Lahtarit perustelevat toteuttamaansa massamurhaa sillä "kun punikit aloittivat tappamisen". Tuo ei pidä edes paikkaansa faktisesti mutta siinä on eräs kätkettynä aivan mielisairas periaate.
Periaate on se, että jos työläiskaupunginosasta kotoisin oleva yksilö tappaa yhden porvarin niin lahtarilla on moraalinen oikeus tappaa niin halutessaan vaikka koko kyseisen kaupunginosan työläisväestö koska "nehän aloittivat". Jotain tällaistahan lahtari teki keväällä-kesällä 1918.
Kukin miettiköön omassa mielessään mikä on tuollaisen ajattelutavan oikeutus.
Periaate on se, että jos työläiskaupunginosasta kotoisin oleva yksilö tappaa yhden porvarin niin lahtarilla on moraalinen oikeus tappaa niin halutessaan vaikka koko kyseisen kaupunginosan työläisväestö koska "nehän aloittivat". Jotain tällaistahan lahtari teki keväällä-kesällä 1918.
Kukin miettiköön omassa mielessään mikä on tuollaisen ajattelutavan oikeutus.
Vastaukset 30
Vanhimmat
#Lahtarit perustelevat toteuttamaansa massamurhaa sillä "kun punikit aloittivat tappamisen".#
Missä on tuollainen esitetty?
Teloitukset olivat rangaistus kapinasta. Totta on, että punikit tappoivat ennen taistelujen alkua 150 viatonta ihmistä. Vielä helmikuussa punikit teloittivat 599 ihmistä, kun valkoiset 346.
"Tuo ei pidä edes paikkaansa faktisesti mutta siinä on eräs kätkettynä aivan mielisairas periaate."
Valehtelet taas.
"Periaate on se, että jos työläiskaupunginosasta kotoisin oleva yksilö tappaa yhden porvarin niin lahtarilla on moraalinen oikeus tappaa niin halutessaan vaikka koko kyseisen kaupunginosan työläisväestö koska "nehän aloittivat". Jotain tällaistahan lahtari teki keväällä-kesällä 1918."
Lisää valetta.
"Kukin miettiköön omassa mielessään mikä on tuollaisen ajattelutavan oikeutus."
Kannattaa miettiä, mistä kumpuaa punikkien loputon into valehdella? Pelottaako totuus?
------ Pelottaako totuus? ----
Ai, massamurhiin syyllistynyt lahtariko on puolueeton osapuoli joka kertoo totuuden. Harvoinpa murhaaja tekosistaan totta puhuu, ei sellaista ihmettä vielä ihmiskunnassa liene nähty.
------#Lahtarit perustelevat toteuttamaansa massamurhaa sillä "kun punikit aloittivat tappamisen".#
Missä on tuollainen esitetty?----
Et siis lue tämän palstan lahtarijuttuja vai valehteletko vain?
,,,,,,Teloitukset olivat rangaistus kapinasta.,,,,
Olikohan Suomen silloisessa rikoslaissa säädetty massamurha rangaistuksena kapinasta. Ja jopa niin, että ihmisiä tulee tappaa joukoittain sellaisillakin alueilla valtakuntaa missä mitään kapinaa ei ole eikä edes aiottu.
Porvarin opin mukaan voidaan langettaa luokkatuomioita missä jokainen tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluva ihminen on kaikkeen mahdolliseen syyllinen. Ainahan on kerrottu, että vasta Lenin otti tämän tavan käyttöön sitä kulakkeihin soveltaen mutta taisikin olla Suomen porvari miltä Lenin tämänkin tavan oppi kuten kuolemanleiritkin.
Punikin noidankehää ja perusripulia. Oikein mukava huomata että pässillä yhä on tuskia ;)
Lahtarille kelpasi murhien perusteluksi mikä vaan mutta yleensähän perusteita ei edes pahemmin haettu. Vietiin vaan montulle ja ammuttiin.
Maaseutuyhteiskunta ja kaikki tunsi toisensa ja taisteluissa mukana olleet tunnistettiin ja leireillä tunnistuslavat joista bongattiin loput ohikulkijoista.
Viipurin lääninvankilan joukkomurha tapahtui Viipurissa 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, juuri ennen Suomen sisällissodan loppua. Vankilaan tunkeutui joukko punakaartilaisia, jotka surmasivat yli 30 henkeä. Viipurin lääninvankilan surmia pidetään suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksittäisenä joukkomurhana.
