Tunturille ja vaaralle ei taida olla vastinetta muissa kielissä, vuori nimitystä käytetään pienemmistäkin kuin Suomen tunturit. Myös kukkula ja mäki kääntyy samaksi kieliohjelmilla. Miksiköhän suomen kielessä on niin paljon eri nimityksiä?
Minusta olisi parempi kirjoittaa suomenkieli yhteen tai sitten Suomen kieli jos puhutaan maan kielestä, millähän perusteella tuohenkin suomen kieli tapaan on päädytty?
Vuori, tunturi, vaara, kukkula, mäki
muissakielissä
19
4695
Vastaukset
Kielisäännöt ovat usein sangen mielivaltaisia. Kielenhuoltaja voi valita sanaliiton ja yhdyssanan välillä, koska niillä ei ole paljon eroa, ja sitten jälkikäteen puolustaa valintaansa jos millä tahansa syillä.
Erityisen hauskaa on nähdä, miten auktoriteetin vaihtuessa, suositukset muuttuvat. Tällöin uusi auktoriteetti yleensä väittää, että kieli "kehittyy". Muuten auktoriteetit taas yleensä pyrkivät estämään kehitystä ja normittamaan kieltä pysyvästi.
Joskus pyritään taaksepäin. Oli aika, jolloin suurin synti oli svetisismi. Jopa käännöslainat olivat sopimattomia. Yhteen aikaan piti yhdyssanan nominatiivimuotoisia määräysosia muuttaa genetiiviin. Yhteen aikaan sanottiin fysikaalinen, sitten kielenhuollon mukaan piti sanoa fysiikallinen, nyt sanotaan taas fyskaalinen.
Tulee ja menee. Vanhalla iällä käy jo aika kyyniseksi.
Kukkotappelua, Eskon puumerkki, sitä se on. Surkeata!Vaan on se sotku myös vieraita kieliä opiskellessa. Siinä kun ollaan aivan toisella tavalla säännöista riippuvia kuin tutussa äidinkielessä, jota kaikki ympärillä puhuvat.
Esimerkiksi ruotsissa on lukuisia sääntöjä, milloin käytetään määräistä, milloin epämääräistä artikkelia ja milloin artikkeli jää tykkänään pois. Kun opiskelija tekee valinnan, käykin ilmi, että pitäisi noudattaa toista sääntöä. Sama muuten siinä, mitä prepositiota tulisi käyttää. Täysi sekamelska, johon auttaa vain runsas kielen harrastus.
Opettajalle valinta on selvä, koska hänen taitonsa on kotoisin elävästä kielestä. Opettajalla on aina JÄLKIKÄTEEN tarjota jotakin sääntöä, mutta hän ei tajua, että säännöt ovat osittain toisensa kumoavia ja päällekkäisiä. Hän luulee, että sääntöjä voi noudattaa, vaan ei todellisuudessa voi.
Ruotsia, saksaa ja englantia opettelin koulussa siten, että etuliitteisen verbin merkitys opittiin tapaus kerrallaan, koska etuliite verbin merkitys ei ollut suoraan pääteltävissä. Samoin opiskelin yliopistossa myös muita kieliä. Mutta latvian ope oli saanut päähänsä, että etuliitteillä oli sangen vakioinen merkitys. Vaan ei ollut. Kyllä latviankin etuliitteellisten verbien merkitys täytyy oppia tapauskohtaisesti. Kun selostin asiaa opelle, hän ei edes ymmärtänyt.
Kaiken kaikkiaan olen tullut hyvin kyyniseksi sääntöjen suhteen. Kyllähän ne osviittoja antavat, mutta opet luulevat niitä paremmiksi, kuin ne ovat.- vaikeaaon
Oman äidinkielen oppii jokseenkin hyvin korvakuulolta, mutta vieraiden kielten opiskelu varsinkin aikuisena on melkoisen vaativaa ja etenkin kielioppi epäsäännöllisyyksineen. Tekstin ymmärtää aika helposti, mutta virheettömän tekstin, saati puheen tuottaminen vaikeaa, siksi ei tee mieli paljon yrittääkään.
"Yhteen aikaan sanottiin fysikaalinen, sitten kielenhuollon mukaan piti sanoa fysiikallinen, nyt sanotaan taas fyskaalinen."
