Jumala on puhunut kaikkina aikoina ihmisille luomisesta alkaen. Jumala puhui Edenin puutarhassa Adamille ja Eevalle, niin että nämä kuulivat Jumalan äänen. Ensimmäinen maininta Jumalan puheesta Raamatun kirjoituksissa on Jahven antama kielto Adamille, jonka mukaan hän ei saa syödä hyvän- ja pahantiedon puusta, mutta muista puista oli lupa syödä. (1Moos 2:15-17.) Tämän käskysanan rikkomisesta olisi rangaistuksena kuolevaisuus sitä päivästä lähtien, jona rikkomus tehtäisiin. Sanatarkan käännöksen mukaan kuolema viittaa tulevaisuuteen, mistä syystä Adam ja Eeva eivät kuolleet heti välittömästi sinä päivänä, jona he söivät kielletyn puun hedelmää ja lankesivat syntiin.
1.Mooseksen kirja:
2:15 Ja Herra Jumala otti Adamin ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.
2:16 Ja Herra Jumala käski Adamia sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,
2:17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä siitä päivästä lähtien, jona sinä siitä syöt, olet sinä kuolemalla kuoleva."
Jos vanha käännös on kuitenkin oikein, ja sen mukaan Adamin piti kuolla sinä päivänä, jona hän teki syntiä, niin se selittyy hengellisenä kuolemana. Adam kuoli hengellisesti syntiinsä, eli hänen oma henkensä siirtyi elävästä tilasta kuolleeseen tilaan. Hengellisestä kuolemasta kertovat seuraavat Raamatun kohdat: Jaak 1:12-16; Room 7:7-14; Efe 2:1-5; 5:14; Kol 2:13; Jda 1:12; Luuk 15:11-32.
Miksi Jumala puhuu ihmisille?
Jumala loi alussa ihmisen omaksi kuvakseen: Jumalan kuvaksi hän heidät loi, mieheksi ja naiseksi. (1Moos 1:26-28.) Jumala on rakastanut luomaansa ihmistä alusta asti ja tahtonut pitää yhteyttä häneen sekä seurata, mitä ihminen tekisi. Jumalalla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan ja se ulottuu jo aikaan ennen maailman perustamista, sillä Jumala on laatinut pelastussuunnitelmansa silloin. (Luuk 2:14; Efe 1:1-14; 2Tim 1:9.)
Jumala puhuu suoraan ihmiselle ilman välikäsiä
Luomiskertomuksessa Jumala puhui Adamille ja Eevalle seuraavan kerran käskysanan antamisen ja rikkomisen jälkeen, kun ihminen oli jo langennut syntiin. Jumala kutsui Adamia, mutta Adam pelkäsi Jahvea ja hän piiloutui Eevan kanssa puutarhan puiden sekaan. (1Moos 3:1-19.) Ihmiselle on luonteenomaista, että hän yrittää kätkeytyä Jumalalta sen jälkeen, kun on rikkonut hänen käskyjään vastaan eli on tehnyt syntiä. Jumala kuitenkin näkee ihmisen sydämen ajatukset eikä mikään luotu ole häneltä salassa, ja niin meidän kaikkien on tehtävä lopulta tili itsestämme elämän Herralle. (Luuk 12:2; Hebr 4:12, 13; Room 14:10-13; 2Kor 5:10; Joh 5:28, 29; Ilm 20:10-15.) Syntien salaamisen ja Jumalaa pakenemisen sijaan olisi parempi tunnustaa syntinsä ja tulla avoimin sydämin Jumalan eteen, jos hän ehkä antaisi meille synnit anteeksi, sikäli kuin kadumme niitä ja pyrimme niistä eroon. (Snl 28:13, 14.)
Sananlaskut:
28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
28:14 Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.
jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/~w462389/ope/puhuu.htm
1.Mooseksen kirja:
2:15 Ja Herra Jumala otti Adamin ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.
2:16 Ja Herra Jumala käski Adamia sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,
2:17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä siitä päivästä lähtien, jona sinä siitä syöt, olet sinä kuolemalla kuoleva."
Jos vanha käännös on kuitenkin oikein, ja sen mukaan Adamin piti kuolla sinä päivänä, jona hän teki syntiä, niin se selittyy hengellisenä kuolemana. Adam kuoli hengellisesti syntiinsä, eli hänen oma henkensä siirtyi elävästä tilasta kuolleeseen tilaan. Hengellisestä kuolemasta kertovat seuraavat Raamatun kohdat: Jaak 1:12-16; Room 7:7-14; Efe 2:1-5; 5:14; Kol 2:13; Jda 1:12; Luuk 15:11-32.
