Suuri enemmistö eli 76 prosenttia kannattaa elämänkatsomustiedon (et) avaamista kaikille valittavaksi koulun katsomusaineeksi uskonnon rinnalle. Tämä ilmeni Taloustutkimuksen viime viikolla tekemässä puhelinhaastattelussa, johon vastasi 1005 henkilöä eri puolilta maata. Kysymys kuului näin:
”Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on nykyisin pakollista evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenille. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Peruskoulussa valinnan tekevät oppilaiden huoltajat, lukiossa opiskelija itse.
Kannatatteko sitä, että myös kirkkoon kuuluvat oppilaat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta?”
Et:n avaamista kannattaa selvä enemmistö iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, ammatista, tulotasosta, perhetilanteesta ja puoluekannatuksesta riippumatta. Ikäryhmissä suurin kannatus oli 15-24-vuotiaissa (80 %), mutta yli 65-vuotiassakin 72 % kannatti. Alueista Tampere ja Turku (85%) ylittivät niukasti Helsingin, Espoon ja Vantaan lukemat (83 %), mutta maaseudullakin 73 % kannatti aineen avaamista kaikille valittavaksi. Koulutustaustoista suurin kannatus (88 %) oli ryhmässä ylioppilas/lukio ja pienin (71 %) ryhmässä ammattikoulutus/opistotaso.
Et:n avaamista kannatti puoluekannatuksensa ilmaisseista selvä enemmistö kaikkien puolueiden äänestäjistä kristillistä liittoa lukuun ottamatta. Vasemmistonliiton, Vihreiden ja SDP:n tukijoiden kannatus oli suurinta, myös Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kannattajien lukemat olivat korkealla tasolla (76 % ja 74 %), ja Keskustaa äänestävissäkin kannattajia oli selvä, vaikka hieman muita pienempi enemmistö (57 %). Heistä, jotka eivät kertoneet kuntavaalien äänestysaiettaan, 80 % kannatti et:n avaamista.
- Kyselyn näin selvä tulos yllätti myönteisesti, sanoo haastattelututkimuksen teettäneen Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Asian ei pidä jäädä tähän.
- Nopein ratkaisu olisi, jos eduskunnan sivistysvaliokunta ottaisi käsittelyyn täysistunnosta valiokuntaan lähetetyn eduskunta-aloitteen. Ilman erityishuomiota tätä aloitetta tavan mukaan ”ei ehditä” valiokunnassa käsitellä, huomauttaa Ylikoski.
- Jos asia ei muuten etene eduskunnassa, pitää ottaa esille kansalaisaloitteen teko ja nimenkeruun järjestäminen. Lakiteknisesti elämänkatsomustiedon kaikille valittavaksi avaava peruskoulu- ja lukiolain muutos on pieni.
Koulun laajempi oppiaineremontti on asia erikseen. Tässä on kysymys aktuutimmasta yhdenvertaisuusasiasta, syrjivän holhouksen ja turhan säädöksen purkamisesta.
”Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on nykyisin pakollista evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenille. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Peruskoulussa valinnan tekevät oppilaiden huoltajat, lukiossa opiskelija itse.
Kannatatteko sitä, että myös kirkkoon kuuluvat oppilaat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta?”
Et:n avaamista kannattaa selvä enemmistö iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, ammatista, tulotasosta, perhetilanteesta ja puoluekannatuksesta riippumatta. Ikäryhmissä suurin kannatus oli 15-24-vuotiaissa (80 %), mutta yli 65-vuotiassakin 72 % kannatti. Alueista Tampere ja Turku (85%) ylittivät niukasti Helsingin, Espoon ja Vantaan lukemat (83 %), mutta maaseudullakin 73 % kannatti aineen avaamista kaikille valittavaksi. Koulutustaustoista suurin kannatus (88 %) oli ryhmässä ylioppilas/lukio ja pienin (71 %) ryhmässä ammattikoulutus/opistotaso.
Et:n avaamista kannatti puoluekannatuksensa ilmaisseista selvä enemmistö kaikkien puolueiden äänestäjistä kristillistä liittoa lukuun ottamatta. Vasemmistonliiton, Vihreiden ja SDP:n tukijoiden kannatus oli suurinta, myös Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kannattajien lukemat olivat korkealla tasolla (76 % ja 74 %), ja Keskustaa äänestävissäkin kannattajia oli selvä, vaikka hieman muita pienempi enemmistö (57 %). Heistä, jotka eivät kertoneet kuntavaalien äänestysaiettaan, 80 % kannatti et:n avaamista.
