Mukavia ajatuksia Antti Eskolalla

Olen täysin samaa mieltä. Hyvä kirja, tosin olen vasta puolessavälissä. Piti ostaa oikein oma kappale, koska kirjastomme varauksissa on tälle teokselle todella pitkä jono. Kun maailma on mikä on enkä tunne sinne kuuluvani, on mukavaa lukea järjellistä ja sujuvaa tekstiä asiasta, jonka koen ensi kerran, kuten te muutkin.

Eskola kritisoi sanontaa vanhusväestö, ikäänkuin vanhat ihmiset olisivat jokin homogeeninen muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva kasvoton joukko. Meillä on erilaiset koulutukset, ammatit, eläkkeet, elämäntarinat, erilaiset kyvyt ja terveydentila. Meillä on etu- ja sukunimet, emme ole kenelle tahansa mummoja ja vaareja - nehän ovat suvun kunnianimityksiä. En ole Eskolan kirjaa lukenut, mutta joitain arvosteluja ja haastatteluja nähnyt. Tällainen lause jäi mieleen eläkkeelle siirtymisestä : vapaa jostain, vapaa johonkin.

Oikeastaan voi ajatella, että sana vanhus on yhtä asiaa, ikää , korostava. Sama kuin köyhää sanottaisiin köyhimykseksi. Jokainen on joskus surkea, emme sentään ole kokopäiväsurkimuksia. Useammin kuin kerran olen nähnyt otsikon : 65-vuotias vanhus kolaroi . Vanhus on ihan kunnioittava sana, kunhan sillä ei häivytetä persoonaa. Suunnattomasti ärsyttää myös kaikki senioripuolueen perustamishankkeet. Ikäänkuin olisimme muita sukupolvia vastaan.

Täällä kasvottomien seassa, jotka eivät anna tavallaan personallisuudestaan mitään. Ilman heitä ei olisi yllättäviä nimimerkkejä, mutta juuri sen vuoksi viihdyn juuri: *****🌿🌷listaa pukkaa nyt lujasti!

En tahtoisi oll ilman-- tekevän Skillanin siivous ja käsityö puuhia,--- Kristiina 23 jännän rohkeaa kannanottoa,...en ilman Ruuneman'in logiikkaa ja hellyttävää avoimmuutta, epäkohdista ruikuttamistakaan,...---en tykkäisi ilman ynnämuun elämän järkeilyä,...----Late Vaan'in lempeyttä,...---- capitain cöpenick'in värikästä ilmaisumosaiikkia,.. Venlastiinan taitavaa hauskuttelua-----UllaMirjamin käytännöllistä kypsyneisyyttä. Ilman ----Ramoonan laajaa asiantuntemusta olis köyhempää,...----Makriinan selkeää havannointia arvostan,...----Jjoutavan omaperäisen hauskassa huumorissa huvitun. ----Kat-leijan turvalliselta kuullostavassa arjessa voi viihtyä,....----Neaasan kodikasta rupattelua lukee mielellään----Jopelin ruistikut jäi pysyviksi herkuiksi.😋

Kuka tuntee muita lisätköön, nämä kirjasin omina itsenään,..
Heitelkää naruja kaulaan vaan, jos ette kestä ❤️ heippa!

Vanhuus on viimeinen pakkotila, enemmän kuin muut elämänvaiheet.
Meillä kaikilla tämä on koettavanamme, itsellänikin jo parikymmentä vuotta. Jos terveys sallii ja varallisuus on tämä vapaa-aika nautinnollista ja monipuolista.
Jos polla pettää niin, että huomenissa näkee peilistä toisen henkilön, on tilanne kauhistutava. Rajoittavaa ja halvesivaa kohtelua saamme liikaa osaksemme.
Oikeus elää ja puolustaa itsejämme on, mutta asioiden hoito pitää jättää
korkeintaan kokeneille.

Antti Eskolasta tiedän vain vuosien takaa. Tämä ei siis ole kirja-arvostelu.

Mitä marmatat? Keulilla olit arvostelijan listalla hyvät rumat ja pahat, sitähän se tarkottaa.
Hyvä kun jollain on otsaa saadaan puheenaihetta. Ei mulla olisikaan ollut mitään aihetta tänne kirjoitella, nyt se kuitenkin syntyi ilman kipuilua.

Sirkku on vetänyt rajat...
On se helppoa kun osaa;-))

Tällainen löytö, näinkin on joskus rohjettu, ilman jälkimeteliä!