Katolisen uskon suurin mysteeri on se, miten Jeesus voi olla ihminen ja Jumala yhtä aikaa olematta ihmisenä kokonaan eri olento/olevainen kuin Jumala.
Ratkaisuksi tähän ongelmaan on tarjottu Kristuksen kaksiluonto-oppia, jonka mukaan Jeesus on jaettu kahteen osaan inhimillisen ja jumalallisen luontonsa puolesta.
Jumalallinen luonto on ollut Jeesuksella aina, mutta hän tuli osalliseksi inhimillisestä luonnosta tullessaan alas taivaasta "neitsyt Marian" kohtuun.
Siellä "iankaikkisen Hengen" ympärille rakentui liharuumis, jossa Jeesuksen inhimillinen luonto sitten asusti yhdessä hänen jumalallisen luontonsa kanssa.
Jumalallinen luonto jäi myös taivaaseen, sillä Jeesus on kaikkivaltiaana Jumalana pysynyt aina isän Jumalan tykönä taivaassa ja hän näkee Henkenä kaikkialle.
Koska Jeesus on kahden luontonsa mukaan ihminen ja Jumala yhtä aikaa, aiheuttaa se kahdenlaisia toteamuksia, kun tätä oppia yritetään sovittaa yhteen Raamatun kirjoitusten kanssa.
- Jumala lähetti poikansa alas taivaasta, vaikka poika jäi samalla taivaaseen.
- Jumala lähetti poikansa alas taivaasta, vaikka poika tuli itse Jumalana alas taivaasta.
- Poika meni kuolemansa jälkeen heti ylös taivaaseen, vaikka oli koko ajan taivaassa.
- Jumala herätti poikansa ylös kuolleista, vaikka poika nousi omin voimin Jumalana ylös kuolleista.
- Poika otettiin ylös taivaaseen 40 päivää sen jälkeen, kun oli noussut ylös kuolleista, vaikka hän oli ollut koko ajan taivaassa, eikä häntä otettu ylös, sillä hän meni Jumalana itse ylös taivaaseen.
Monia muitakin kummallisia toteamuksia aiheutuu siitä, kun jaetaan Jeesus kahteen osaan inhimillisen ja jumalallisen luontonsa puolesta. Raamatussa ei ole näin tehty, mutta katolisessa uskossa Kristuksen kaksiluonto-oppia pidetään Jumalan sanan ilmoittamana ikuisena totuutena (Raamattu ei puhu siitä silti mitään).
Ratkaisuksi tähän ongelmaan on tarjottu Kristuksen kaksiluonto-oppia, jonka mukaan Jeesus on jaettu kahteen osaan inhimillisen ja jumalallisen luontonsa puolesta.
Jumalallinen luonto on ollut Jeesuksella aina, mutta hän tuli osalliseksi inhimillisestä luonnosta tullessaan alas taivaasta "neitsyt Marian" kohtuun.
Siellä "iankaikkisen Hengen" ympärille rakentui liharuumis, jossa Jeesuksen inhimillinen luonto sitten asusti yhdessä hänen jumalallisen luontonsa kanssa.
Jumalallinen luonto jäi myös taivaaseen, sillä Jeesus on kaikkivaltiaana Jumalana pysynyt aina isän Jumalan tykönä taivaassa ja hän näkee Henkenä kaikkialle.
Koska Jeesus on kahden luontonsa mukaan ihminen ja Jumala yhtä aikaa, aiheuttaa se kahdenlaisia toteamuksia, kun tätä oppia yritetään sovittaa yhteen Raamatun kirjoitusten kanssa.
- Jumala lähetti poikansa alas taivaasta, vaikka poika jäi samalla taivaaseen.
- Jumala lähetti poikansa alas taivaasta, vaikka poika tuli itse Jumalana alas taivaasta.
- Poika meni kuolemansa jälkeen heti ylös taivaaseen, vaikka oli koko ajan taivaassa.
- Jumala herätti poikansa ylös kuolleista, vaikka poika nousi omin voimin Jumalana ylös kuolleista.
- Poika otettiin ylös taivaaseen 40 päivää sen jälkeen, kun oli noussut ylös kuolleista, vaikka hän oli ollut koko ajan taivaassa, eikä häntä otettu ylös, sillä hän meni Jumalana itse ylös taivaaseen.
