Ateismi on kieltävä kanta teismiin eikä pelkkä kieltäminen ole itsessään mitään – sikäli kun ateismista on keskusteltava, täytyy silloin käsitellä myös sitä teismiä joka on kiistettävänä.
Eikö ole alkujaankin jonkinasteinen paradoksi puhua »minun kristinuskostani«, ikään kuin se olisi vain omaa keksintöäni? Vähintään historiatieteen näkökulmasta sillä on ollut myös todellinen perustajahahmo, jonka voidaan olettaa sanoneen monet niistä asioista, jotka ensin siirtyivät kuulopuheiksi ja jotka on sittemmin kirjoitettu Uuteen testamenttiin. Samoin esimerkiksi muinaisgermaaninen uskonto ei ole »minun« etenkään pääpiirteissään, vaikka yksityiskohdista voidaan kiistellä.
1. Kristinuskon olemus on, että oli Jeesus –niminen mies, joka julisti itsensä omalla todistuksellaan messiaaksi, eli Kristukseksi, Jumalan Pojaksi ja hänet ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen elinaikana.
2. Kristinuskon olemus on sekä ns. sisäisesti että ulkoisesti siinä, että uskotaan historiatieteen tarjoaman Jeesus –nimisen henkilön sanaan, kun hän väitti olleensa Jumalan Poika.
3. Kristinuskon olemuksen (a.) ulkoinen puoli on historiallinen, (b.) sisäinen puoli on usko, jonka antaa Uuden testamentin mukaan Henki. Ulkoisesta puolesta voidaan olla historiatieteen perusteella yhteisesti samaa mieltä, mutta ihmiset eroavat sisäisesti sen mukaisesti, uskovatko he Jeesuksen sanaan, vaiko eivät. Ulkoinen puoli on yhteistä ja järkevää, sisäinen puoli lisää siihen henkilökohtaisen uskon ilman, että puolet olisivat ristiriidassa keskenään.
4. Historiatieteen täytyy epäillä yleisten periaatteidensa mukaisesti ihmetapahtumia, kuten vesien päällä kävelyä. Tällaiset nk. tunnusteot ovat myös UT:n mukaan toissijaisia itse uskon kannalta – tunnusteot ovat uskon Jeesuksen sanaan takia, eikä ole merkitystä uskoa niihin sen lisäksi. Jos tunnusteot ovat jollekulle uskon kompastuskivi, hänen ei tarvitse uskoa niihin – olennaista on uskoa Jeesuksen olleen Isän eli Luojan Poika, ei kävelikö hän vetten päällä tms.
5. Evoluutiobiologian mukaan ihminen polveutuu apinasta. Se voidaan hyväksyä myös kun tukeudutaan vain Jeesuksen sanaan UT:ssa – kysymyksellä ihmisen kehityksestä ei ole Jeesuksen puheissa oikeastaan mitään perustaa. Olennaista on se, että »syntyy uudelleen ylhäältä«, eli uskomalla Kristukseen tulee yhteyteen Luojan kanssa. Daytonin apinaoikeudenkäynti jne. ovat aivan turhia kristinuskon kannalta – vaikka ihminen olisi syntynyt apinasta, hän voi syntyä »uudelleen ylhäältä«. Genetiikalla yms. ei ole siinä sananvaltaa, sillä ihmisen käytöstä ei voida lähimainkaan tyhjentävästi selittää tai ennustaa genetiikalla. Ei ole ns. »Jumala-geeniä« johon uskonto voitaisiin redusoida – sen tietää jokainen hermoston kehityksen ja sellaisten teorioiden todellisen kuvausvoiman tunteva henkilö.
6. Kristuksen ykseys Isän kanssa, johon uskovaisten yhteys Luojaan Hengessä perustuu, ei ole luonnontieteellinen kysymys. On monia olevia, jotka eivät ole luonnontieteellisiä, kuten arabialaisten numeroiden historia, joka on tutkittavissa historiatieteen, mutta ei luonnontieteen menetelmillä – luonnontiede olettaa lähtökohdissaan arabialaiset numerot, mutta historiatiede selittää niiden alkuperän.
