - heräisi haloo! kysymys , onko se tullut?
Siis tieto tuo totuuden ja varmuuden voiko jokin pitää paikkaansa niin, että seuraava toimenpide on turvallinen.
Huono esimerkki, mutta kuitenkin se, millä meitä "opetetaan" puolin ja toisin , eri lähteistä ja siksi -vapaana-ajattelijana, ei uskalla lähteä väittämään epämääräistä totuudeksi, sillä tieto on niin vajavaista.
Uskontoakin uskallan mitata - taas rehelliseltä näkyvältä pohjalta, että miksi ja minkätakia. Ehkä tätä meidän lutteri-jumala uskontoa, jossa helvetintulikatkuista uhkaa maalataan määrääväksi näköalaksi ja lapset joutuvat helvettiin heti synnyttyä, ellei heitä kasteta jne.
Miksi näin opetetaan, siis olen taas vapaa-ajattelun ihminen. Voin ja uskallan tarttua ajattelemaan, leimaamatta itseäni uskonnottaman silmissä sellaiseksi uskovaiseksi, kuin pappimääräyksissä asiat esitetään.

Siis kyse on nyt vapaasta-ajattelusta. Jota ei kahlita Vapaa-ajattelujärjestön vaikka kirjoittamattomien sääntöjen kirjamääräyksin.
Tämä Vapaa-ajattelun kahleen ajatella oli kotini kasvatusmotto. Huomasin, että ei tämä niin vapaata olekaan. Siksi minusta tuli hmmmm. vapaa-ajattelija elämästä, sen monisärmäisyyden elämänmuotoihin, jota ei kahlitse, niin uskonnottomuus, kuin uskovaisuus. Ateisti voi olla kahleensa kanssa tavallaan toiseen ihmiseen kuin piru. Tavallaan riitelee, kuin jehovat - kristittyjenkanssa.
Onko silloin ateisti - tai uskovaiset yhtään toisiaan parempia. Ei.
Siksi kaipaan avarakatseisuutta elämään.
En ole vuosikymmenen - tai kahden aikana saastunut jehovalaisistakaan, vaikka olen sallinut heidät käydä. Sillä rehellisemmän ja varmemman vastauksen saan heidän suustaan siihen, mitä he ajattelevat, kuin torin mannelta kysymällä.
Tai muu vastaava. Eli luulen vapaa-ajattelijana olevani tietävinäni enemmän uskonnosta, sen ideaalista - kuin siihen sisältäpäin eronnut ja kahlinnut ihminen, joka katkeroituneena on lähtenyt. Siis puhun kyllä meidän kotikutoisesta näköalasta, jossa puhutaan uskosta ja ei uskosta.
Eräs haaste on tuo muslimiyhteisö. Tosin tuo sota-tantere tuo katkeroituneita taistelijoita maahan, mutta se ei ole "puhdas" näköalan antaja tuohon katseltavaksi. Meillä tosin on paljon vanhempi 1800- luvulta olevat, joita pitäisi käydä katsomassa sisältäpäin. Sama vapaana-ajattelijana haluaisin sisäistää tuon juutalaisuuden perinpohjaisen sisällön. Eli vapaa-ajattelu on avarakatseisuutta ymmärtää ja nähdä asioita sen eri maaperällä, missä mitäkin "harrastetaan", ei niin, että se olisi kahle "älä koske- älä maista" käsitettä.

Ei vapaa-ajattelu ole mitään "ei saa koskea, ei saa maistaa" kieltoja tms. Itse näen pikemminkin niin että kaikki tieto on hyvästä, mutta etenkään mitään "Sinun ei pidä... Älä tee... Sinun tulee..." kieltoja ja käskyjä tulee aina kyseenalaistaa, etenkin jos nämä pohjautuvat johonkin dogmaattisiin kirjoihin tai erilaisten jumalhahmojen kuviteltuun tahtoon. "Pyhiä" kirjoja kannattaa lukea, mieluummin useaa kuin yhtä, ja niidenkin maailmankuvaa täytyy tarkastella kriittisesti.
Kuviteltuihin, "kirjoittamattomiin" kieltolistoihin yms vetoaminen taas menee vain foliohattuilun puolelle.

näinpäsennäinkin kirjoitti:

Ei vapaa-ajattelu ole mitään "ei saa koskea, ei saa maistaa" kieltoja tms. Itse näen pikemminkin niin että kaikki tieto on hyvästä, mutta etenkään mitään "Sinun ei pidä... Älä tee... Sinun tulee..." kieltoja ja käskyjä tulee aina kyseenalaistaa, etenkin jos nämä pohjautuvat johonkin dogmaattisiin kirjoihin tai erilaisten jumalhahmojen kuviteltuun tahtoon. "Pyhiä" kirjoja kannattaa lukea, mieluummin useaa kuin yhtä, ja niidenkin maailmankuvaa täytyy tarkastella kriittisesti.
Kuviteltuihin, "kirjoittamattomiin" kieltolistoihin yms vetoaminen taas menee vain foliohattuilun puolelle.