Monia muitakin kummallisia toteamuksia aiheutuu siitä, kun jaetaan Jeesus kahteen osaan inhimillisen ja jumalallisen luontonsa puolesta. Raamatussa ei ole näin tehty, mutta katolisessa uskossa Kristuksen kaksiluonto-oppia pidetään Jumalan sanan ilmoittamana ikuisena totuutena (Raamattu ei puhu siitä silti mitään).
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kristuksen kaksiluonto-oppi ja kolmiyhteisen jumalan oppi ovat täynnä sisäisiä ristiriitoja ja järjettömyyksiä. Ne opit ovat ristiriidassa Raamatun kirjoitusten kanssa ja pyrkivät kumoamaan ne. Ovatkin onnistuneet siinä niiden sydämissä, jotka palvovat kolmiyhteistä epäjumalaa muodossa tai toisessa.
Omituista on kaksiluonto-opin mukainen uskomus, jonka mukaan Jeesus kristus on yksi ainoa persoona ja yksi ainoa olevainen, vaikka hänellä on kaksi toisistaan poikkeavaa tietoisuutta: ihmisen tietoisuus ja Jumalan tietoisuus. Jeesus sanoo ihmisenä "minä olen" ja Jumalana "minä olen", niin että "ihminen kristus Jeesus" on eri kuin "Herra Jumala Kaikkivaltias Jeesus Kristus". Molemmilla on oma tahto, mieli, ajatukset, tunteet, tieto ja muistot, jotka ovat eri kuin sillä toisella. Silti kyseessä on vain yksi persoona ja olevainen: Kristus.
Tiedän, että monet Jumalan lapset eivät ole tulleet ajatelleeksi näitä asioita, mutta mietipä niitä hetki ja tutki vielä ajan kanssa. Oletko varma, että katoliset isät ovat pysyneet Raamatun kirjoitusten totuudessa kehittäessään Kristuksen kaksiluonto-opin ja kolmiyhteisen jumalan opin jo ennen sitä? Minä olen varma, että ne molemmat opit ovat harhaoppeja ja väkevää eksytystä: ne ovat riivaajahenkien opettamia oppeja (Ilm 16:13ss.).
Siis mitä hauskaa siinä on että Jeesus pyysi apua ristillä kärsiessään?
"eräälle toiselle" toteaisin mielestäni hyvää tarkoittaen, että Sinun olisi syytä perehtyä vielä "kolminaisuusopin" raamatullisiin perusteisiin paremmin. Itsekään en näitä asioita hallitse, joten en käy tässä esittämään sille perusteita (tiedoissani vielä paljon puutteita), joita löytyy paljon. Katolisen kirkon käsityksiin en ota kantaa, koska tiedän niistä vähän.
"opetuslapseudessa" lisäisi viestiin selityksenä "vähäisiin ja puutteellisiin" tietoihinsa vaikean muutaman vuoden elämänjakson, jolloin muististani on hävinnyt tietoa ulkopuolisten hermoja vaurioittaneiden tapahtumien seurauksena. Opetusta aiheesta löytyy runsaasti netistä.
Eräs hyvä veli pohdiskeli sitä, saiko Jeesus ristillä apua "jumalalliselta luonnoltaan". Hän tuli siihen johtopäätökseen, että ei saanut. "Jeesuksen inhimillinen luonto" joutui kohtaamaan kärsimykset ihan yksin ilman "jumalallisen luonnon" apua ja väliintuloa.
Tämä sinänsä vilpitön mutta hauska pohdiskelu herätti mielessäni kuvan tapahtumista ristillä. Jeesus kärsii siellä "inhimillisen luontonsa" kautta tuskaa ja on kuoleman kivuissa. Sitten siinä keskellä kamppailuaan hän kääntyy "jumalallisen luontonsa" puoleen ja huikkaa tälle:
"Hei jumalallinen luontoni! Et viittis tulla vähän jeesaan! On meinaan ihan helvetillinen tuska tässä ristillä kärsiessä!"