7. Kristinuskon olemus ei ole siten ristiriidassa luonnollisen järjen (historia, biologia, fysiikka, jne.) kanssa, vaikka se ei rajoitu vain niiden tuloksiin, vaan edellyttää henkilökohtaista kokemusta, eli omakohtaisen uskon koetinkiveä.
8. Kristinusko on sidoksissa historialliseen traditioon ja sen oikeutukseen päteä ilman lopullista järjellistä oikeutusta, kuten kaikki inhimillisen ajattelun, ymmärryksen, jne. muodot – valistus on kaikista sokein tradition muoto, koska se ei tiedosta omaa traditiosidonnaisuuttaan. Järki ja traditio ovat kuin kasvi ja vesi: kasvi kasvaa vedestä ja vesi sisältyy valmiiseen kasviin.
9. Kristinuskon ydinsanomaan kuuluu yhdenmukaisuus ns. humanistisen etiikan kanssa: »rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi«, sekä »älä tuomitse«. Kristityt eivät ole sellaisia, jotka kivittävät homoseksuaaleja, tuomitsevat ihmisiä Helvettiin, tms.
Eikö ole alkujaankin jonkinasteinen paradoksi puhua »minun kristinuskostani«, ikään kuin se olisi vain omaa keksintöäni? Vähintään historiatieteen näkökulmasta sillä on ollut myös todellinen perustajahahmo, jonka voidaan olettaa sanoneen monet niistä asioista, jotka ensin siirtyivät kuulopuheiksi ja jotka on sittemmin kirjoitettu Uuteen testamenttiin. Samoin esimerkiksi muinaisgermaaninen uskonto ei ole »minun« etenkään pääpiirteissään, vaikka yksityiskohdista voidaan kiistellä.
1. Kristinuskon olemus on, että oli Jeesus –niminen mies, joka julisti itsensä omalla todistuksellaan messiaaksi, eli Kristukseksi, Jumalan Pojaksi ja hänet ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen elinaikana.
2. Kristinuskon olemus on sekä ns. sisäisesti että ulkoisesti siinä, että uskotaan historiatieteen tarjoaman Jeesus –nimisen henkilön sanaan, kun hän väitti olleensa Jumalan Poika.
3. Kristinuskon olemuksen (a.) ulkoinen puoli on historiallinen, (b.) sisäinen puoli on usko, jonka antaa Uuden testamentin mukaan Henki. Ulkoisesta puolesta voidaan olla historiatieteen perusteella yhteisesti samaa mieltä, mutta ihmiset eroavat sisäisesti sen mukaisesti, uskovatko he Jeesuksen sanaan, vaiko eivät. Ulkoinen puoli on yhteistä ja järkevää, sisäinen puoli lisää siihen henkilökohtaisen uskon ilman, että puolet olisivat ristiriidassa keskenään.
4. Historiatieteen täytyy epäillä yleisten periaatteidensa mukaisesti ihmetapahtumia, kuten vesien päällä kävelyä. Tällaiset nk. tunnusteot ovat myös UT:n mukaan toissijaisia itse uskon kannalta – tunnusteot ovat uskon Jeesuksen sanaan takia, eikä ole merkitystä uskoa niihin sen lisäksi. Jos tunnusteot ovat jollekulle uskon kompastuskivi, hänen ei tarvitse uskoa niihin – olennaista on uskoa Jeesuksen olleen Isän eli Luojan Poika, ei kävelikö hän vetten päällä tms.
5. Evoluutiobiologian mukaan ihminen polveutuu apinasta. Se voidaan hyväksyä myös kun tukeudutaan vain Jeesuksen sanaan UT:ssa – kysymyksellä ihmisen kehityksestä ei ole Jeesuksen puheissa oikeastaan mitään perustaa. Olennaista on se, että »syntyy uudelleen ylhäältä«, eli uskomalla Kristukseen tulee yhteyteen Luojan kanssa. Daytonin apinaoikeudenkäynti jne. ovat aivan turhia kristinuskon kannalta – vaikka ihminen olisi syntynyt apinasta, hän voi syntyä »uudelleen ylhäältä«. Genetiikalla yms. ei ole siinä sananvaltaa, sillä ihmisen käytöstä ei voida lähimainkaan tyhjentävästi selittää tai ennustaa genetiikalla. Ei ole ns. »Jumala-geeniä« johon uskonto voitaisiin redusoida – sen tietää jokainen hermoston kehityksen ja sellaisten teorioiden todellisen kuvausvoiman tunteva henkilö.
