- meillä Suomessa! Poliisirikollisten jatkuva vapauttaminen maassamme on siitä hyvä esimerkki!
Siperialaisen ex-poliisin epäillään murhanneen 84 naista ja yhden miehen – ”Angarskin mielipuoli” teki osan rikoksista poliisiunivormussa !!! UNIFORMUSSA Huom!
Modernin maailman murhahistoria ei tunne kuin kolme Mihail Popkovia pahempaa sarjamurhaajaa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005045860.html
Pekka Hakala HS
Julkaistu: 15.1. 2:00 , Päivitetty: 15.1. 9:50
Kuluneen viikon uutiset Irkutskista Etelä-Siperiasta kertovat karmeasta ennätyksestä. Entistä angarskilaista poliisiluutnanttia Mihail Popkovia,52, epäillään yhteensä 85 murhasta. Uhreista 84 on naisia, jotka Popkov raiskasi ja tappoi Angarskissa 1993–2012.
Murha-aseenaan Popkov käytti 19 vuoden aikana kaikkea, mitä käsiinsä sai: kirveitä, vasaroita ja lapioita. Osan murhista hän teki univormussa, osassa hän käytti poliisiautoa. Popkov erotettiin poliisista toistaiseksi täsmentämättömästä syystä 1999, mutta murhaamista hän jatkoi vielä 13 vuotta tämän jälkeen.
Popkov vangittiin 2012 ja hänet tuomittiin kaksi vuotta sitten 22 murhasta. Tulossa on lisäksi syyte 47 murhasta, jotka Popkov on poliisin mukaan tunnustanut.
Tutkinnassa on vielä 16 Popkovin tekemäksi epäiltyä murhaa, muun muassa sarjamurhaajan ainut miesuhri eli Popkovin 1999 tapettu työtoveri Jevgeni Škurikin.
Tutkinnanjohtajan mukaan Popkov tappoi työtoverinsa lörpöteltyään tälle humalassa sivu suunsa.
Lehdistössä Popkovia on tituleerattu Angarskin mielipuoleksi, Puhdistajaksi ja ”pahemmaksi kuin Tšikatilo”. Toden totta, vuonna 1994 teloitetun Venäjän kuuluisimman sarjamurhaajan eli ”Rostovin teurastajan” Andrei Tšikatilon tilille pantiin 53 uhria.
Itse asiassa koko modernin maailman murhahistoria ei tunne kuin kolme Popkovia pahempaa sarjamurhaajaa.
Venäjän historiassa Popkovia verisempää sarjamurhaajaa joutuu etsimään vuosisatojen takaa: aatelisnainen Darja Saltykova murhasi yli sata maaorjiensa vaimoa ja tytärtä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisiltä murhatutkijoilta Saltykova olisi todennäköisesti jäänyt profiloimatta, sillä urakkatappaja on yleensä alaluokkainen mies.
Saltykova sai elinkautisen eikä Popkovkaan todennäköisesti joudu teloitusryhmän eteen. Kuolemantuomio on yhä Venäjän laissa mutta korkein oikeus jäädytti tuomion täytäntöönpanot 1999 presidentti Boris Jeltsinin aloitteesta. Jeltsin oli viisi vuotta aiemmin hylännyt Tšikatilon armonanomuksen.
Sarjamurhat ovat viihteen keskeinen elementti, koska ne tarjoavat mahdollisuuden käsitellä pahaa ilman ensimmäistäkään yhteiskunnallista ulottuvuutta. Hollywoodin Hannibal Lecterit edustavat aina yksilön mielenvikaisuutta. Jos syitä etsitään, ne löytyvät henkilöhistoriasta, eivät koskaan ympäröivästä maailmasta.
Epäyhteiskunnallistaminen on vapauttavaa maailmassa, jossa kaikki muu nähdään järjestelmän vikana. Kauhajoen koulusurmista ei kulunut montaa tuntia kun radion ajankohtaisohjelmassa jo keskusteltiin aiheeseen liittyen päiväkotiryhmien koosta.
Samasta syystä sarjamurhaajat voidaan sivuuttaa merkityksettöminä. Mitä joku Popkov on Staliniin verrattuna?
Edellä sanotusta huolimatta on selvää, että Popkov ei olisi ikinä pystynyt saavuttamaan sairasta murhaennätystään ilman hänelle otollista historiallista tilannetta.