Jeesus ei tietenkään kääntynyt "jumalallisen luontonsa" puoleen, koska häntä ei ole jaettu kahtia "inhimilliseksi luonnoksi" ja "jumalalliseksi luonnoksi". Onpahan tämä ajatus vain yksi osoitus lisää katolisten isien laatimien oppien järjettömyydestä ja sisäisistä ristiriidoista. Todellisuudessa Jeesus kääntyi aina isänsä puoleen, kun tarvitsi apua, mutta ristin kärsimysten lopputuloksen me jo tiedämmekin.
On viisainta unohtaa kaikki nämä jeesukset ja raamatut. Ei sitä lukemalla ja miettimällä saa kuin vahinkoa itselleen ja mielenterveydelleen. Moni on seonnut päästä ihan kokonaan! Siksi onkin paljon parempi vaihtoehto liittyä johonkin avustusjärjestöön ja aloittaa vapaaehtoistyöt. Silloin on taivas tullut maan päälle, ainakin hiukan.
Olen samaa mieltä.
Eräs toinen! Kaksiluonto-oppi on sitä että kun sinun isäjumalasi huomaa että sinä olet riidoissa taas jonkun kanssa niin hän jakautuu kahtia ja toinen puoli hänestä on siun puolella ja toinen vannoo että hän on hänen puolella.
Revit jumalaasi kappaleiksi, siinä sinun jumalanpalveluksesi.
Terve Maria, armoitettu,
Herra sinun kanssasi.
Siunattu sinä naisten joukossa
ja siunattu olkoon kohtusi hedelmä Jeesus.
Pyhä Maria, Jumalan äiti,
rukoile meidän syntisten puolesta
nyt ja kuolemamme hetkellä.
Hail Mary, full of grace
the Lord is with you.
Blessed are you among women
and blessed is the fruit of your womb, Jesus.
Holy Mary, Mother of God,
pray for us sinners
now and at the hour of our death.
Kristuksen kaksiluonto-opista on hyvin vähän opetusta livenä. Ei ihme, että tavalliset uskovaiset ovat ihmeissään, kun siitä heille kerrotaan. He eivät ole tulleet koskaan edes ajatelleeksi sitä, miten Jeesus voisi olla ihminen ja Jumala yhtä aikaa olematta kaksi eri persoonaa ja kaksi eri olevaista. Tätä asiaa hämmentää vielä se, että kolmiyhteisen jumalan opin mukaan Isä ja Poika ovat kaksi eri persoonaa, mutta Jeesuksen inhimillinen luonto ja jumalallinen luonto eivät ole kaksi eri persoonaa.
Ei siis ihme, että tavallinen uskovainen menee sekaisin, kun hänelle näistä asioista puhutaan. Ei silti: vielä enemmän sekaisin ovat ne kolmiyhteiseen jumalaan uskovat ja areioilaiset, jotka yrittävät selittää tätä oppia järjen päätelmillä. Kaikesta näkee, että kyse on Baabelin sekoituksesta. Siinä on sekoitettu Jumala ja Kristus toisiinsa tavalla, joka on täysin vieras Raamatun profeetoille, Jeesukselle ja apostoleille.
Ikävää, että monet areiolaisetkin ovat eksyneet katolisiin taruihin ja harhaoppeihin. He ovat sentään ymmärtäneet oikein sen, että Jeesus ei ole isän vertainen Jumala, mutta luulevat hänen olevan kreikkalaisen filosofian ja pakanauskomusten mukainen puoli-jumala, joka olisi luonut tämän maailman (tunnettiin nimellä demiurgi). He luulevat, että Jumala loi ensimmäisenä teoistaan Jeesuksen ja Jeesus loi sitten kaiken muun. Näin he selittävät sitä, miten "Jumala on luonut maailman Poikansa kautta".
