Venäjän ja Valko-Venäjän välit tulehtuivat – ”Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen”
Suunsoitto Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on edennyt jo puheisiin miehityksestä, vallankaappauksesta ja Valko-Venäjän valtion ja kielen keinotekoisuudesta.
Moskova. Heiluuko Valko-Venäjää yli 20 vuotta itsevaltaisesti johtaneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan tuoli? Aika moni uskoo näin, sillä Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on lukuisia syitä lopettaa hankalan kumppaninsa sietäminen.
”Sellainen käsitys on syntynyt, että Venäjä erottaa Lukašenkan, mahdollisesti tänä vuonna”, sanoo valkovenäläisen oppositiosivuston Charter 97:n päätoimittaja Natalja Radina. ”On aivan ilmeistä, että Lukašenka hermoilee näistä johtopäätöksistä. Siksi hän on ryhtynyt puhdistamaan lähipiiriään.”
Radina on palkittu journalisti, joka työskentelee tällä hetkellä vapaaehtoisessa maanpaossa Varsovassa. Hänen käsityksensä presidentin kansansuosiosta ei ole korkea.
”Maassa on vakava taloudellinen kriisi, ja Lukašenkan todellinen kannatus on alle kymmenen prosenttia. Tässä tilanteessa Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen.”
Venäjän ja Valko-Venäjän välien tulehtuminen kävi selväksi jokaiselle venäläiselle television katsojalle viimeistään joulukuun lopussa. Tv-kanavat seurasivat tuolloin Putinin isännöimää Euraasian unionin kokousta Pietarissa. Viiden entisen neuvostotasavallan päämiesten oli määrä allekirjoittaa pitkään valmisteltu vapaakauppasopimus.
Lukašenka ei Pietariin ilmestynyt. Sittemmin Venäjän ja Valko-Venäjän välit ovat kiristyneet siihen pisteeseen, että jotkut ennustavat Venäjän toimeenpanemaa veljesvaltion miehitystä ja vallankaappausta.
Venäjän ja länsiliittoutuneiden ärhentely on tehnyt Valko-Venäjästä sotanäyttämön kenraalien kartoilla. Liittolaismaan nujertaminen voimatoimin kuulostaa kuitenkin hatusta repäistyltä. Miten tähän on tultu?
Meneillään oleva talouskriisi on koetellut sekä Venäjän että Valko-Venäjän taloutta, ja viime vuonna rahariidat kiristyivät toden teolla.
Valko-Venäjä ostaa kaasunsa Venäjän Gazpromilta asevelihintaan 136 dollaria tuhannelta kuutiolta. Viime vuonna Minskissä tehtiin omat laskelmat ja suostuttiin maksamaan vain 73 dollaria.
Venäjä vastasi kiristämällä öljyhanaa. Valko-Venäjä on nimittäin ostanut vuosittain sopimuksen perusteella 24 miljoonaa tonnia venäläistä öljyä. Seitsemän miljoonaa tonnia on käytetty omaan kulutukseen, loput on jalostettu ja myyty maailmalle miljardivoitoilla.
Venäjä toimitti viime vuonna vain 18 miljoonaa öljytonnia ja ilmoitti, että enempää ei heru. Vastatoimeksi Valko-Venäjä nosti vuodenvaihteessa venäläisen öljyn siirtohintaa Valko-Venäjän putkistossa.
Venäläiskenraali määritteli valkovenäjän kielen neuvostoluomukseksi.
Samaan aikaan Valko-Venäjä on yrittänyt takoa rahaa elintarvikekaupalla. Norjalaista lohta on pakattu Valko-Venäjällä uudelleen ja pakettiin on lätkäisty Minskin maakoodi. Venäjän viranomaisten mukaan samaa on tehty muun muassa ukrainalaiselle lihalle.
Venäjä aloitti rajatarkastukset ja kielsi syyskuussa erikseen kolmansien maiden kansalaisten vapaan matkustamisen Venäjälle Valko-Venäjän kautta. Lukašenka vastasi tammikuun alussa myöntämällä viiden vuorokauden viisuvapauden 80 maan kansalaisille – mukaan lukien suomalaiset ja amerikkalaiset.