Aika paljon tulee eläkkeellä ollessa luettua kaikenlaisia tekstejä, mutta tuollaiseen sanaan, fysikaalisen "korvaajana" en ole vielä törmännyt.ich-bin kirjoitti:
"Yhteen aikaan sanottiin fysikaalinen, sitten kielenhuollon mukaan piti sanoa fysiikallinen, nyt sanotaan taas fyskaalinen."
Aika paljon tulee eläkkeellä ollessa luettua kaikenlaisia tekstejä, mutta tuollaiseen sanaan, fysikaalisen "korvaajana" en ole vielä törmännyt.Oliko vielä 50-lukua vai oliko jo 60-luku, kun koulussa opetettiin, että nyt pitää sanoa fysiikallinen. Eihän sitä kukaan muu ottanut käyttöön kuin minä, ja sitten minäkin luovuin siitä huomatessani olevani harvinaisuus. Kyllä se oli silloisen korkean auktoriteetin ohje, olisiko ollut Saarimaan.
Ohje tuli samoihin aikoihin, kun oli jo pitkään sanottu kirjainten nimet el, er, es jne. Oli es-tee-teen uutisetkin. Piti ruveta sanomaan äs-tee-teen uutiset ja lukemaan kirjainten nimet muutenkin ä:n kanssa. Muutos tuli kielenhuollossa kuulemma siksi, että oli perinteisesti sanottu kirjainten pitemmät nimet ällä, ärrä, ässä jne. Minulle jäi ikuiseksi arvoitukseksi, miten kirjainten pitkillä nimillä voidaan perustella lyhyitten nimien muotoa.
Radiossa oli oikein ohjelmakin, jossa Saarimaa ruoti "pahoja kielivirheitä". Näitä olivat kielenmuodot, jotka eivät olleet Saarimaan lapsuuden paikkakunnalla käytössä. Vetoaminen "kielikorvaan" tarkoitti todellisuudessa vetoamista tottumukseen, ei muuhun. Itäsuomalainen oli taas tottunut toisin, ja hänellä oli toisenlainen "kielikorva".
Sellaista auktoriteettien söhellystä koko kielenhuolto.
Samaa söhellystä on kyllä ollut muuallakin. Latvian sökö oikeinkirjoitus ja viheliäinen tapa panna vieraskieliset nimet latvialaiseen muotoon ovat peräisin suurauktoriteetilta Jānis Endzelīnsiltä. Nykyisenä kansainvälisenä aikana opit ovat johtaneet umpikujaan ja täydelliseen idiotismiin. Syy on siinä, että Endzelīns vain oli saavuttanut kielenhuollon auktoriteetin vailla vertaa.
Onhan näitä. Islantilainen purismi, ihastus viikinkikieleen, on johtanut siihen, että vanhoille sanoille on annettu myös uusia merkityksiä. Esimerkiksi hestur tarkoittaa nykyisin hevosen lisäksi myös moottoripyörää. Lainasanat, ovat harvinaisia. Jossakin olen nähnyt sanan, olisiko daðla tai daðlur, taateli. Online Kielenkääntäjä antaakin sanan Þýða, taateli.
Huh, huh!
- Alamäkeläinen
"Miksiköhän suomen kielessä on niin paljon eri nimityksiä? "
Taitaa vähän poiketa avauksen aiheesta, mutta on joillakin Suomen alueilla hieman vähemmilläkin maastokohtien nimitysversioilla tultu toimeen.
Jossakin, alkaen Pielisjärven itäpuolisilta alueilta Suomea, ei mäki-nimeä ole ollut ollenkaan käytössä. Ei ole tainnut olla vuori-sanaakaan. Paikannimistä sen huomaa. Ne mäki- aiheiset nimet, jotka siellä on olemassa, lienevät myöhempinä aikoina sinne läntisiltä alueilta muuttaneiden suomalaisten antamia, kuten Karhumäki Venäjän Karjalassa.
Pielisen Karjalaanhan muutti 1700-luvulla valtavasti savolaisia, kun alueet autioituivat sen Ruotsin kuninkaan vaatiman luterilaistamisen takia. Menivät sinne Tverin alueelle Venäjän sisäosiin.
Suurempi mäki tai vuori maamme itäosien paikannimissä on vaara ja pienempi mäki on särkkä. - Tunturista_tulleena
Maan pinnanmuodostus ja kasvillisuus heijastuu myös maan kieleen. Jos tuntureita ei jossakin maassa liiemmälti esiinny, ei löydy sellaisia kuvaavaa sanaakaan maan kielestä. Käsittääkseni nimenomaan tunturia tarkoittava sana löytyy muistakin pohjoismaisista kielistä kuin suomesta: fjäll (ruotsi) / fjell (norja).