Raamatun mukaan Jumala on luonut uuden luomuksen eli uuden ihmisen poikansa Jeesuksen kuolleista herättämisen kautta, mutta ei tätä maailmaa: ei taivasta ja maata ja aurinkoa ja kaikkea niissä olevaa. (Kol 1:15-23; 1Kor 8:4-6; Efe 2:10; 4:24; Kol 3:9-10) Se uusi ihminen on se näkymätön sisällinen ihminen, josta Paavali kirjoitti. Jumalasta syntynyt on henki eikä sitä henkeä voi silmin nähdä, mutta sen voi aistia. (Joh 3:3-8)
Jumala on luonut tämän maailman sanansa kautta, viisaudellaan, voimallaan ja tiedollaan. (1Moos 1; Psa 33:6-9; Snl 3:19; 8:22-31; Jer 10:12; 51:15; Joh 1:1-10) Sana, viisaus, voima ja taito eivät ole henkilö, kun luomisesta puhutaan. Jumalan sanan kautta maailmaan tullut valo on Jeesuksen esikuva ja Johannes kertoo tästä esikuvasta todistaessaan "sanan lihaksi tulosta" (messias-profetian toteutumisesta Joh 1:1-14). Jumalan sana ei ole luomiskertomuksessa kuitenkaan henkilö, mutta se sana on valo (valkeus) meidän tiellämme ja jalkojemme lamppu. (Psa 119:105)
Korjaan ja tarkennan (kirjoituksiini tulee melkein yhtä paljon virheitä kuin Raamatun kirjoittajilla on tullut Raamattuun :-)
Raamatun mukaan Jumala on luonut uuden luomuksen eli uuden ihmisen poikansa Jeesuksen kuolleista herättämisen kautta, mutta ei tätä maailmaa: ei taivasta ja maata ja aurinkoa ja kaikkea niissä olevaa. (Kol 1:15-23; 1Kor 8:4-6; Efe 2:10; 4:24; Kol 3:9-10) Se uusi ihminen on se näkymätön sisällinen ihminen, josta Paavali kirjoitti. Jumalasta syntynyt on henki eikä sitä henkeä voi silmin nähdä, mutta sen voi aistia. (Joh 3:3-8) Ne henget ovat vanhurskasten Jumalan lasten henkiä seurakunnassa ja he ovat yksi henki Herran kanssa. (Hebr 12:23; 12:9 1Kor 6:17)
Jumala on luonut tämän maailman sanansa kautta, viisaudellaan, voimallaan ja taidollaan. (1Moos 1; Psa 33:6-9; Snl 3:19; 8:22-31; Jer 10:12; 51:15; Joh 1:1-10) Sana, viisaus, voima ja taito eivät ole henkilö, kun luomisesta puhutaan. Jumalan sanan kautta maailmaan tullut valo on Jeesuksen esikuva ja Johannes kertoo tästä esikuvasta todistaessaan "sanan lihaksi tulosta" (messias-profetian toteutumisesta Joh 1:1-14). Jumalan sana ei ole luomiskertomuksessa kuitenkaan henkilö, mutta se sana on valo (valkeus) meidän tiellämme ja jalkojemme lamppu. (Psa 119:105)
Jumala ei ole luonut "maailmaa" poikansa kautta, niin kuin on virheellisesti käännetty vuoden 1938 Raamatun käännökseen. (Hebr 1:2) Novumin kirjoittaja kääntää sen sanan oikein ja sanoo, että Jumala on luonut "aikakaudet" poikansa kautta. Sana "aioonas" on suomeksi "aikakaudet" eikä sitä ole käytetty Raamatussa kertaakaan "maailman" luomisesta. Maailma on kreikaksi "kosmos" ja sen Jumala on luonut sanansa kautta, ei poikansa kautta. (Joh 1:1-10; 1Moos 1; Psa 33:6-9; Snl 3:19; 8:22-31; Jer 10:12; 51:15; Apt 4:24-31; 17:22-31; Ilm 4:8-11; Jes 42:1-8)
Vilpitön ja totuutta rakastava Jumalan lapsi lukee Raamatusta nuo viitteet ja tarkistaa sanakirjoista sanojen merkityksen. Jumalan pyhä henki johdattaa häntä siihen: tutkimaan Raamatun kirjoituksia ja koettelemaan ne hengellisesti, niin että hän voi selittää niitä hengellisesti. (1Kor 2:11-16) Eksyneet eivät voi sitä tehdä, koska heissä ei ole Jumalan pyhää henkeä, totuuden henkeä. He ovat katolisen valheen ja murhan hengen vaikutuksen alaisia (tapattivat Jumalan lapsia aina 1600-luvulle asti eriuskoisuuden vuoksi).
http://biblehub.com/interlinear/hebrews/1-2.htm
https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs=G2889&t=KJV
Haistan pientä ylimielisyyttä eräs-toinen nikin lähestymistavassa.