- Kyselyn näin selvä tulos yllätti myönteisesti, sanoo haastattelututkimuksen teettäneen Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Asian ei pidä jäädä tähän.
- Nopein ratkaisu olisi, jos eduskunnan sivistysvaliokunta ottaisi käsittelyyn täysistunnosta valiokuntaan lähetetyn eduskunta-aloitteen. Ilman erityishuomiota tätä aloitetta tavan mukaan ”ei ehditä” valiokunnassa käsitellä, huomauttaa Ylikoski.
- Jos asia ei muuten etene eduskunnassa, pitää ottaa esille kansalaisaloitteen teko ja nimenkeruun järjestäminen. Lakiteknisesti elämänkatsomustiedon kaikille valittavaksi avaava peruskoulu- ja lukiolain muutos on pieni.
Koulun laajempi oppiaineremontti on asia erikseen. Tässä on kysymys aktuutimmasta yhdenvertaisuusasiasta, syrjivän holhouksen ja turhan säädöksen purkamisesta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Lakiteknisesti elämänkatsomustiedon kaikille valittavaksi avaava peruskoulu- ja lukiolain muutos on pieni. "
Esimerkiksi lukiolain 7 §:n 2 momentin säännös muutettiin 1.1.2017 voimaan tulleella lakimuutoksella (1499/2016) seuraavaan muotoon: "Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan."
Tämä KHO:n päätös tukee vaatimusta et:n avaamisesta kaikille valittavaksi: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2348633
Toteutuuko uskonnottomien yhdenvertaisuus koulussa? Tästä keskustellaan la 1.4. klo 14.00 osoitteessa Neljäs linja 1. Alustavat OTK Matilda Merenmies sekä Humanistiliiton puheenjohtaja Irma Peiponen.
Tilaisuuden puheenjohtaja on Binar Mustafa, Helsingin seudun vapaa-ajattelijain varapuheenjohtaja.
Kansanäänestykseen!
Et:n avaaminen lisäisi oppilasmäärää ja parantaisi opetusjärjestelyjä nykytilaneeesta kautta maan:
Elämänkatsomustieto (et) peruskoulussa ja lukiossa on nyt ensi sijassa uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu katsomusaine, mutta oppilaiden ja opiskelijoiden pääsy oikeuksiinsa ei kaikissa kouluissa toteudu tai se toteutuu huonosti. Kun monissa alakouluissa tai niiden lähikouluissa ei ole ollut et:n opetusryhmää tai opetusta on tarjolla vain matkan päässä toisessa koulussa, ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden huoltajille näissä ”nollakouluissa” tarjotaan kohtuullisten mukautusten ja tilanteen parantamisen sijaan uskonnonopetuksen valitsemista lapsen katsomusaineeksi. Lisäksi näissä olosuhteissa syntyneiden valintojen ”pysyvyyttä” koko peruskoulun ajaksi suositellaan, vaikka edellytykset oppilaan siirtymiseen et-opetukseen olisivatkin ylemmillä luokilla parantuneet.
Tällainen uskonnottomia syrjivä et-oppiaineen heikko, puutteellinen tarjonta Suomen koululaitoksessa ilmenee sen vajaakäytössä, sillä ainetta opiskelee vain hieman yli viisi prosenttia oppilaista, vaikka kouluikäisistä siihen oikeutettuja on noin 15 prosenttia. Ihmisoikeusnäkökulmasta kuitenkin jo 5 – 10 prosentin joukko ikäluokasta on suuri määrä lapsia ja nuoria. Ihmisoikeuksissa kyse on yksilön pääsystä oikeuksiinsa. Elämänkatsomustiedon opetuksen toteutumista tulee edistää käyttäen yhdenvertaisuuden perustalta tarvittaessa myös kohtuullisia mukautuksia opetuksen järjestämisessä. Tässä työssä tulee ottaa huomioon, että elämänkatsomustietoon oikeutettujen oppilaiden määrä on koko ajan kasvussa, kun lapsia on yhä vähemmän kastettu kirkon jäseniksi.