Angarsk on Helsingin kokoisen Irkutskin Espoo, joka tunnetaan uraanin jalostuksesta. Ilmapiiri 1990-luvulla oli tuhansien kilometrien päässä Moskovasta erikoinen, mikä selviää Novaja Gazeta -lehden kirjeenvaihtajan Irek Murtazinin rikostutkintaa käsittelevästä artikkelista.
Murtazin on haastatellut murhatutkintaryhmän ensimmäistä johtajaa Sergei Deržavinia, joka passitettiin eläkkeelle 50-vuotiaana 2002. Deržavinin mukaan Irkutskin syyttäjävirasto ei suostunut vuosiin tunnustamaan, että Arganskin murhatuilla naisilla olisi mitään yhteyttä keskenään.
Näin siksi, että vapaana riehuva sarjamurhaaja olisi merkinnyt paikallisviranomaisten epäonnistumista. Ja sitä paitsi sisäministeriön Irkutskin-osasto olisi joutunut luovuttamaan tutkintajohdon Moskovalle.
Lisäksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen Angarsk oli äärimmäisen epäluuloinen: mihin lakiin ja mihin viranomaiseen voisi luottaa? Ehkä asialla onkin järjestäytynyt rikollisuus, ehkä heillä on viranomaisyhteyksiä? Todistajat vaikenivat toinen toisensa jälkeen.
Deržavinin potkujen jälkeen nuori tutkijaryhmä jäi tuuliajolle. Sankariksi nousi lopulta ryhmän uusi johtaja, tutkinnassa alusta asti mukana ollut Artjom Dubynin. Popkovia kuultiin keväällä 2012 todistajana ja samalla häneltä otettiin dna-näyte.
Sarjamurhaaja tajusi käryn olevan ajan kysymys. Hän pakeni paikalta ensin äitinsä luokse Moskovaan ja sitten sisarensa hoteisiin. Kesäkuun 24. päivän iltana hän nousi Moskovassa Vladivostokin-junaan tarkoituksenaan kuulustelijoiden mukaan paeta Kiinaan. Dubyninin johtama ryhmä nousi junaan viime tipassa ja pidätti Popkovin.
Sarjamurhat Venäjältä tuskin loppuvat. Mutta toivoa Venäjällä on niin kauan kun täältä näitä Artjomeja löytyy.
!!!
Siperialaisen ex-poliisin epäillään murhanneen 84 naista ja yhden miehen – ”Angarskin mielipuoli” teki osan rikoksista poliisiunivormussa !!! UNIFORMUSSA Huom!
Modernin maailman murhahistoria ei tunne kuin kolme Mihail Popkovia pahempaa sarjamurhaajaa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005045860.html
Pekka Hakala HS
Julkaistu: 15.1. 2:00 , Päivitetty: 15.1. 9:50
Kuluneen viikon uutiset Irkutskista Etelä-Siperiasta kertovat karmeasta ennätyksestä. Entistä angarskilaista poliisiluutnanttia Mihail Popkovia,52, epäillään yhteensä 85 murhasta. Uhreista 84 on naisia, jotka Popkov raiskasi ja tappoi Angarskissa 1993–2012.
Murha-aseenaan Popkov käytti 19 vuoden aikana kaikkea, mitä käsiinsä sai: kirveitä, vasaroita ja lapioita. Osan murhista hän teki univormussa, osassa hän käytti poliisiautoa. Popkov erotettiin poliisista toistaiseksi täsmentämättömästä syystä 1999, mutta murhaamista hän jatkoi vielä 13 vuotta tämän jälkeen.
Popkov vangittiin 2012 ja hänet tuomittiin kaksi vuotta sitten 22 murhasta. Tulossa on lisäksi syyte 47 murhasta, jotka Popkov on poliisin mukaan tunnustanut.
Tutkinnassa on vielä 16 Popkovin tekemäksi epäiltyä murhaa, muun muassa sarjamurhaajan ainut miesuhri eli Popkovin 1999 tapettu työtoveri Jevgeni Škurikin.
Tutkinnanjohtajan mukaan Popkov tappoi työtoverinsa lörpöteltyään tälle humalassa sivu suunsa.
Lehdistössä Popkovia on tituleerattu Angarskin mielipuoleksi, Puhdistajaksi ja ”pahemmaksi kuin Tšikatilo”. Toden totta, vuonna 1994 teloitetun Venäjän kuuluisimman sarjamurhaajan eli ”Rostovin teurastajan” Andrei Tšikatilon tilille pantiin 53 uhria.
Itse asiassa koko modernin maailman murhahistoria ei tunne kuin kolme Popkovia pahempaa sarjamurhaajaa.
