ehdollinen ajokielto

Kyllä se on jo voimassa

Sinänsä hyvä kysymys. Toisaalta jo pitkän aikaa on näkynyt trendi, että alkolukkoja halutaan asentaa autoihin, voisiko jopa sanoa, niin paljon kuin mahdollista. Karkeimmat ehdotukset ovat olleet sellaisia, että jokaiseen autoon pitäisi saada alkolukko jollakin aikajaksolla. Sellaisissa muutoksissa on kuitenkin paljon lainsäädännöllisiä ongelmia.

Joihinkin ammattiautoihin alkolukot on jo nyt asennettava pakollisina (kuten koulukyydit). Toisaalta taas rattijuopumuksiin syyllistyneiltä vaaditaan vastaavanlaisia, mutta toiminnaltaan jyrkempiä laitteita kuin muutoin ammattiautoihin asennetut laitteet.

Alkolukon on oltava hyväksytty, mutta ainakin toistaiseksi koulukyydeissä ja muissa vapaaehtoisissa alkolukoissa alkolukkoon tarvitsee puhaltaa vain startattaessa, kun taas valvotussa ajo-oikeudessa alkolukkoon on puhallettava startattaessa, sitten 15 min startin jälkeen ja sitten 15-45min välein satunnaisesti ajon aikana. Laitteen ohjelmisto huolehtii puhallusväleistä. En ole tarkistanut, ovatko nämä ehdot muuttuneet tasavertaisemmiksi nyt lakimuutosten yhteydessä vuoden vaihteessa valvotun ajo-oikeuden pakollisten alkolukkojen ja ns. vapaaehtoisten alkolukkojen sekä koulukyytien pakollisten alkolukkojen osalta.

Kiitos asiallisesta vastuksesta edelliselle nimimerkille. Nyt alkoi hiukan valjeta. Kyllä tähän kuitenkin ongelmia liittyy kuten toisen palveluksessa olevat kuorma-auton kuljettajat ym. Nyt he eivät voi käytännössä saada ehdollista ajokieltoa koska työnantaja antaa mieluummin potkut kuin asentaa autoonsa alkolukon. Tämä on melkoinen epäkohta. Samoin se, ettei läheskään kaikilla ole varaa alkolukkoon. Lisäksi huumerattiin syyllistyneet voivat saada ehdollisen ajokiellon ilman alkolukkoa.

prosekuuttori kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastuksesta edelliselle nimimerkille. Nyt alkoi hiukan valjeta. Kyllä tähän kuitenkin ongelmia liittyy kuten toisen palveluksessa olevat kuorma-auton kuljettajat ym. Nyt he eivät voi käytännössä saada ehdollista ajokieltoa koska työnantaja antaa mieluummin potkut kuin asentaa autoonsa alkolukon. Tämä on melkoinen epäkohta. Samoin se, ettei läheskään kaikilla ole varaa alkolukkoon. Lisäksi huumerattiin syyllistyneet voivat saada ehdollisen ajokiellon ilman alkolukkoa.

Lue lisää

Olet täsmälleen oikeassa. Nimittäin (uusi) Ajokorttilaki sanoo näin:

67 § (25.8.2016/731)
Ehdollinen ajokielto

Käräjäoikeus voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon kestoon sovelletaan, mitä 66 §:ssä säädetään.

Jos rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rattijuopumukseen tai 4 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle määrätään ehdollinen ajokielto, tämän kuljettamassa ajoneuvossa on oltava ehdollisen ajokiellon ajan alkolukko. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden määräämisestä säädetään 67 a §:ssä.

///

Toisaalta taas Rikoslaki sanoo näin:

3 § (20.12.2002/1198)
Rattijuopumus

Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, on tuomittava rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Tämän momentin säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos mainittu aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää.

///

Niin tämä todellakin tarkoittaa sitä, että Rikoslain 23. luvun, kolmannen pykälän ensimmäisen momentin mukaan uusi laki koskee vain alkoholista johtuvien rattijuopumusten tuomintaan, mutta ei Rikoslain 23. luvun, kolmannen pykälän toisen momentin mukaan koskevia huumausaineesta johtuvia rattijuopumuksia.

Toisaalta taas sisäministeriön ohjeistuksen ja siten poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan huumausainekäyttörikoksista, riippumatta siitä, onko huumausainekäyttörikos yhteydessä ajoneuvolla ajamiseen, tulee määrätä henkilö päihdeseurantaan jo ensimmäisestä väärinkäytöstä.

Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan kohtele huumausainekäyttörikoksista ketään aikaisempaa kovemmin, mutta kylläkin alkoholista johtuvista rattijuopumuksista. Tästä voi päätellä, että alkoholista johtuvista rattijuopumuksista halutaan tuomita käytännössä muiltakin seuraamuksilta jyrkemmin kuin aiemmin, muiltakin osin kuin vain itse rangaistuksen osalta.

Huumausaineet on tarkoituksella jätetty tämän kiristyksen ulkopuolelle, ne pysyvät ennallaan.

Oma mielipiteeni on sama kuin sinulla, tämä on jyrkkä muutos asenteissa alkoholista johtuviin ratteihin liittyen, varsinkin ammattikuljettajien osalta.

gammalpha kirjoitti:

Olet täsmälleen oikeassa. Nimittäin (uusi) Ajokorttilaki sanoo näin:

67 § (25.8.2016/731)
Ehdollinen ajokielto

Käräjäoikeus voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon kestoon sovelletaan, mitä 66 §:ssä säädetään.

Jos rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rattijuopumukseen tai 4 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle määrätään ehdollinen ajokielto, tämän kuljettamassa ajoneuvossa on oltava ehdollisen ajokiellon ajan alkolukko. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden määräämisestä säädetään 67 a §:ssä.

///

Toisaalta taas Rikoslaki sanoo näin:

3 § (20.12.2002/1198)
Rattijuopumus

Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, on tuomittava rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Tämän momentin säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos mainittu aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää.

///

Niin tämä todellakin tarkoittaa sitä, että Rikoslain 23. luvun, kolmannen pykälän ensimmäisen momentin mukaan uusi laki koskee vain alkoholista johtuvien rattijuopumusten tuomintaan, mutta ei Rikoslain 23. luvun, kolmannen pykälän toisen momentin mukaan koskevia huumausaineesta johtuvia rattijuopumuksia.

Toisaalta taas sisäministeriön ohjeistuksen ja siten poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan huumausainekäyttörikoksista, riippumatta siitä, onko huumausainekäyttörikos yhteydessä ajoneuvolla ajamiseen, tulee määrätä henkilö päihdeseurantaan jo ensimmäisestä väärinkäytöstä.

Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan kohtele huumausainekäyttörikoksista ketään aikaisempaa kovemmin, mutta kylläkin alkoholista johtuvista rattijuopumuksista. Tästä voi päätellä, että alkoholista johtuvista rattijuopumuksista halutaan tuomita käytännössä muiltakin seuraamuksilta jyrkemmin kuin aiemmin, muiltakin osin kuin vain itse rangaistuksen osalta.

Huumausaineet on tarkoituksella jätetty tämän kiristyksen ulkopuolelle, ne pysyvät ennallaan.

Oma mielipiteeni on sama kuin sinulla, tämä on jyrkkä muutos asenteissa alkoholista johtuviin ratteihin liittyen, varsinkin ammattikuljettajien osalta.

Lue lisää

Vielä tarkennuksena, rangaistusskaalaan ei ole tullut muutoksia, mutta käytännössä rattijuopumuksista on tuomittu asteittain kovempia rangaistuksia viimeisen 15 vuoden aikana. Ei merkittävästi, mutta kuitenkin kovempia.

Ajokielto taas ei ole rangaistus, vaan ns. "turvaamistoimenpide". Se on kuitenkin käytännössä monen kansalaisen mielestä rangaistus ja uusin muutos kohdistaa tämän "turvaamistoimenpiteen" käytännössä kovemmaksi rangaistukseksi silloin, kun kyse on työpaikan säilyttämisestä, tai menettämisestä muiden seuraamusten ohella.

Eniten tämä lakimuutos koskee siis suoraan niitä, jotka joutuvat ajamaan työnantajan ajoneuvolla ja ovat syyllistyneet rattijuopumukseen. Jopa perusmuotoiseen rattijuopumukseen. Ammattiautoilijoiden tulee olla erityisen tarkkana alkoholista johtuvien rattijuopumusten suhteen tämän jälkeen.