6. Kristuksen ykseys Isän kanssa, johon uskovaisten yhteys Luojaan Hengessä perustuu, ei ole luonnontieteellinen kysymys. On monia olevia, jotka eivät ole luonnontieteellisiä, kuten arabialaisten numeroiden historia, joka on tutkittavissa historiatieteen, mutta ei luonnontieteen menetelmillä – luonnontiede olettaa lähtökohdissaan arabialaiset numerot, mutta historiatiede selittää niiden alkuperän.
7. Kristinuskon olemus ei ole siten ristiriidassa luonnollisen järjen (historia, biologia, fysiikka, jne.) kanssa, vaikka se ei rajoitu vain niiden tuloksiin, vaan edellyttää henkilökohtaista kokemusta, eli omakohtaisen uskon koetinkiveä.
8. Kristinusko on sidoksissa historialliseen traditioon ja sen oikeutukseen päteä ilman lopullista järjellistä oikeutusta, kuten kaikki inhimillisen ajattelun, ymmärryksen, jne. muodot – valistus on kaikista sokein tradition muoto, koska se ei tiedosta omaa traditiosidonnaisuuttaan. Järki ja traditio ovat kuin kasvi ja vesi: kasvi kasvaa vedestä ja vesi sisältyy valmiiseen kasviin.
9. Kristinuskon ydinsanomaan kuuluu yhdenmukaisuus ns. humanistisen etiikan kanssa: »rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi«, sekä »älä tuomitse«. Kristityt eivät ole sellaisia, jotka kivittävät homoseksuaaleja, tuomitsevat ihmisiä Helvettiin, tms.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Esität poikkeavan määritelmän ateismista.
Vedän niskas poikki
"6. Kristuksen ykseys Isän kanssa, johon uskovaisten yhteys Luojaan Hengessä perustuu, ei ole luonnontieteellinen kysymys."
Ei todellakaan. Kristillisen teologian mukaan Jeesuksella ei edes ollut pelkästään yhteyttä Jumalaan ja Luojaan, koska hän oli itse niitä molempia. Sen takia on kummallista, kun raamattu sanoo Jeesuksen istahtaneen taivaaseen noustuaan Jumalan oikealle puolelle. Kenen viereen hän istahti?
Lähde:Kolminaisoppi.
"7. Kristinuskon olemus ei ole siten ristiriidassa luonnollisen järjen (historia, biologia, fysiikka, jne.) kanssa, "
Viittaan vain edelliseen. Luonnontieteet ja kristinusko eivät sovi syömään samassa pöydässä.
Raamatun kirjoitukset suhteessa kaikkitietäväksi julistettuun Jumalaan ja totuus ovat kaksi eri asiaa. Olisi voinut luulla kaikkitietävän hallitsevan edes yksinkertaisen logiikan mutta ei sitäkään.
Miten voit tietää, että juuri Sinun Jumalasi on se aito ja oikea. Ai niin Suomen kouluissa siitä on kerrottu.
Kuole typerä ateisti tapan perheesi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Herran rauhaa : D
Nyt pienempää suuta, ettet joudu poliisin juttusille!
Jaa sitten voin ihan aiheesta sanoa paitsi että olen Ateisti olen myös kaikkien uskontojen Denialisti :) Ei pelkästään teidän uskontonne ole pahasta vaan noi kaikki osoittavat laumahysteriaa ja pakottamista lauman ajattelemiseen joka uhkaa identiteetiä kasvamasta. Politiikan, väkivallan ja uskontojen varjolla tehdään helvetisti pahaa ja on ennenkin tehty.
Haulikko käyttöön ateistin maksat stiletillä pihalle
Tehty poliisille ilmoitus netin kautta!
suuri käyrä.VäpinäSiitin pelasti pakanat