Tapahtumien kulku:Punakaartilaisjoukkiota johti Taipalsaaren rintaman päällikkö Hjalmar Kaipiainen. Tunkeuduttuaan vankilaan humalainen aseistettu joukko tappoi ensin Karjalan Kansalaisliiton johtajan ja kansanedustajan Leander Ikosen, tehtailija ja kansanedustaja Matti Pietisen, ratainsinööri Tallgrenin ja vankilan entisen vahtimestarin Ahlgrenin. Sen jälkeen pidettiin istuntoa, jossa silminnäkijäkertomuksen mukaan mukana ollut nainen olisi valinnut surmattavat. Joukko murhasi vankilan johtajan Johan Stråhlmanin, Vuoksenniskan asemapäällikön Edvard Tojkanderin ja joitakin muita. Lopuksi joukko meni vankien yhteistilaan. Vangit yrittivät puolustautua asein ja rytäkässä Kaipiainen itse haavoittui. Hän luovutti johdon Albin Piskoselle. Albin Piskonen oli entinen vanki ja juuri hän ampui vankilanjohtajan. Joukko heitti vankien yhteistilaan käsikranaatin surmaten 4–5 henkilöä ja haavoittaen useita. Myöhemmin yöllä tapettiin vielä vankilan uusi vahtimestari Mannermaa.
lahtarimiettiköön kirjoittaa: "kun punikit aloittivat tappamisen..... mutta siinä on eräs kätkettynä aivan mielisairas periaate."
Silloin kaikki ihmiset ovat oikeastaan mielisairaita, sillä luonnollisen ihmisen mieli toimii em.tavalla, ihan omasta luonnostaan. Ei tarvitse kuin jonkun aikaa seurata lasten pihaleikkejä, niin tuo "Kuka aloitti?" kysymys nousee nahistelun myötä tärkeimpänä esiin.
Ja kun aloittaja on saatu selville ja rangaistu asianmukaisesti, kaikki on taas hyvin. Lapset ovat tyytyväisiä.
Mutta auta armias jos syytöntä rangaistaan, lapset eivät anna sitä ikinä anteeksi.
ole lainkaan perehtynet vv 1917-1918 koskeviin tutkimuksiin.
Jaakko Paavolaisen perustutkimus punaisesta terrorista 1966 osoitti punaisten aloittaneen terrorin ja tappamisen jo keväällä 1917. Se kiihtyi erityisesti suurlakon aikana marraskuussa 1917.
Punainen terrori oli oleellinen lähtökohta valkoisten kostolle.
,,,,,osoitti punaisten aloittaneen terrorin ja tappamisen ,,,
Tuossahan se taas tuli. Jos yksittäinen juoppo, joka ei sattunut olemaan rikas, teki jonkun sikailun niin porvarin kommentti oli "punaiset aloittivat". Sitten nimettiin kaikki työläiset ja torpparit punaisiksi ja päästiin alkamaan erittelemättömät murhaorgiat. Tapetaan kaikki "punaiset".
Ottaa näköjään vieläkin sosiaalidemokraatin pantiin tuo 1918 kapina. Porukalla mentiin tappamaan joku yksittäinen henkilö ja oltiin niin helvetin sosialisteja kuin olla ja voi. Oli mukamas oikeus tappaa. Mutta täytyy tästä nykyisestä yhteiskunnasta sanoa että jos vastaavanlainen tilanne tulisi niin ei kyllä pystyisi edes arvaamaan mistä suunnasta se luoti tulisi. On täällä sen verran pöpiä porukkaa.
Loppuvuodesta 1918 säädetty armahduslaki armahti kaikki valkoisella puolella henkirikoksia ja omankädenoikeuksia tehneet henkilöt. Yhtään juttua ei edes tutkittu, vaikka joidenkin omaiset tekivät tutkintapyynnön.
Tuo armahduslakihan koski vain sotatilanteessa tehtyjä tapauksia, ei siis niitä, joita tehtiin sotatapahtumien ulkopuolella.
......Tuo armahduslakihan koski vain sotatilanteessa tehtyjä tapauksia, ei siis niitä, joita tehtiin sotatapahtumien ulkopuolella.....
Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Jämsässä, missä Saaren Jallu riehui, ei ollut sotatapahtumia ainuttakaan mutta silti tuo yli 50 ihmistä julmin tavoin murhannut armahdettiin. Kuten muuallakin maassa missä ei sodittu, ei ainuttakaan murhaajaporvaria armahdettu.
Sori vaan, tulipa väärä sana. Pitää olla tietenkin: "Kuten muuallakin maassa missä ei sodittu, ei ainuttakaan murhaajaporvaria tuomittu".