Venäjällä tuskin on ainakaan nopeita keinoja estää ei-toivottujen henkilöiden matkustusta rajan yli Venäjän puolelle.
Suunsoitto Minskissä ja Moskovassa nousi vuodenvaihteessa uusiin ulottuvuuksiin. Valko-Venäjä pisti kolme joulukuussa kolme venäläistä journalistia telkien taakse ”etnisen vihamielisyyden” lietsomisesta. Venäjän valtiollisissa tiedotusvälineissä alettiin puhua ”russofobiasta” Valko-Venäjällä.
Sittemmin Venäjän Minskin-lähetystöön toimitettiin nootti Kremliä lähellä olevan tutkimuslaitoksen johtajan, kenraaliluutnantti Leonid Rešetnikovin lausunnon vuoksi. Kenraali määritteli valkovenäjän kielen neuvostoluomukseksi ja piti itsenäistä Valko-Venäjää mahdottomuutena.
Muita riitoja on säestänyt vuosien tappelu puolustusyhteistyöstä: Moskovassa Valko-Venäjän asevoimien iskukykyyn länttä vastaan ei nimittäin juuri luoteta. Venäjä lennätti 2014 viisi sotilaskonetta Baranovytšin lentotukikohtaan ja siellä ne pysyivät viime vuoden lopulle saakka.
Julkisuuteen vuodettujen tietojen mukaan Moskova halusi oman tukikohdan Borbruiskiin Minskin kaakkoispuolelle, mutta Lukašenka pani vastaan minkä pystyi.
jatkuu
Suunsoitto Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on edennyt jo puheisiin miehityksestä, vallankaappauksesta ja Valko-Venäjän valtion ja kielen keinotekoisuudesta.
Moskova. Heiluuko Valko-Venäjää yli 20 vuotta itsevaltaisesti johtaneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan tuoli? Aika moni uskoo näin, sillä Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on lukuisia syitä lopettaa hankalan kumppaninsa sietäminen.
”Sellainen käsitys on syntynyt, että Venäjä erottaa Lukašenkan, mahdollisesti tänä vuonna”, sanoo valkovenäläisen oppositiosivuston Charter 97:n päätoimittaja Natalja Radina. ”On aivan ilmeistä, että Lukašenka hermoilee näistä johtopäätöksistä. Siksi hän on ryhtynyt puhdistamaan lähipiiriään.”
Radina on palkittu journalisti, joka työskentelee tällä hetkellä vapaaehtoisessa maanpaossa Varsovassa. Hänen käsityksensä presidentin kansansuosiosta ei ole korkea.
”Maassa on vakava taloudellinen kriisi, ja Lukašenkan todellinen kannatus on alle kymmenen prosenttia. Tässä tilanteessa Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen.”
Venäjän ja Valko-Venäjän välien tulehtuminen kävi selväksi jokaiselle venäläiselle television katsojalle viimeistään joulukuun lopussa. Tv-kanavat seurasivat tuolloin Putinin isännöimää Euraasian unionin kokousta Pietarissa. Viiden entisen neuvostotasavallan päämiesten oli määrä allekirjoittaa pitkään valmisteltu vapaakauppasopimus.
Lukašenka ei Pietariin ilmestynyt. Sittemmin Venäjän ja Valko-Venäjän välit ovat kiristyneet siihen pisteeseen, että jotkut ennustavat Venäjän toimeenpanemaa veljesvaltion miehitystä ja vallankaappausta.
Venäjän ja länsiliittoutuneiden ärhentely on tehnyt Valko-Venäjästä sotanäyttämön kenraalien kartoilla. Liittolaismaan nujertaminen voimatoimin kuulostaa kuitenkin hatusta repäistyltä. Miten tähän on tultu?
Meneillään oleva talouskriisi on koetellut sekä Venäjän että Valko-Venäjän taloutta, ja viime vuonna rahariidat kiristyivät toden teolla.
