Yritystuki vastikkeelli seksi.
Yritykset eivät työlistä ilmaisela vastikeettomalla yritystuella.tuki valuu johdon optioihin.
Sipilä ja kataineen lisänneet vadtikkeettoman yritystuen määrää.
Mitään apua työttömyyteen ei ole ollut.
Kun saat tukea vaan kun työllistät alkaa työpaikoja sataa ja suomen taloys nousee kurasta
Yritykset eivät työlistä ilmaisela vastikeettomalla yritystuella.tuki valuu johdon optioihin.
Sipilä ja kataineen lisänneet vadtikkeettoman yritystuen määrää.
Mitään apua työttömyyteen ei ole ollut.
Kun saat tukea vaan kun työllistät alkaa työpaikoja sataa ja suomen taloys nousee kurasta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yrityksiä tuetaan niin monella eri tavalla ja niin monista tuuteista, ettei kenelläkään liene kokonaiskuvaa tuen määrästä.
Osatotuus valkeni tiistaina, kun elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) asettama työryhmä julkaisi raporttinsa.
Sen mukaan yksistään työ- ja elinkeinoministeriön kautta yritystukia jaetaan 616 miljoonaa euroa vuodessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuki on vain osa valtion tuesta yrityksille. Arvioiden mukaan valtion takaukset, lainat,
korkotuet ja sijoitukset nostavat summan pariin miljardiin euroon. Myös kunnat tukevat yrityksiä sadoilla miljoonilla euroilla.
Eikä tässä kaikki. Yrityksiä hellitään myös verotuksellisesti. Veroedun vaikutuksen teollisuudelle
ja muulle elinkeinotoiminnalle lasketaan olevan noin 3,6 miljardia euroa. Maatalous, joka luetaan myös yritystoiminnaksi,
kuittaa 1,9 miljardin euron tuet.
Markkinatalouden perusperiaatteisiin kuuluu se, että markkinat ratkaisevat liiketoiminnan elinkelpoisuuden. Siihen ajatteluun tukiaiset sopivat tavattoman huonosti.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuesta kuudesosa, noin 97 miljoonaa euroa, menee suurille, yli 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Tuensaajien kärkipaikkaa pitää Nokia yli kymmenen miljoonan euron potilla. Nokian puoliksi omistama Nokia Siemens Networks nappaa 3,5 miljoonaa tukieuroa.
Valtion "sosiaalituella" kassaansa kartuttavat myös sellaiset monikansalliset jättiyritykset kuin UPM, Stora Enso, Metso ja Wärtsilä.
On vaikea löytää perusteita sille, että tukia maksetaan tällaisille taatusti omillaan toimeentuleville suuryrityksille.
Varsinkin kun otetaan huomioon, että ne joka tapauksessa pääsevät nauttimaan täysin siemauksin yhteiskunnan kustantaman koulutus- ja tutkimustoiminnan parhaista hedelmistä.
Pahimmillaan tuet pidentävät huonosti tuottavien yritysten elinkaarta, joten tukia pitäisi karsia. Tekes, TE-keskukset ja Sitra ovat kelpo työpaikkoja.
Tuettu siis on. Ja kuitenkin teknologiateollisuudesta on vuoden 2008 jälkeen kadonnut kokonaisuudessaan noin 50 000 työpaikkaa. Nokia-klusterista on lyhyessä ajassa hävinnyt yli 15 000 työpaikkaa, kun metsäteollisuus on leikannut 2000-luvulla yli 20 000 työpaikkaa.
Professori Ari Hyytinen Jyväskylän yliopistosta kirjoitti Kansantaloudelliseen aikakauskirjaan (2/2008) mielenkiintoisen artikkelin yritysten ja innovaatioiden rahoituksesta. Kasvu syntyy yksityisen rahan ansiosta: kyse ei ole siis siitä, että julkinen sektori osallistuu yritysrahoitukseen laajamittaisesti.
Tässäpä näkökulmaa verovarojen haaskaamiseen.
Loispummiyritysten Yritystuet ovat meiltä kaikilta pois!
http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/29521
Mitä isot edellä....! Ei työt maistu, kun tuet tulee muutenkin! Rahat tulee ilman töitä ja ilman työllistämistä!