Miten uusi tieverkkoyhtiö kohtelisi harvaanasuttujen seutujen kulkijoita ? Hoidettaisiinko teitä ? Maksaisivatko pitkiä työmatkoja kulkevat enemmän työmatkoistaan ?
Tuntuu kuin pelkkä muutos joka puolella olisi Hallituksen pääasia, ei muutosten tuoma hyöty.
Tuntuu kuin pelkkä muutos joka puolella olisi Hallituksen pääasia, ei muutosten tuoma hyöty.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hallituksen tarkoituksena on puomittaa tiet kaikkein pahimille junttialueille.
Syrjäiset tiet suljetaan puomeilla. Puomin avausmaksu on 100€. Kertyneillä maksuilla lanataan tien hiekat ojiin.
Tienhoidolla ei ole mitään tekemistä tuon uuden suunnitelman kanssa. Kyse on suoraan siitä, että autoilijoiden kaluston arvo leikataan 1,8 miljardia euroa ja Yhtiöitettyyn tieverkkoon imuroidaan jokaiselta henkilöautoilijalta keskimäärin 500-700 euroa, ja raskaan kaluston yritykseltä ties kuinka paljon "ajan käytöstä" yhtiön omistamalla tieverkolla. Tämä tappaisi automatkailun, kotimaiset kuljetusyritykset, autokaupan jne. jne. jne. Autoveron poistamisesta tuo liikenne viestintäministeriöllä ei ole oikeutta edes päättää. Ei siis kannata todellakaan suitsuttaa tuon suoraan sanottuna ryöstön puolesta.
Berneri tarjoaa oikealla kädellä porkkanaa, mutta vasen käsi odottaa selän takana ja siinä on maksuruoska.
Punikkirupujen autonrottelot pakkolunastetaan metallin arvolla.
Meneppä nyt pallopää peilin eteen ja kysy itseltäsi, että mistä olet perinyt tyhmyyden ?
Olen Seppäsen lehtolapsi ja kova uimaan. Olen myös peräkammarin kova vemppari ja en näe mitään väärää eläinseksissä. Ossi on ihqu!
Kuulkaas nyt, kuukausia sitten esitettiin pelkoja, että "yhtiön" innokkuus hoitaa teitä kohdistuisi niihin teihin mistä on runsaasti tuloja.
Voisko joskus opastaa tämmöistä tyhmää ilman tyhmää lällätystä ?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005051241.html
Nämäkin asiat ovat juolahtaneet usein mieleen. Jos kuka hyvänsä voi ajella taksia ja kantaa postia...
Suurin osa syrjäisistä teistä on jo nyt yksiytyisteitä, joita pidetään yllä tieosakaskuntien toimesta. Kulut maksetaan käyttäjille jyvitettyjen osuuksien mukaan, esim. tien varrella oleva maatila maksaa enemmän kuin saman tien varrella oleva vapaa-ajan asunto, puutavarayhtiöt ovat tehneet omia suljettuja teitään puunajoa varten jne.
Yksityisteitä on Suomessa enemmän kuin valtion teitä kilometreissä mitattuna.
Maalla on jo totuttu käyttäjä maksaa systeemeihin, ei tässä ole tulossa siis mitään uutta. Kaupunkilaiset ovat tottuneet taas siihen, että "joku muu" maksaa ja yhteiskunta hoitaa.
Luuletkos etten tiedä yksityisistä teistä ? On kuitenkin olemassa myös paikkakuntien välisiä teitä joiden liikenne tietysti on vähäisempää kuin vilkkailla reiteillä.
Tuskin tuo taksi/posti -pelkokaan ihan aiheeton on.
Vähäliikenteiset maantiet lakkautetaan.
On tietysti älytöntä törsätä rahaa sellaisiin teihin, joita ei juuri kukaan käytä. Sehän tarkoittaa sitä, että suurissa kaupungeissa asuvat maksavat ison osan harvaan asuttujen seutujen autoilijoiden tiemaksuista. Juuri tällaisten syiden takia paikannukseen perustuva tiemaksu olisi oikeudenmukaisempi.
Tieverkkoyhtiön hyvä puoli on siinä, että se joutuu toimimaan paljossa liiketaloudellisin perustein. Toiminta ei voi olla kannattamatonta. Siksi tienpidossa pitää tietysti priorisoida niihin teihin, jotka ovat paljon käytössä.
Kaikesta kaukana omissa oloissaan saa tietysti asua, mutta sellaisen oikeuden kustannuksia ei saa sälyttää muiden maksettaviksi.
Suomen metsäteollisuushan niitä tukkirekan kantavia teitä ensisijaisesti vaatii saadakseen puuta tehtailleen ympäri vuoden.
Pitäisi tämänkin asian olla jopa sinulle selvä mutta tärkeintähän on vittuilu maaseudun ihmisille?
Tutustuppa MPP tiepidon yksikkökustannuksiin. Yllätyt. Löytyvät esim. Tiehallinnon nettisivuilta. Sinulla on paha tapa kertoilla mielikuvia, niin tässäkin.