Valko-Venäjä ostaa kaasunsa Venäjän Gazpromilta asevelihintaan 136 dollaria tuhannelta kuutiolta. Viime vuonna Minskissä tehtiin omat laskelmat ja suostuttiin maksamaan vain 73 dollaria.
Venäjä vastasi kiristämällä öljyhanaa. Valko-Venäjä on nimittäin ostanut vuosittain sopimuksen perusteella 24 miljoonaa tonnia venäläistä öljyä. Seitsemän miljoonaa tonnia on käytetty omaan kulutukseen, loput on jalostettu ja myyty maailmalle miljardivoitoilla.
Venäjä toimitti viime vuonna vain 18 miljoonaa öljytonnia ja ilmoitti, että enempää ei heru. Vastatoimeksi Valko-Venäjä nosti vuodenvaihteessa venäläisen öljyn siirtohintaa Valko-Venäjän putkistossa.
Venäläiskenraali määritteli valkovenäjän kielen neuvostoluomukseksi.
Samaan aikaan Valko-Venäjä on yrittänyt takoa rahaa elintarvikekaupalla. Norjalaista lohta on pakattu Valko-Venäjällä uudelleen ja pakettiin on lätkäisty Minskin maakoodi. Venäjän viranomaisten mukaan samaa on tehty muun muassa ukrainalaiselle lihalle.
Venäjä aloitti rajatarkastukset ja kielsi syyskuussa erikseen kolmansien maiden kansalaisten vapaan matkustamisen Venäjälle Valko-Venäjän kautta. Lukašenka vastasi tammikuun alussa myöntämällä viiden vuorokauden viisuvapauden 80 maan kansalaisille – mukaan lukien suomalaiset ja amerikkalaiset.
Venäjällä tuskin on ainakaan nopeita keinoja estää ei-toivottujen henkilöiden matkustusta rajan yli Venäjän puolelle.
Suunsoitto Minskissä ja Moskovassa nousi vuodenvaihteessa uusiin ulottuvuuksiin. Valko-Venäjä pisti kolme joulukuussa kolme venäläistä journalistia telkien taakse ”etnisen vihamielisyyden” lietsomisesta. Venäjän valtiollisissa tiedotusvälineissä alettiin puhua ”russofobiasta” Valko-Venäjällä.
Sittemmin Venäjän Minskin-lähetystöön toimitettiin nootti Kremliä lähellä olevan tutkimuslaitoksen johtajan, kenraaliluutnantti Leonid Rešetnikovin lausunnon vuoksi. Kenraali määritteli valkovenäjän kielen neuvostoluomukseksi ja piti itsenäistä Valko-Venäjää mahdottomuutena.
Muita riitoja on säestänyt vuosien tappelu puolustusyhteistyöstä: Moskovassa Valko-Venäjän asevoimien iskukykyyn länttä vastaan ei nimittäin juuri luoteta. Venäjä lennätti 2014 viisi sotilaskonetta Baranovytšin lentotukikohtaan ja siellä ne pysyivät viime vuoden lopulle saakka.
Julkisuuteen vuodettujen tietojen mukaan Moskova halusi oman tukikohdan Borbruiskiin Minskin kaakkoispuolelle, mutta Lukašenka pani vastaan minkä pystyi.
jatkuu
Vastaukset 23
Vanhimmat
Lopulta sopu ilmeisesti saavutettiin: maat sopivat yhteisestä ilmatorjuntajärjestelmästä ja muutamien modernien venäläiskoneiden toimittamisesta Valko-Venäjän puolustusvoimille. Borbruiskin sijaan Venäjä ryhtyi rakentamaan tukikohtaa moottoroidulle prikaatille Klintsyyn Venäjän puolelle rajaa.
Pessimistit eivät usko, että tämä riittäisi Moskovalle. Venäjän asevoimat on nimittäin vuokrannut maan rautateiltä 4 162 junavaunua, joiden määränpää on Valko-Venäjän puolella. Viime vuonna tällaisia vaunuja tilattiin vain 50.