Sovelletaankohan näitä uusia säännöksiä myös vanhan lain aikana tehtyihin rattijuopumuksiin. Normaalisti sovelletaan lievemmän lain periaatetta. Ajokielto on kuitenkin turvaamistoimenpide eikä rangaistus. Mitä mieltä olet ?

prosekuuttori kirjoitti:

Sovelletaankohan näitä uusia säännöksiä myös vanhan lain aikana tehtyihin rattijuopumuksiin. Normaalisti sovelletaan lievemmän lain periaatetta. Ajokielto on kuitenkin turvaamistoimenpide eikä rangaistus. Mitä mieltä olet ?

Lue lisää

Ajokieltoseuraamukset on määritelty lakiin, joten niiden täytyy mennä lievemmän lain periaatteen mukaan. Jos rikos on tapahtunut ennen 30.12.2016, lievempää lakia tulee noudattaa.

Käytännössä kuitenkaan ei ole suurempaa merkitystä, koska ennen lainmuutosta oikeus on voinut vapaasti päättää ehdollisesta ajokiellosta ilman alkolukkoa (vaihtoehtoinen ehdollinen ajokielto ilman muita käytännön pakotteita), tai ehdollisesta ajokiellosta valvotun ajo-oikeuden ja alkolukon kanssa.

Uusi lakimuutos vain poistaa ensiksi mainitun vaihtoehdon pois, jättäen jälkimmäisen ainoaksi vaihtoehdoksi.

Tällainen mielikuva minullekin jäi. HE:ssä nimittäin sanotaan ko pykälän kohdalla jotenkin niin, että säännös on uusi mutta ei tuo muutosta voimassaolevaan käytäntöön. Kyllä se minusta tuo erittäin olennaisen muutoksen. Monissa lievissä tapauksissa, jossa promillet ylittävät vain vähän rajan ja ajo-oikeus on välttämätön, on tuomittu ehdollinen ajokielto ilman valvottua ajo-oikeutta.

Nyt olen laiska enkä jaksa tarkistaa, mutta olikohan tämä liikenne- vai oikeusministeriössä valmisteltu? Ei sillä, että oikeusministeriössäkään aina osattaisiin tai olisi kokemusta. Olisin itse sitä mieltä, että lainvalmistelijan ainakin silloin, kun on kyse tuomioistuimessa sovellettavasta lainsäädännöstä, pitäisi itse olla vähintään auskultoinut, niin että olisi jotain käryä siitä, miten asiat käytännössä tehdään.

lainvalmisteluntaso kirjoitti:

Nyt olen laiska enkä jaksa tarkistaa, mutta olikohan tämä liikenne- vai oikeusministeriössä valmisteltu? Ei sillä, että oikeusministeriössäkään aina osattaisiin tai olisi kokemusta. Olisin itse sitä mieltä, että lainvalmistelijan ainakin silloin, kun on kyse tuomioistuimessa sovellettavasta lainsäädännöstä, pitäisi itse olla vähintään auskultoinut, niin että olisi jotain käryä siitä, miten asiat käytännössä tehdään.

Lue lisää

Näyttäisi olevan Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu, allekirjoittanut Anne Berner 28.04.2016.

Muutokset: uusi laki Alkolukkolaki, muutettu osin Ajokorttilakia, ensiksi mainittu korvaa lain alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta, sekä lain alkolukon hyväksymisestä tieliikenteeseen, sekä lain alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa. Samalla Valtioneuvoston asetus alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta meni vanhaksi.

Aikamoinen uudistus kaiken kaikkiaan. Alkolukkolaki yhdistää toki edellisistä laista osia, mutta muutoksiakin on tehty. Alkolukkolaki vaatii joko standardin SFS-EN 50436-1 tai SFS-EN 50436-2 mukaisen alkolukon. Näistä ensiksi mainittu koskee rattijuopumukseen syyllistyneen alkolukkoa, joka vaatii satunnaisia ajonaikana tapahtuvia puhalluksia ja jälkimmäiseksi mainittu on lähinnä päiväkoti- ja koulukyyteihin soveltuva alkolukko, joka vaatii vain käynnistyksen aikana tapahtuvan puhalluksen. Koulukyyteihin (sekä vapaaehtoisesti otettuihin alkolukkoihin) sopii tietysti myös ensiksi mainitun standardin mukainen tiukemmilla ehdoilla oleva alkolukko, jos työnantaja tai yksityinen henkilö sellaisen päättää ottaa.