Entä jos pyhässä kirjassa sanotaan näin, kuten Kolossalaiskirjeessä 2:20-21:

"Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"?"

Opettaako pyhä kirja nyt vapaa-ajattelua vai pitääkö vapaa-ajattelijan nyt sitten noudattaakin tällaisia kieltoja, koska pyhä kirja kehottaa luopumaan niistä?

Ei pyhiin kirjoihin ja niiden käskyihin pidä suhtautua niin, että aina tulisi toimia juuri päinvastoin. Jos pyhä kirjaa kieltää jotain, ei tarkoita että pitäisi tehdä juuri sitä mitä siellä on kielletty. Kyllä niihin kirjoihin mahtuu myös paljon hyviä ajatuksia ja ohjeita, tärkeää on ettei sokeasti ja kyseenalaistamatta kuitenkaan tee juuri kaikkiea mitä siellä sanotaan, ja ihan yhtä tärkeää on olla sokeasti ja kyseenalaistamatta niitä vastaankaan.

Raamatusta löytyy monta hyvää kohtaa, ja vähintään yhtä monta huonoa käskyä ja ohjetta. Hyvät neuvot ja ohjeet eivät kumoa tarvetta suhtautua kriittisesti.

Aivan hyvä, että näin toit esiin asiallisen näköalan.

Kun näin jokainen lukijana, sekä ajattelijana purkaa näköalaa - niin ainakin itse heti näen sellaisen [jumalauskon hylkäävä ajattelu] karikon, jossa vapaana ajattelijoina jokin ottaa ikäänkuin ateistisen uskontunnustuksen kulmakiveksi, että hylätään jumalusko niin totaalisesti, että sillä kielletään jopa "liikkumisenvapaus" ajatusmaailmassa. Ja siitä luo itselle haasteen, jolla lähimmäisiä ajattelijoita johdatetaan siihen samaan rintamaan, käydä "sotaan" - tavallaan tätä vapaata ajattelua kohtaan.
Ollaan ikäänkuin yhdentotuuden mäennyppylällä, eikä nähdä sitä mahdollisuutta, että meillä on vain "tämänpäivän" tietämys, joka ei pysty näkemään kaikkea totuutta.
Vapaa-ajatteluni ei halua sitoa itseäni ja elämääni käymään koko "maailman" eri näköala-alueita ja miettiä, että tällä ja tuolla on -tuollainen- ajattelurakenne.

ts. kulkeminen näitten vapaa-ajattelukenttien läpi avartaa mieltä elämään ja ymmärtämään tämän ihmisymmärryksen ja käsityksien luomia, kuinka sen nyt sanoisi - tarpeita ... ajatella, kuin ajatellaan ja se on mielestäni sitä vapaata mallia olla ajatus - vapaa-ajattelija.

Tietenkin lähtökohtana meidän historia mättää Katolisen ja katolisen Luther-munkin elämän- jolla sijoitettiin taas näköalat meidän kansaamme.
Se on näin "hapattanut" mielemme ihmiseen ja hänen dogmeihin. Joissakin aikakausissa ja elämänvaiheessa se on ollut meille hyväksikin, on opittu lukkarikouluissa lukemaan ja meistä on tullut se, mitä me olemme nyt.
Länsimaisen ajattelukannan pohjalle tuli pohja ajatteluun, että olemme vastuullisia johonkinpäin tekoinemme ja siksi myös lainsäädäntö ponnisti meille tämännäköisenä.
Tämänpäivän tarpeeseen, tavallaan olisi hyvä erottaa kirkko ja valtion liittosuhde.
Se lisäisi sellaista vapaata ajattelumallia ihmisyyteemme, josta voidaan uudella pohjalla ottaa kantaa erinäköisiin ajanhaasteisiin.
Mutta, meillä pitäisi olla terve pohja katsoa kunkin ja kenenkin ajatusrakennepohjiin, onko se terveen ihmisen elämänkannalle hyvä tehdä nuin, tai näin, ja taas vapaana- ajatuksin.
Jos mistäleiristä vain "löytyy" se ajatussiemen, joka turvaa elämänpohjamme vakavaraisuuden, tasapuolisesti rakentaen elämää, toteutetaan sitä, eikä lyötäisi sotatannerta, kuka sen esittää.