Miksi Jumala puhuu ihmisille?
Jumala loi alussa ihmisen omaksi kuvakseen: Jumalan kuvaksi hän heidät loi, mieheksi ja naiseksi. (1Moos 1:26-28.) Jumala on rakastanut luomaansa ihmistä alusta asti ja tahtonut pitää yhteyttä häneen sekä seurata, mitä ihminen tekisi. Jumalalla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan ja se ulottuu jo aikaan ennen maailman perustamista, sillä Jumala on laatinut pelastussuunnitelmansa silloin. (Luuk 2:14; Efe 1:1-14; 2Tim 1:9.)
Jumala puhuu suoraan ihmiselle ilman välikäsiä
Luomiskertomuksessa Jumala puhui Adamille ja Eevalle seuraavan kerran käskysanan antamisen ja rikkomisen jälkeen, kun ihminen oli jo langennut syntiin. Jumala kutsui Adamia, mutta Adam pelkäsi Jahvea ja hän piiloutui Eevan kanssa puutarhan puiden sekaan. (1Moos 3:1-19.) Ihmiselle on luonteenomaista, että hän yrittää kätkeytyä Jumalalta sen jälkeen, kun on rikkonut hänen käskyjään vastaan eli on tehnyt syntiä. Jumala kuitenkin näkee ihmisen sydämen ajatukset eikä mikään luotu ole häneltä salassa, ja niin meidän kaikkien on tehtävä lopulta tili itsestämme elämän Herralle. (Luuk 12:2; Hebr 4:12, 13; Room 14:10-13; 2Kor 5:10; Joh 5:28, 29; Ilm 20:10-15.) Syntien salaamisen ja Jumalaa pakenemisen sijaan olisi parempi tunnustaa syntinsä ja tulla avoimin sydämin Jumalan eteen, jos hän ehkä antaisi meille synnit anteeksi, sikäli kuin kadumme niitä ja pyrimme niistä eroon. (Snl 28:13, 14.)
Sananlaskut:
28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
28:14 Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.
jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/~w462389/ope/puhuu.htm
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jumala ei ole mykkä, vaan hän puhuu meille ihmisille tänäänkin. Mutta missä ja miten hän puhuu? Kuulemmeko hänen äänensä?
Joidenkin uskovien puheissa vilahtaa tuon tuostakin ilmaus ”Jumala puhui minulle” tai ”Jumala sanoi minulle”. Piirisihteeri Anne Takala Päijät-Hämeestä arvelee, että eri ihmiset antavat sille oman merkityksensä.
– Itse en käytä tällaista ilmausta, mutta ymmärrän käytön kyllä sellaisissa tapauksissa, joissa joku kertoo Jumalan puhuneen hänelle hänen omasta tilastaan. Esimerkiksi, että nyt sinun pitää pysähtyä. Itse sanon tällaisissa tapauksissa vaikkapa “rukoilin ja tajusin sitten, että minun pitäisi tehdä sitä ja sitä”.
Jeesus itse sanoo, että ”minun lampaani kuulevat minun ääntäni”. Miten tai missä tämän paimenen äänen voi kuulla?
– Jeesuksen äänen voi kuulla, kun joku puhuu Jumalan sanaa. Kun puhe pitää yhtä Raamatun sanan kanssa, siinä kuuluu Jeesuksen ääni.
Omia ajatuksia vai Jumalan puhetta?
Jos kokee Jumalan äänen kuuluvan sydämessä, mistä voi tietää, että ääni on Jumalan eikä ihmisen oman sisimmän ääni?
– Se on vaikea kysymys. Ensimmäinen asia on verrata sitä Raamatun sanaan. Jumalan ääni ja Raamatun ääni ovat yhtä.
Anne Takala kertoo esimerkin yli kolmenkymmenen vuoden takaa, jolloin hän koki kuulleensa Jumalan äänen. Hän ei epäile sitä vieläkään.