Kaikista kalleinta per ajettu kilometri on kaupunkiympäristön tieväylät. Vaikkapa Kehätiet pääkaupunkiseudulla. Suuresta liikennemäärästä ei siis seuraakkaan suuruuden ekonomiaa, vaan päinvastoin. Syrjässä asuvien liikkumisen turvaamisesta ei sälytetä kuluja muille, vaan syrjässä asuville sälyttyy muiden liikkumisen kustannuksia.
Syitä on tietysti monia, yksi tärkeimmistä se, että niiden syrjäisimpien teiden ylläpitoa on laiminlyöty vuosikaudet. Niiden annetaan rapistua. Toinen se, että vaikkapa lumen poisto pieneltä tieltä on helpompaa, aura-auto voi ajaa 60 km tunnissa ja heittää lumet penkalle. Kaupunkiympäristössä aura-auto ajaa paljon hitaammin (joutuu pysähtelemäänkin) ja lumi vielä kärrätään erikseen kaatopaikalle. Kaduilla homma on vielä kalliimpaa, mutta niiden hoito on kaupunkien omissa budjeteissa, ei valtiolla.
Jos uudessa mallissa lähdetään siitä, että kaikille teille jaetaan suunnilleen sama hoitokulu per ajettu kilometri, voittajia ovatkin syrjäiset tiet.
Ymmärrän hyvin, miksi sinusta tuo Bernerin esitys oli aivan nerokas, ihana ja mahtava. Sinä et nähtävästikään ymmärrä sen merkitystä alkuunkaan.
"Kaikesta kaukana omissa oloissaan saa tietysti asua, mutta sellaisen oikeuden kustannuksia ei saa sälyttää muiden maksettaviksi. "
Mitenkän tiheässä asutuksessa, saako silloin oikeuden sälyttää asumisen ja liikkumisen kustannukset muiden maksettavaksi?
Helsingin Kruunuvuorenrantaan on rakenteilla 20 000 asukkaan uusi kaupunginosa. Sitä varten rakennetaan noin 500 miljoonalla uusi ratikka ja pyörätieyhteys, Kruunusillat. Autoja ei sillalle päästetä, koska vihreä aatemalli ei salli autoilua. Hinta tuosta noussee jos hanke joskus toteutuu, vai tietääkä joku pääkaupunkiseudulla tehdym julkisen hankkeen joka olisi pysynyt budjetissa? Mutta käytetään noita virallisia lukuja joita päättäjät ovat meille syöttäneet.
Verovaroja siis käytetään 25 000 euroa jokaista asukasta kohden, vauvasta vaariin, tuon yhteyden rakentamiseen. Jokainen kruunuvuorenrantalainen tuskin päivittäin siltaa käyttää, monet tuskin viikottainkaan. Monen uudenkin asukkaan työpaikka kun on muualla kuin Helsingin keskustassa jonne tuo silta liikenteensä ohjaa. Nelihenkinen perheen osalla kustannus on siis 100 000 euroa.
Vertailun vuoksi otetaan toinen hanke, kantatie 77 rakennettiin osin uusiksi, osin vanhan tienpohjan päälle. Koko tie uusittiin täysin 22 km:n matkalta. Kantatie on jo merkittävä väylä, ei mikään pikkutie, siitä kertoo jo tien numerointi kaksinumeroiseksi. Hinta tuolle hankkelle oli 12,5 miljoonaa. Karkeasti siis puoli miljoonaa per kilometri. Kruunuvuoren yhteyden hinnalla saataisiiin 1000 kilometriä kantatietasoisia tieyhteyksiä niille harvassa asuville. Takuulla enemmän kuin 20 000 ihmiselle siellä harvaan asutulta alueella tavoitettaisiin tuhannella kantatiekilometrillä. Puhumattakaan jos siellä harvaan asutulla alueella tyydyttäisiin ihan tavalliseen maantiehen, mikä onkin yleisin kätäntö.
Verovaroja käytetään huikeita summia juurikin tiheän asutuksen synnyttämiin tarpeisiin, ja kustannukset niistäkin sälytetään muiden maksettaviksi, siis verovaroista ne maksetaan. Yksikään Kruunuvuoreen muuttava perhe ei takuulla olisi valmis pulittamaan 25 000 perheenjäseneltä uuden yhteyden rakentamiseen, porukka kiertäisi ihan mielellään Herttoniemen kautta jos maksu kohdistettaisiin vain niitä hyötyville.
Kertokaas nyt yksinkertaiselle maalaiselle:
Bernerin kertoman mukaan maakunnat vastaisivat ns. hiljaisemmista maaseututeistä. Jos ihminen lähtee maalta ajelemaan, hän maksaa yksityisen tien tiemaksun, sitten maakunnan tiemaksun (se tietenkin tullaan perimään) ja sitten jos on pakko mennä yhtiön teille, maksaa vielä sen maksun. Vai tuleeko tuo mainittu 200,- yhtiölle joka tapauksessa ?