Kyllä isänmaassa eläinrakkaus on suuri

Liittyy NATO-yhteistyöhön...

AMERIKKALAISET tutkijat ovat onnistuneet kasvattamaan sikiöitä, jotka ovat yhdistelmä sikaa ja ihmistä.

Tehtävä oli odotettua haastavampi, tutkijat raportoivat Cell-lehdessä. Kokeesta kerrottiin nyt ensimmäisen kerran vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa.


TUTKIJAT loivat kokeissaan myös ihmisen ja lehmän sekä hiiren ja rotan yhdistelmiä eli kimeeroita. Nimitys tulee antiikin myyttisestä hirviöstä, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä.

Muilla lajeilla kuin ihmisellä saavutus ei ole uusi. Hiiressä onnistuttiin kasvattamaan haimakudosta rotan soluista jo 2010.

Kimeeroita pystytään luomaan käyttämällä hyväksi monikykyisiä kantasoluja. Ne ovat soluja, jotka eivät ole alkaneet erikoistua johonkin tiettyyn tehtävään, kuten esimerkiksi ihosoluiksi tai silmän tappisoluiksi. Kun kantasoluja ruiskutetaan jonkun muun eläimen alkioon, ne voivat mukautua uuden isäntänsä kehitysvaiheisiin ja erikoistua tehtäviinsä alkion kehittyessä.

Sitä ennen alkiosta voidaan poistaa geenit, jotka ohjaavat tietyn elimen muodostumista. Koska alkioon ruiskutetuissa vieraissa kantasoluissa ohjeet ovat tallella, ne täyttävät tyhjiön ja muodostavat puuttuvan elimen.

Tällä tavalla Salk-instituutin ryhmä onnistui kasvattamaan hiiriä, joilla oli rotan haima, sydän tai silmä. Ne kehittyivät emon kohdussa ja elivät parhaimmillaan kaksi vuotta, joka on hiiren normaali elinikä.

IHMISSOLUILLA kokeet osoittautuivat vaikeammiksi. Aluksi kokeita tehtiin lehmän alkioiden kanssa, mutta ne osoittautuivat ongelmallisiksi. Ne olivat myös kalliita, joten ryhmä päätti keskittyä sikaan.

Sika ja ihminenkin ovat viisi kertaa etäisempää sukua kuin hiiri ja rotta. Lisäksi sian tiineys kestää vain kolmanneksen siitä ihmisen tiineysajasta. Tutkijoiden täytyi säätää ihmisen kantasoluja niin, että ne pysyivät sian sikiönkehityksen tahdissa.

Ryhmä ruiskutti monikykyisiksi kantasoluiksi palautettuja ihmissoluja eli ips-soluja kaikkiaan 1 500:aan sian alkioon. Urakkaan meni neljä vuotta, ja se vaati 40 ihmisen työpanosta.

SIIRRETYT ihmisen kantasolut saatiin elämään sikiössä, joka kasvoi emakon kohdussa. Ihmissolut oli ohjelmoitu tuottamaan vihreänä loistavaa fluoresoivaa proteiinia, jotta niitä voitiin seurata.

Määrä on Wun mielestä pieni. Professori Belmonte luonnehti sitä kuitenkin hyväksi uutiseksi. Kokeiden riskinä kun on pidetty sitä, että yhdistelmistä tulee liian ihmismäisiä.

Pahimpana on uhkana on pidetty sitä, että eläimelle kasvaisi vahingossa ihmisen aivot.

Salk-instituutin kokeissa ihmissolut eivät lähteneet erilaistumaan aivosoluiksi. Niistä kehittyi lihassoluja ja muiden elinten esisoluja.

”Seuraava haasteemme on lisätä tehokkuutta ja ohjata ihmissolut muodostamaan tietty elin siassa”, Belmonte sanoi.