Venäjän historiassa Popkovia verisempää sarjamurhaajaa joutuu etsimään vuosisatojen takaa: aatelisnainen Darja Saltykova murhasi yli sata maaorjiensa vaimoa ja tytärtä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisiltä murhatutkijoilta Saltykova olisi todennäköisesti jäänyt profiloimatta, sillä urakkatappaja on yleensä alaluokkainen mies.
Saltykova sai elinkautisen eikä Popkovkaan todennäköisesti joudu teloitusryhmän eteen. Kuolemantuomio on yhä Venäjän laissa mutta korkein oikeus jäädytti tuomion täytäntöönpanot 1999 presidentti Boris Jeltsinin aloitteesta. Jeltsin oli viisi vuotta aiemmin hylännyt Tšikatilon armonanomuksen.
Sarjamurhat ovat viihteen keskeinen elementti, koska ne tarjoavat mahdollisuuden käsitellä pahaa ilman ensimmäistäkään yhteiskunnallista ulottuvuutta. Hollywoodin Hannibal Lecterit edustavat aina yksilön mielenvikaisuutta. Jos syitä etsitään, ne löytyvät henkilöhistoriasta, eivät koskaan ympäröivästä maailmasta.
Epäyhteiskunnallistaminen on vapauttavaa maailmassa, jossa kaikki muu nähdään järjestelmän vikana. Kauhajoen koulusurmista ei kulunut montaa tuntia kun radion ajankohtaisohjelmassa jo keskusteltiin aiheeseen liittyen päiväkotiryhmien koosta.
Samasta syystä sarjamurhaajat voidaan sivuuttaa merkityksettöminä. Mitä joku Popkov on Staliniin verrattuna?
Edellä sanotusta huolimatta on selvää, että Popkov ei olisi ikinä pystynyt saavuttamaan sairasta murhaennätystään ilman hänelle otollista historiallista tilannetta.
Angarsk on Helsingin kokoisen Irkutskin Espoo, joka tunnetaan uraanin jalostuksesta. Ilmapiiri 1990-luvulla oli tuhansien kilometrien päässä Moskovasta erikoinen, mikä selviää Novaja Gazeta -lehden kirjeenvaihtajan Irek Murtazinin rikostutkintaa käsittelevästä artikkelista.
Murtazin on haastatellut murhatutkintaryhmän ensimmäistä johtajaa Sergei Deržavinia, joka passitettiin eläkkeelle 50-vuotiaana 2002. Deržavinin mukaan Irkutskin syyttäjävirasto ei suostunut vuosiin tunnustamaan, että Arganskin murhatuilla naisilla olisi mitään yhteyttä keskenään.
Näin siksi, että vapaana riehuva sarjamurhaaja olisi merkinnyt paikallisviranomaisten epäonnistumista. Ja sitä paitsi sisäministeriön Irkutskin-osasto olisi joutunut luovuttamaan tutkintajohdon Moskovalle.
Lisäksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen Angarsk oli äärimmäisen epäluuloinen: mihin lakiin ja mihin viranomaiseen voisi luottaa? Ehkä asialla onkin järjestäytynyt rikollisuus, ehkä heillä on viranomaisyhteyksiä? Todistajat vaikenivat toinen toisensa jälkeen.
Deržavinin potkujen jälkeen nuori tutkijaryhmä jäi tuuliajolle. Sankariksi nousi lopulta ryhmän uusi johtaja, tutkinnassa alusta asti mukana ollut Artjom Dubynin. Popkovia kuultiin keväällä 2012 todistajana ja samalla häneltä otettiin dna-näyte.
Sarjamurhaaja tajusi käryn olevan ajan kysymys. Hän pakeni paikalta ensin äitinsä luokse Moskovaan ja sitten sisarensa hoteisiin. Kesäkuun 24. päivän iltana hän nousi Moskovassa Vladivostokin-junaan tarkoituksenaan kuulustelijoiden mukaan paeta Kiinaan. Dubyninin johtama ryhmä nousi junaan viime tipassa ja pidätti Popkovin.
Sarjamurhat Venäjältä tuskin loppuvat. Mutta toivoa Venäjällä on niin kauan kun täältä näitä Artjomeja löytyy.
!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Darya_Nikolayevna_Saltykova
Yksi Venäjän historian tunnetuimmista nais-massamurhaajista oli keisarilisen valtapiirin aateliston joukosta ollut nainen. Darya Nikolayevna Saltykova.