Vai ei ainuttakaan? Wikipedia:
"Sotaylioikeus tuomitsi 1921 Saaren yllytyksestä murhaan elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen ja korvauksiin"
Kyllä tutkittiin. Tässä Wikitietoa "Saaren Jallusta":
Saari apulaisineen kävi tappamassa ihmisiä Jämsän lisäksi muun muassa Tampereella ja Seinäjoella sekä Kokkolassa, jossa opettaja Kaarlo Isomäen onnistui paeta teloittajiltaan ja järjestää Saari myöhemmin oikeuteen teoistaan. Sotaylioikeus tuomitsi 1921 Saaren yllytyksestä murhaan elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen ja korvauksiin, mutta korkein oikeus vapautti hänet toukokuussa 1921 käyttäen perusteena valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin 7. joulukuuta 1918 antamaa armahdusasetusta.
Kyseessä oli siis valtionhoitajan asetus, ei laki. Mutta vasemmistolla tuntuu olevan vaikeuksia jakaa OIKEAA tietoa.
"Kyseessä oli siis valtionhoitajan asetus, ei laki. "
Paskanko sen väliä minkä nimisellä säädöksellä murhaajien laumat jätettiin tutkimatta ja tuomitsematta. Kolloporvari yrittää saivartelulla saada jotain aikaan ja peittää valkoisten rikoksen ikihäpeän.
Katsos kun historia pyrkii kertomaan mahdollisimman tarkasti, mitä todella tapahtui. Ei riitä, että "joku teki joskus jotain". Eivätkä varsinkaan harrastamasi vaihtoehtosadut ole historiaa missään muodossa.
Kansan murha Suomessa 1918 ei unohdu koskaan vaikka Tasavallan presidentti Sianpää armahtikin valkoiset pyövelit murhistaan miltei samantien.
Kyllä+punaisetkin+murhasi+aivan+sydämensä+kyllyydestä.+Se+oli+raakaa+lahtausta,+jos+ei+ammuttu+niin+pistimellä+vaan+reikä+palttooseen.+Sosiaalidemokraatit+luulivat+pysyvänsä+perustamaan+kansanvaltion+mutta+niin+pienellä+porukalla+se+ei+onnistunut,+ainoastaan+siviilien+murhaaminen+ja+ruokavarastojen+tuhoaminen.+Yksi+mikä+kanssa+tahtoo+demareilta+unohtua+että+kapinan+jälkeen+vangituista+yli+80%:tia+vapautettiin+vuoden+1918+loppuun+mennessä.
Eihän tuosta kukaan sinun vanhan luuserin lisäksi höpise.
-----Sosiaalidemokraatit luulivat pysyvänsä perustamaan kansanvaltion ---
Ei sos.demot vaan kommarit. Miksi valehtelet?
Ne sinun kommarit perustettiin vasta 1918 lopulla. SKP luotiin Venäjällä josta se tuli Suomeen. Ei tarvi valehdella kun kertoo asiat niinkuin ne on. Se on kumma kun ei porukka ymmärrä että kapinoitsijat olivat sosiaalidemokraatteja. No ehkä se selittyy sillä että komut on verrannut kapinaa vallankumoukseen Venäjällä ja omineet sen sitten saavutuksiinsa. Suomessa ei ollut kommunisteja ennen kapinaa ja kapinan aikana. Muutama vuosi sitten oli iltiksessä juttu jossa Junger totesi yhdessä erään historian tutkijan kanssa että se oli demareilta virhe nousta kapinaan laillista hallitusta vastaan. Että nyt vaan historiaa opiskelemaan.
"Ne sinun kommarit perustettiin vasta 1918 lopulla. "
Aatetta ei perustettu vasta 1918 lopulla, etkö sitäkään tiennyt.
Eikös ne nykykomut ole niitä vihervasemmistolaisia. Sirolan opiston käyneitä reliikkejä ?
Kuuluisa venäläinen kirjailijakin sanoi että kommunismi oli juutalaisten aate mikä sai juutalaiset ym, tuhoamaan venäläiset ja venäläisyyden. Hän on jo kuollut mutta kirjoitti kirjan " vankileirien saaristo" jossa käsiteltiin gulag-systeemiä.
Tuliko paskat sinne vaippaasi.
Kannattaisi , niitä jota tämä historianvaihe kiinnostaa tutustua sodan 1918 kirjallisuuteen. Teemu Keskisarjan Viipuri 1918 on yksi sen ajanjakson perusteoksia.
Kannattaa lukea aikalaisten kirjoituksia kun nuokin kirjat sitten pitkälti takavarikoitiin sodanjälkeen ja jäämistöistä putkahtelee sitten esiin.