– Olin 18-vuotiaana nuorena uskovana Joutjärven kirkossa pääsiäiskonferenssissa. Istuin tuolissani ja annoin katseeni seurata vähän matkan päässä istuvia. Yhden nuoren miehen kohdalla Jumala sanoi minulle: “Hän ei ole uskossa.” Hätkähdin. Sitten seurasivat uudet sanat: “Mene hänen luokseen.” Olin puulla päähän lyöty, mutta kun tilaisuus loppui ja kaikki nousivat paikoiltaan tein työtä käskettyä. Seurasin miestä, vaikka minulla ei ollut aavistustakaan, mitä sanoisin hänelle. Sain hänet kiinni ja koputin häntä olkapäähän, vaikka minulla edelleenkään ei ollut sanoja. Nuori mies kääntyi ja katsoi minuun kysyvästi. Sanoin: “Minusta tuntuu, että Jumala kutsuu sinua ja haluaisin kehottaa sinua ottamaan hänet vastaan.” Hän nyökkäsi. Jatkoin: “Sinun pitäisi mennä seurakuntaan.” Ne sanat sanottuani ymmärsin, että juuri ne pitikin sanoa, Anne Takala kertoo.
Hän ei odota eri tilanteissa kuulevansa Jumala ääntä, vaan luottaa siihen, että Jumala johdattaa häntä.
– Uskon, että koko elämä on Jumalan johdatuksessa ja hänen kädessään. Jonkun kinkkisen yksittäisen asian kohdalla rukoilen johdatusta erityisesti. Työasioissa toimin paljon intuition varassa. Uskon, että sitäkin Jumala johdattaa oikeaan suuntaan, Anne Takala sanoo.
”Jumala puhuu konkreettisesti”
Piirijohtaja Kai Niemelä Etelä-Pohjanmaalta painottaa, että Jumala puhuu ensisijaisesti sanansa kautta, mutta halki Raamatun näkyy myös, että Jumala on puhunut yksittäisille ihmisille, kuten Moosekselle palavasta pensaasta tai apostoleille Pyhän Hengen kautta.
– Jumala puhuu konkreettisesti uskoville, muttei koskaan sanaansa vastaan.
Hän ei yhdy sellaiseen opetukseen, jonka mukaan kaikki sydämessä kuultavat äänet olisivat ihmisen oman sisimmän eikä Jumalan ääntä.
jatkuu..
http://uusitie.com/jumala-ei-ole-vaiti/
Jumala puhuu unien kautta
Rakas Lähimmäiseni, kun kysyin Herralta, mitä tekisin nyt, kun mieheni on poissa, Hän sanoi: ”Kirjoita pieniä ja suuria ihmeitä.” Kävin heti hakemassa kaksi tyhjää kirjaa, kirjoittaakseni niihin isoja ja pieniä ihmeitä, joita olen Jumalan lapsena eläessäni nähnyt ja kuullut. Sitten muistin Sinut, Lähimmäiseni! Kiinnostaisiko Sinua minun kokemukseni uskon tiellä? Onko Sinulla kokemuksia, joita haluaisit jakaa tässä kanssani?
Apostolien teoissa Ananias sanoo Saulille, josta myöhemmin tuli Paavali: ”Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen; sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja mitä olet nähnyt ja kuullut.” Apt.22: 14-15. Sinä ja minä saamme kertoa myös siitä ihmeellisestä ja tarkasta huolenpidosta, millä Jumala meitä on ohjannut ja mitä olemme nähneet ja kuulleet Hänen tekevän.
Jumala opettaa meitä myös unien kautta. Olin innoissani ottanut monia tehtäviä seurakunnasta. Oma perheeni jäi selvästi taka-alalle. Se ei ollut Jumalan mieleen: Näin unta: Valkoinen hevonen laskeutui hitaasti taivaasta alas. Ajattelin kuolevani ja luulin Jeesuksen noutavan minut ratsulla taivaaseen, mutta hevonen laskeutui viereeni, ja sen selässä istunut nuorimies sanoi: ”Sinun työsi otetaan pois!” Sitten mies ajoi ratsun sivummalle ja alkoi kuulua miekkojen ja kilpien kolinaa. Pelkäsin. Huusin voimieni takaa. Heräsin unestani. Ensimmäinen ajatukseni oli, että menetän ansiotyöni. Kertasin unen tapahtumia koko seuraavan päivän. Mitä Jumala tarkoitti sillä, että työni otetaan pois? Miksi ratsun ja enkelin piti tulla taivaasta alas sitä kertomaan? Pian tämän jälkeen eräs ystävä tuli kadulla luokseni ja sanoi: ”Tuossa on sinulle kirje!” Kirjeessä oli raamattutunti aiheesta ”Hiljentyminen Jumalan edessä”. Tiesin, että kiireeni oli estänyt hiljentymisen. Lopetin piirien vetämisen ja monet muut riennot. Vain rukous- ja lähetysyhteys jäi. Seurakunta ei kaatunut. Tuskin kukaan huomasi mitään:
Tänä aamun, 5.3 2011. rakkaudella Mummi
Aamenta.