Oikeaoppisuuden korostaminen johtaa helposti farisealaisuuteen. Ja se taas estää kristittyä tekemästä päivittäistä parannusta Jumalansa edessä. Luoja tietää, että se on meille kaikille tarpeen.
Kristityn ensisijaisen fokuksen tulee aina olla Kristuksen tuntemisessa ja Kristuksen kaltaiseksi muuttumisessa. Ei sen todistelemisessa, että minä olen kaikessa oikessa ja te muut väärässä. Jumalan valtakunnassa on tilaa myös uskovan kasvulle ja erilaisille näkökannoille.
Raamatun ml. siihen liittyvien lähdeteosten opiskelu on kaikin puolin kannatettavaa. Olen itsekin tehnyt sitä vuosikausia. Mutta kirjain ei saa mennä Hengen ja Raamatun ydinsanoman ohi. Kun Sana tulee lihaksi uskovan elämässä, niin siitä todistavat Hengen hedelmät, ei insinöörimäinen suhtautuminen omaan teologiaan.
Onko Jumalan valtakunnassa tilaa sille tosiasialle, että Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä on yksin se ainoa totinen kaiken luonut kaikkivaltias Jumala, jonka Jeesus on meille ilmoittanut? (Joh 1:18; 5:44; 17:3; 20:17; Matt 6:6ss.; Efe 1:3; 4:6; 1Kor 8:6; Ilm 4:8-11; Apt 4:24-31; 17:22-31; Jes 42:1-8; 5Moos 4:35,39; 6:4-9; jne.)
Jumalan valtakunnassa on tilaa sille totuudelle niin kuin myös Jumalan lasten hengelliselle kasvulle. Kestää kauan päästä eroon katolisista taruista ja harhaopeista, kun ne on äidin maidosta asti meille syötetty ja juotettu. Kaikki istutukset, joita isä ei ole istuttanut, tulee repiä juurineen pois. (Matt 15:13)
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2016/09/25/yksi-ainoa-jumala/
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/elama/
Kolmiyhteiseen jumalaan uskovien joukossa ei ole sijaa Jumalan sanan ja Jeesuksen kristuksen todistukselle, Jumalan käskyjen pitämiselle ja Jeesuksen uskolle. Se on nähty ja todeksi havaittu.
Helluntailaiset ovat nykyään pahimmasta päästä eksyttäjiä, mutta ennen siellä ei pantu painoa kolminaisuusopille, niin kuin nyt tehdään. Sama tilanne on muissakin vapaissa suunnissa ja herätysliikkeissä. Huonompaan suuntaan mennään: palataan takaisin katolisen kirkon syliin, kun pitäisi sanoutua siitä ja sen harhaopeista kokonaan irti. (Ilm 16:13ss.; 17-18)
Jumalan seurakunnassa on sen verran tilaa hengelliselle kasvulle, että samassa yhteydessä voi olla niitä, jotka eivät usko Jeesuksen olleen Jumalan tykönä elävänä olentona ennen ihmiseksi syntymistään (unitarismi) ja niitä, jotka uskovat siihen (areiolaisuus). Pelkään silti pahoin, että heidänkin keskuudessaan esiintyy väärää tuomitsemista ainakin yksilöiden taholta. Niin on kaikissa suuremmissa yhteisöissä eikä sitä väärää tuomitsemista saada karsittua pois.
Neitseestä syntymisen kieltäviä näkemyksiä suvaitaan vain harvoissa uskovien ryhmissä. Suurin osa unitaareista on omaksunut siinä asiassa täysin katoliset opetukset ja kertomukset Raamatun selityksineen ja tulkintoineen. Olen sitä mieltä, että neitseestä syntyminen tulisi kyseenalaistaa ja tutkia sitä asiaa tarkemmin, sillä siihen "oppiin" liittyy monia epäselvyyksiä ja hämäriä seikkoja.