Tietenkin jokin " vapaa-ajatussiemen" jonkun mielestä vaatii "tässä ja nyt hetkessä" heti toimintaa, mutta hitaasti edeten ehkä tulee parempi tulos.
Siis muokata ajatuspelto, jossa siemen itää ja jos se on kasvukykyinen elämälle, olkoon sillä elämisenmahdollisuus.

Eli elämisen muokkaus - elämälle vaatii jokaisen suunnalta mahdollisuuden sopeutua hyvään lopputulokseen. SE ei vaadi sitä sellaista vastakkainasettelua, että kiellettäisiin tämä "vapaa-ajattelu" mahdollisuus, vaan antaa sille elämisen eväät ja tarkasteletavat vaihtoehdot.

Siis - jos joku uskoo - johonkin, hän antakoon ilman pakkovaltaa ajatuksensa tutkittavaksi ja joka ei usko - antakoon hän ja näin "vapaana" ajattelemme, sekä mietimme, mikä elämälle on tässä symbioosissa hyvä ja rakentava lopputulos.

Jos sitten kumpikin puoli elää sitä "näköistään" uskoa, se ei sulje toista pois.
Siinä vain elämänpeltoa rakentavasti kuokitaan ja kasvatetaan elämänsiemeniä.
Myös jälkipolvi oppii ajattelemaan - ei sotien - vaan pohtien, mikä rakentaa elämäämme niin, että terve elämänmuoto jatkuisi polvesta toiseen, eikä se repisi jonkun elämää väärällä tavalla palasiksi.
Jos siellä sitten on tätä "luonteenharhaisuutta" ajatusmallissa, niin tietenkin siinä on rajoittava - elämänsiemenen kohta, jota pitää jalostaa näkemään se, mikä on elämälle tärkeintä.

Uskoisin, että vapaa- ajattelumalli on näin rakentavammassa muodossa, kuin vastakkainaseteltu, toinen toista vastaan.

Esimerkkinä tähän vapaasta-ajattelustani.

ts. tämä on minun tämänpäiväinen ajatteluni, jolla katselen tätä elämääni.
Annan ihmisten itseni lisäksi ajatella, kuin he ajattelevat ja haastan näkemään, että esim. Luterilainen kansankirkko ei ole kaikkivoipainen ratkaisemaan niitä pulmia, ja tavallaan sen ottama, sekä käyttämä termi "avaintenvalta" on heillä vain ihmisen luoma näköala, jolla kahlitaan lapsikasteen kautta tämän vallan alle.
Valta - joka on myös verisesti perinyt paikkansa ihmismielistä ja nyt perii sitä sellaisella piinauskonnollisella väitteellä - että luo oman jumalakuvaa ihmisten mieliin. Kysyn, että onko se tarpeen jatkaa, jos vikaan on menty.
Nyt sopii näin esimerkkinä jokainen pohtia vapaana-ajattelijana, että missä mennään. Onko elämänsiemen terve ja oikea tältäosin. Mitä se tuo tullessaan jne.

Lueskellessani ajatuskentillä esitettyyn ajatusväitteisiin, voin niihin väitteisiin sukeltaa ja tarkastella sitä eri muodoista ja tarkoitusperistä, mitä siinä on elämälle annettuja eväitä.
Primitiiviset himot ja halut - väitteissä on se perä - että ihmisinä meissä asuu suvunjatkumiseen tahtoelämä, tai vaikka talouspuolella, riisto- toisen "rahakukkaro" omiin tarpeisiin. Se on primitiivistä silloin, kun se riistää lähimmäisen tahtoelämän rakennelmat, jolla hän on turvannut elämäänsä.
Jos ihmisten näköalattomuus ei tuo muutosta, meille on rakennettu toinen asioihin vievä ajatuskanta.
Tämä rakentava haastesuunta tulee nimikkeellä esiin - sanalla, jonka tuot esiin "jeesuksena". Mutta, onko siellä jeesustelu- keskusteluissa sisäistynyt se "vapaa-ajattelu" - mitä tämä persoonaksi esitetty tuo tarkasteltavaksi?

Siis jos primitiivistä ihmistä ei herätä ajattelemaan elämäntärkeitä päämääriä, jossa eläisimme kuin paratiisissa - (käytän tässä uskonnollista kielenkäyttöä) jolla on mieliä avaava terminologia, joka tavoittaa kielenä sielunmaisemaa.