Yksinkertainen selitys tilaukselle on syksyn suuri Zapad 2017 -sotaharjoitus, jonka Venäjän läntinen sotilaspiiri ja Valko-Venäjän asevoimat toteuttavat yhdessä Länsi-Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kaliningradissa. Toisaalta: kun vastaava Zapad-harjoitus pidettiin 2013, vaunuja tilattiin vain 200.
Minskiläistutkija Arseni Sivitskin mukaan vaunutilaus merkitsee valtavaa joukkojen siirtoa.
”On ilmeistä, ettei Kreml tarvitse tällaista joukkojen määrää harjoituksiin, vaan Venäjä aikoo tehdä Valko-Venäjästä etuvartion Natoa vastaan”, Sivitski maalailee Belarus Digest -sivustolla julkaistussa artikkelissaan.”Jos tällainen määrä venäläisiä joukkoja tulee Valko-Venäjälle, voi olla vaikea saada niitä myöhemmin lähtemään pois.”
Venäläinen politiikan tutkija Andrei Piontkovski lyö löylyä Venäjän opposition kasparov.ru-sivustolla: ”Totuuden hetki voi koittaa jo Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisissä harjoituksissa maaliskuussa.”
Mikä sitten mahtaisi olla valkovenäläisten reaktio?
”Valko-Venäjän armeijaa johdetaan osittain Venäjältä, joten isänmaallisuudesta armeijassa ei oikein voi puhua”, Natalja Radina arvioi. ”Kysymys on siitä, mitä kansa tekee. Ja minä luulen, että he taistelevat itsenäisyytensä puolesta. Mutta kävi miten kävi, Lukašenkan täytyy lähteä.”
Piirileikkiä Valko-Venäjän rajoilla
Läntinen sotilasliitto Nato ilmoitti vuosi sitten siirtävänsä tänä keväänä Baltiaan ja Puolaan yhteensä neljä pataljoonaa itäisten jäsenmaidensa tueksi. Sotilaiden kielenkäyttöön ilmestyi samalla uusi termi, Suwalkin kapeikko.
Termillä tarkoitetaan Venäjään kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välistä muutaman kymmenen kilometrin matkaa Puolan ja Liettuan rajalla. Läntisten arvioiden mukaan Venäjän maahanlaskujoukot pystyisivät katkaisemaan Baltian maiden maayhteyden muihin Nato-maihin ”kapeikossa” salamannopeasti.
Noin neljän tuhannen Nato-sotilaan sijoittamista Puolaan ja Baltiaan on pidetty lähinnä symbolisena eleenä.
Venäjä vastasi Naton ilmoitukseen kertomalla kolmesta uudesta divisioonasta länsirajallaan ja Kaliningradin joukkojen vahvistamisesta. Venäjän varuskuntapaikkakunnilla on tehty rakennustöitä, mutta kymmenien tuhansien sotilaiden liikkeistä ei ole raportoitu.
”Ei tuo ihan tätä päivää ole.”
”Ei tuo nyt ihan tätä päivää ole”, Viron puolustusministeriön kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa työskentelevä tohtori Pauli Järvenpää arvioi Venäjän ilmoitusta. ”Venäläiset ilmoittivat, että heillä on ikään kuin harrastusta siihen.”
Asetelma nostaa joka tapauksessa Valko-Venäjän sotasuunnitelmien taistelutantereeksi.
Valko-Venäjä on ollut valtioliitossa Venäjän kanssa vuodesta 1999 lähtien, ja se kuuluu 2015 perustettuun Euraasian unioniin yhdessä Venäjän, Kazakstanin, Armenian ja Kirgisian kanssa.
Venäläisten arvostelijoiden mukaan Valko-Venäjän asevoimat eivät ole riittävän iskukykyiset. Ilmavoimien vanhaa kalustoakin on heidän mukaansa uudistettu lähinnä kaupallisissa tarkoituksissa, kun koneita on myyty muun muassa Sudaniin.
itä trollit paniikissa yrittää kohta valehdella ettei r....ä ole miehittämässä mitään ja v-venäjä liittyy "vapaaehtoisesti" ym ja koittaa valehdella vielä LÄNSIMAIDEN syyksi kaiken.