Vietin juuri vuodenvaihteessa pari viikkoa Suomen eteläisimmäksi mainitun tunturin komeissa maisemissa. Tuolle tunturille on näköjään löydetty englanniksikin tunturia kuvaava sana ”fell”, ellei arvovaltainen auktoriteetti nimeltä Wikipedia väärin erehdy:
https://en.wikipedia.org/wiki/Iso-Syöte- Tunturista_tulleena
Linkin copypastantaminen ei näemmä onnistunut. Linkissä, jota yritin siirtää, oli kirjain ö korvautunut merkkijonolla ö. Saitin tekniikka korvasi sen jostakin syystä taas ö:llä. Kiinnostuneet hakekoot tuon Wikipedia-artikkelin vaikka googlaamalla.
- Ei_voi_olla_totta
Tunturista_tulleena kirjoitti:
Linkin copypastantaminen ei näemmä onnistunut. Linkissä, jota yritin siirtää, oli kirjain ö korvautunut merkkijonolla ö. Saitin tekniikka korvasi sen jostakin syystä taas ö:llä. Kiinnostuneet hakekoot tuon Wikipedia-artikkelin vaikka googlaamalla.
Hassua, todella hassua! Merkkijonon piti olla % C 3 % B 6 ilman välilyöntejä, mutta Suomi24:n kaikkivoipa tekniikka tekaisi siitä jälleen kerran ö:n.
- Tunturista_tulleena
Ei_voi_olla_totta kirjoitti:
Hassua, todella hassua! Merkkijonon piti olla % C 3 % B 6 ilman välilyöntejä, mutta Suomi24:n kaikkivoipa tekniikka tekaisi siitä jälleen kerran ö:n.
Tinyurlautin kokeeksi tuon ongelmalinkin. Toimisikohan tämä vai meneekö jälleen kerran ö-mappiin?
http://tinyurl.com/zyhs2h4 - mistätieto
Google ja Bing kääntää tunturin ruotsiksi vuori, englanniksi vuori Lapissa, norjaksi ilmeisesti löytyy tunturia vastaava fjellet. Fjäll taas kääntävät suomeksi asteikko.
- Tunturi-vuori
"Mitä minä huolin veitikka nuori, jolla on rinta kuin tunturi-vuori"...
Nykyisen mittapuun mukaan kyseinen veitikka ei taida olla enää rinta kaarella maantietä asteleva "pokko", vaan aikaansa seuraava neiti, joka on laitattanut ylimääräistä silikoni-fylliä, jotta pinnanmuodostus vastaisi nykyisiä tunturi-ihanteita.- Tunturista_tulleena
Lapissa, Sodankylässä on Nattaset-niminen tunturi.
https://irmako.files.wordpress.com/2009/07/nattaset.jpg
Ymmärtääkseni nattasilla tarkoitetaan sikäläisessä puheenparressa naisen rintavarustustakin, ja Nattastunturien profiilissa ↑ on kieltämättä sitä jotakin.
Fylli-tädit yrittävät panna tuosta profiilista paremmaksikin, sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt. - laakeat
Ihmeen samanmuotoiset, ei ainakaan näytä täytetyiltä. Natta kuulostaakin vähän teinityttömäiselle. Tuon mukaan tarkoittaa kuitenkin hiippaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/natta - Syömämies
laakeat kirjoitti:
Ihmeen samanmuotoiset, ei ainakaan näytä täytetyiltä. Natta kuulostaakin vähän teinityttömäiselle. Tuon mukaan tarkoittaa kuitenkin hiippaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/nattaEn tiennytkään aterioineeni joskus hiippapöydässä (nattabord).
- ihmeitäriittää
Syömämies kirjoitti:
En tiennytkään aterioineeni joskus hiippapöydässä (nattabord).
Olisiko ollut hiippakunnan pöytä, nattbord tavallisempi.
- ihmehissuttelua
Ruotsiksi fjäll, englanniksi fjeld. Olenko muka ensimmäinen joka huomasi virheen heti avauksen ensimmäisessä lauseessa?
- missäää
Norjaksi fjeld, ei ole englantilaista sanaa.
- ootkosvarma
Jaa pahoittelut.. siinä tapauksessa sanakirja.org valehtelee. Käy tsekkaamassa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1428018Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde432091Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja252020- 911673
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811617Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071060Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5999- 51970
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28850- 24838