Niin - ajattelen tuolle primitiiviselle tarkoitettuja tienviittoja elämään, jossa se eedenimme rakentuisi paremmaksi elää. Siksi tuo jeesustelu haastaa tarkastelemaan niitä pohjia, mitä se haluaa itse siemenen sisuksen elämänmuodossa tarjota. Eikös vain?

Tavallaan voisin nykäistä se sinun jeesukseni tänne vapaa-ajattelun puolelle, jolla vapautetaan ajattelemaan elämään sisälle.
Se terminologia, mitä se isokirja tuo esiin puutarhana esiintuo niitä puita.
Puissa on hedelmiä, eikös vain? On paljon hedelmäpuita, joita voi syödä.
Siis vapaus on syödä - ajatella - elämäksi.
Tavallaan tuossa kertomuksesta avaten - myös siellä puutarhassa on elämänpuu.
Siis meillä on lupa vapaana ajattella ja miettiä niitä rakennelmia, mitä edessämme on.
Elämänpuun tarkoitushakuisuus löytyy ideaalista, että sen syyn elämänpuulle on se, että on myös se kielteisen puun - hedelmiä.
Hedelmähän on ruokkiva - ajatus- jossa vapaasti ajattelemme - tätä elämää.
Siitähän se eedeni tulee ja elämänpuu ja tiedonlähteet.

*Tämä elämänpuun vastakohta on tuo hyvän ja pahantiedonpuu. Ehkä nyt olemme sen primitiivisyyden äärellä, joka ei syökään elämänpuun - hedelmää, vaan käyttää tietoaan oletettuun omaan hyvään ja pahaa- pahantiedonhedelmää omiin tarkoituksiinsa - eli riistää - ja tämä tuo uuden näköala- ajatteluun.
Sitä kutsutaan sanoilla - liha - . Ihminen on lihallinen ja näin ei elämää ylläpitävä.

Tuosta ponnistaa tarkasteluun valinnat - ja se kirja - joka nimeää asioita, on elämänpuu - sekä se esittämäsi Jeesus - käytän nyt isoakirjainta - koska kohdistan sen ajatuksen nyt tähän esitettyyn persoonallisuuteen - jonka tehtävä on tulla muuttamaan se primitiivisyys elämälle hyväksi.

Siis uskonnoissa pitäisi siten elää väitteittensä mukaan, että se jeesustelu olisi persoonassa tosi. Syödä sitä hedelmää, että tämä meidän elämäneedenimme olisi tarkoitushakuisen viisas paikka elää.
Eli tuo kirja on kuin viitta tienäärellä, että vapaus - ajatella - rakentaisi elämäneväät - jos muuta ei minuudessa saa muutosta primitiivisyyteen aikaiseksi, niin edes se.

Ja , kas , kun purin vyyhtisi tähän - päästään käsitykseen siitä rakkaudesta.

Näin, kun vapaasti ajatellaan, me ei tarvita kirkkojen pappien kahleita ja pakkopiiskaa, että jos et usko -sinua heidän käsityksen mukaan tullaan kiduttamaan (käsittämätön oppi) iankaiken. Siis puhutaan rakkaudesta, mutta
joka ei vapaana ajattele ja rakenna elämää vapaana kulkien tätä eedeniämme - on mukamas helvetin tulessa, jos rakkaudessa sitä ei rakenna.
Eihän se teitin kirja puhu siitä näin,vaan antaa käsittää, että elämää ei siten ole, jos elämänpuuta ei hyötykäytetä. Se eedeniläisyys tavallaan katoaa ja orjantappurat ja ohdakkeet on sitten käsissä, tässä pellossamme.

Eikös se "omatunto" ole viitoitettuna viimekädessä rakennuselementti - eli vapaasti ajateltuna - meitä ei sido - uskonnollisuuden muodot, eikä elämälle kahlittu kielteinen rakenne -joka voi olla primitiivinen.? Omassatunnossa teemme oikeita ratkaisuja - tiedon perusteella, eli niitten hedelmien muodossa, mikä kasvaa maaperästä ja sitähän me siemennetään, sekä muokataan kasvamaan.
No, tämä on minun tämänhetkistä tietämystäni ja vapaata- ajatteluani.

Kun Jeesus on vapauttanut Sinut, sen jälkeen et saa etkä voi enää epäillä uskoasi. Uskostasi tulee Sinulle ehdoton ainoa oikea totuus, josta et voi etkä saa etkä halua irtautua.

irtiei kirjoitti:

Kun Jeesus on vapauttanut Sinut, sen jälkeen et saa etkä voi enää epäillä uskoasi. Uskostasi tulee Sinulle ehdoton ainoa oikea totuus, josta et voi etkä saa etkä halua irtautua.

Sepä se vasta vapautta onkin....