Tottakai, jos venäjällä vaikeuksia,Obaman syy.
Kyllä se vain Venäjänki olis viisainta alkaa normaaliksi valtioksi.Ei tuomonen naapurimaiden hallitsemisyritys tule ikinä minkäänlaiseen rauhalliseen elämään johtamaan.
Olis vaan sen kokoinen maa mitä on, eikä pyrkis maailman navaksi, kun siihen ei kuitenkaan eväät riitä.
Natoon vielä kun ehditään kohta on v-venäjäkin miehitetty.
Vieläkö joku uskoo näitä venäjän mielistelijöitä.
jos r..ä miehitää v-venäjän niin itä vinkujat on vastussa siitä
Natoon kun vielä ehditään.
Ei Natoon niin vaan mennä.Varsinkaan nyt kun Trumpista tuli Usan presitentti.
Jokaisen nykyisen jäsenmaan on erikseen hyväksyttävä Suomen jäsenyys Natoon vaikka hakemus laitettaisiinkin.
Haluavatko ne maata Natoon , millä on rajaa häirikkövaltion Venäjän kanssa 1340 km.
Huilo_Putin on vauhdissa. Ja rysländin asukkaat ovat valmiita ilomielisesti teurasta Belarus. Minskistä tehdään Aleppo.
putte haaveilee v-venäjän valtauksesta?
Se on luonnollinen venäjän liike, otetaan taskuun mitä irti lähtee. V-Venäjän rajalla on jo 50 000 sotilaita ja on venäjän armeijan vuokrattu yli 4 000 rautatienvaunuja. Kaikki on valmis, ei ole mitään estettä. V-Venäjä (Belarus) ei kuluu Naton. Kaikki länsimaat esittää huolensa ja lähettivät Lukashenko surunkortteja. Ainakin Ukraina voi ampua kaikki venäjän koneet ilmassa.
Konfliktin ydin on se, että Putinilla ei ole enää sen verran rahaa että Belarus olisi tyytyväinen. Ei ole raha, ei ole ystävyyttä.
Kreml on ärsyttänyt. V-Venäjä ei osallistuu Ukrainan sodassa eikä Syyrian sodassa, vaikka Putin odottaa apua. Lukashenko on tässä tapauksessa on huono liittolainen.
Valko-Venäjän aisiantuntijana haluan lisätä kirjoitukseesi sen, että Venäjällä ja Valko-Venäjällä ei ole fyysistä rajaa, eikä rajavalvontaa.
idän aggressio?
Natoon vielä kun ehditään
v-venäjä tulee laittamaan r...än todella kuseen jos se hyökkää vielä sinnekkin. r..ä ei kestä kahden rintaman sotaa Ukrainassa ja v-venäjällä
Venäjän asevoimat on nimittäin vuokrannut maan rautateiltä 4 162 junavaunua, joiden määränpää on Valko-Venäjän puolella. Viime vuonna tällaisia vaunuja tilattiin vain 50.
Yksinkertainen selitys tilaukselle on syksyn suuri Zapad 2017 -sotaharjoitus, jonka Venäjän läntinen sotilaspiiri ja Valko-Venäjän asevoimat toteuttavat yhdessä Länsi-Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kaliningradissa. Toisaalta: kun vastaava Zapad-harjoitus pidettiin 2013, vaunuja tilattiin vain 200.
Niillä on paha tapa tulla innokkaasti harjoittelemaan, mutta unohtaa sitten lähteä takaisin kotipuoleen.
Valko-Venäjän kautta pääsee melkein Kaliningradiin ja Itämerelle.
itä trollit kuvittelee r...än voittavan
Taatusti osa harjoitusväestä jää pysyvästi Valko-Venäjälle.
sitten kun r..ä on jumissa Ukrainassa ja v-venäjällä niin itä trollit purskahtaa itkuun.
Venäjän ja Valko-Venäjän välit tulehtuivat – ”Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen”
Suunsoitto Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on edennyt jo puheisiin miehityksestä, vallankaappauksesta ja Valko-Venäjän valtion ja kielen keinotekoisuudesta.