Trinitaarien yhteisöissä ei ole lainkaan tilaa niille Jumalan lapsille, jotka ovat vilpittömiä ja rakastavat totuutta, niin että eivät pidä totena katolisten isien laatimia uskontunnustuksia ja harhaoppeja kolmiyhteisestä jumalasta, sielun kuolemattomuudesta ja ikuisesta piinahelvetistä. Jumalan lasten ei tarvitse edes erota heidän yhteydestään, kun totuus paljastuu heille, sillä he erottavat meidät keskuudestaan niin kuin jonkun pahan, herran Jeesuksen sanojen ennustuksen mukaan.
On tietysti totta, että Paavali neuvoo Jumalan valittuja ja pyhiä lapsia sanoutumaan irti katolisten harhaoppien opettajista ja yhteisöistä, mutta käytännössä niistä ei tarvitse edes erota, jotta pääsee eroon eksyttäjistä. Riittää, että tunnustaa uskovansa Jumalaan ja Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla, niin sinut joko erotetaan tai savustetaan ulos yhteydestä ("rakastetaan" ulos).
Pitäisi uskoa niin kuin katoliset isät ovat opettaneet ja "Raamatun opettajat" heidän jälkeensä heidän oppiaan muokanneet, jotta voisi elää näiden villitsevien henkien eksyttämien ihmisten keskuudessa samassa yhteisössä.
Jeesuksen jumaluudessa ja ihmisyydessä ei ole kyse katolisen kirkon mysteeristä, vaan Jumalan valtakunnan mysteeristä. Jumalan Hengestä ja ihmisestä syntyminen on kieltämättä mysteeri.
Siitä kuitenkin seuraa loogisesti, että Jeesus oli yhtä aikaa sekä Jumalan poika että ihminen. Jeesuksen ihmiseksi tulemiselle oli syynsä. Se antoi Hänelle näkökulman ihmisen osaan ja vajavaisuuteen. Jeesushan on meidän Ylimmäinen pappimme, joka puhuu Jumalalle puolestamme.
Joidenkin uskovien on vaikea hyväksyä, että Jumalan valtakunnassa on mysteereitä. Sana oikein suututtaa heitä, koska he luulevat tietävänsä kaiken. Paavali kuitenkin opettaa, että tietomme on maailmassa vajavaista ja näemme monet Jumalan valtakunnan asiat kuin arvoituksina.
Hebr. 4:
14. Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
15. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan
Jeesus on ylimmäisenä pappina ja kuninkaana ihminen, ei kaiken luonut kaikkivaltias Jumala. (Psa 45; 110)
Jumala pelasti tämän ihmisen ikuiselta kuolemalta herättämällä hänet kuolleista. (Hebr 5.4-11; 13:20-21; 1Kor 15:12-24)
Jumala korotti tämän ihmisen kristuksen Jeesuksen kaikkien luotujen herraksi ja enkeleitä ylemmäksi valtiaaksi (kuninkaaksi) vasta sen jälkeen, kun oli herättänyt hänet ensin ylös kuolleista. (Hebr 1-2)
Jeesus on kulkenut läpi taivasten silloin, kun hänet otettiin ylös ja hän katosi pilven taakse kuolleista heräämisen jälkeen. (Apt 1:9-11)
Heprealaiskirje ei puhu mitään Jeesuksen elämästä tai olemisesta Jumalan tykönä ennen hänen syntymistään ihmiseksi.
"capiche" kirjoitti:
>> Joidenkin uskovien on vaikea hyväksyä, että Jumalan valtakunnassa on mysteereitä. Sana oikein suututtaa heitä, koska he luulevat tietävänsä kaiken. Paavali kuitenkin opettaa, että tietomme on maailmassa vajavaista ja näemme monet Jumalan valtakunnan asiat kuin arvoituksina. >>
Todella osuvasti sanottu. Hienoa!
Eiköhän jeesus ollut vain taitava lahkosaarnaaja joka sai hengen itseensä Johanneksen kasteessa. Tämän hengen avulla hän teki parannustekoja, karkoitti demoneja ihmisistä ja saarnasi Jumalan valtakunnan tuloa.Hän myös varoitti Jerusalemin temppelin tuhosta ja juutalaisten maailman lopusta.