..."Tuukka Nieminen kävelee työssään päivittäin kymmenestä viiteentoista kilometriä. Työpaikkana on Etelä-Karjalan keskussairaala. Viime syksynä potilaita osastolta toiselle kuljettavan 26-vuotiaan vahtimestarin akillesjänne tulehtui, syynä oli ilmeisesti kova rasitus ja tiensä päähän tulleet työkengät.
Nieminen hakeutui työterveyteen ja sairausloman sijaan hänet yllätettiinkin ehdotuksella korvaavasta työstä.
– Soitin vastaanotolta heti esimiehelleni, ja he lennosta keksivät laittaa minut töihin varastolle.
Syy siihen, ettei Nieminen saanut sairauslomaa oli korvaavan työn malli. Mallin avulla vähennetään sairaslomia ja työntekijälle etsitään usein kevennettyä työtä toipumisajaksi. Vuodelepoa vaativissa sairastumisissa työntekijä saa sairauslomaa perinteiseen tapaan.
Niemisen tilalle potilaita kuljettavaksi vahtimestariksi ei palkattu sijaista.
Lääkärin sana ei ole laki – päätöksentekoa siirretään työpaikoille
Työterveyshuollon ylilääkäri Kirsti Hupli Etelä-Karjalan Työkunto Oy:stä sanoo, että valtakunnallisesti korvaavan työn malli laajenee jatkuvasti. Trendi alkoi yleistyä viitisen vuotta sitten. Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen korvaava työ tuli jo vuonna 2007.
Sairaslomia on tällä mallilla vähennetty monissa tehtaissa ja kunnissa.
– Lääkärintodistus ei ole "Jumalan sana", ja tästä ajattelutavasta ollaan onneksi (!!??)pääsemässä eroon. Kehitystä auttaa tämä korvaavan työn malli sekä monen työpaikan käytäntö siitä, että työntekijä voi omalla ilmoituksellaan sairastaa muutaman päivän, sanoo Hupli.
Lääkäri Kirsti Hupli toivoo, että työntekijän terveydentilaan ja työkykyyn liittyvää keskustelua käytäisiin luontevasti työpaikoilla(!!??), eikä vain lääkärin vastaanottohuoneessa.
– Totuus on, että välillä meillä on vaivoja. Esimiehelle voi sanoa, että olkapääni on nyt kipeä ja voisin tehdä jotain muuta työtä. Eihän työterveyshuoltoa tarvitse jokaisessa tilanteessa käyttää.
Hoitaja työskenteli toimistolla 2 kk – "Olin avuksi työkavereille"
Eksoten kotihoidossa työskentelevä Pia Nuora on aloittanut työpäivänsä seitsemältä aamulla ja puolilta päivin palannut kotikäyntien jälkeen toimistolle. Aamun aikana hän on avustanut asiakkaita hygieniassa, ravitsemuksessa ja lääkkeiden ottamisessa.
Nuora sai loppuvuodesta 2016 käsiinsä niin pahan ihottuman, että aiemmin hän olisi luultavimmin ollut kuukauden mittaisella sairauslomalla. Nyt hän pääsi kokeilemaan ensi kertaa korvaavaa työtä, jossa ei ollut lainkaan asiakaskontakteja.
– Järjestely kuulosti haasteelliselta, mutta minun kohdallani se olikin tosi mielekästä. Olin avuksi työkavereille ja pääsin paneutumaan esimerkiksi ravitsemuspuolen asioihin aivan eri tavalla kuin normaalin kenttätyön ohessa, Nuora kertaa.
Nuoran tilalle palkattiin sijainen, ja hän itse työskenteli kaksi kuukautta toimistolla Lappeenrannan Sammonkodissa.
Eksoten vahtimestarina työskentelevä Tuukka Nieminen oli korvaavassa työssään varastolla noin viikon. Korvaavassa työssäkin piti kävellä.
– Ehkä hieman liikaa, Nieminen arvioi toipumistaan.
Nieminen ja Nuora suhtautuvat molemmat kokemuksiinsa korvaavasta työstä positiivisesti, mutta toteavat, että jalka kipsattuna työnteko kuulostaisi aika erikoiselta.
Kipsi ei kuitenkaan estä töiden tekemistä. Korvaavaa työtä voi tehdä myös kipsattuna, tai yksi vaihtoehto on tehdä kotoa käsin etätyötä.
– Aivohalvaus, sydäninfarkti, akuutissa vaiheessa oleva syöpä... näin korvaavan työn ulkopuolelle jääviä sairauksia luettelee Eksoten työterveydestä vastaavan Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n ylilääkäri Kirsti Hupli..."
Nieminen hakeutui työterveyteen ja sairausloman sijaan hänet yllätettiinkin ehdotuksella korvaavasta työstä.
– Soitin vastaanotolta heti esimiehelleni, ja he lennosta keksivät laittaa minut töihin varastolle.
Syy siihen, ettei Nieminen saanut sairauslomaa oli korvaavan työn malli. Mallin avulla vähennetään sairaslomia ja työntekijälle etsitään usein kevennettyä työtä toipumisajaksi. Vuodelepoa vaativissa sairastumisissa työntekijä saa sairauslomaa perinteiseen tapaan.
Niemisen tilalle potilaita kuljettavaksi vahtimestariksi ei palkattu sijaista.
Lääkärin sana ei ole laki – päätöksentekoa siirretään työpaikoille
Työterveyshuollon ylilääkäri Kirsti Hupli Etelä-Karjalan Työkunto Oy:stä sanoo, että valtakunnallisesti korvaavan työn malli laajenee jatkuvasti. Trendi alkoi yleistyä viitisen vuotta sitten. Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen korvaava työ tuli jo vuonna 2007.
Sairaslomia on tällä mallilla vähennetty monissa tehtaissa ja kunnissa.
– Lääkärintodistus ei ole "Jumalan sana", ja tästä ajattelutavasta ollaan onneksi (!!??)pääsemässä eroon. Kehitystä auttaa tämä korvaavan työn malli sekä monen työpaikan käytäntö siitä, että työntekijä voi omalla ilmoituksellaan sairastaa muutaman päivän, sanoo Hupli.
Lääkäri Kirsti Hupli toivoo, että työntekijän terveydentilaan ja työkykyyn liittyvää keskustelua käytäisiin luontevasti työpaikoilla(!!??), eikä vain lääkärin vastaanottohuoneessa.
– Totuus on, että välillä meillä on vaivoja. Esimiehelle voi sanoa, että olkapääni on nyt kipeä ja voisin tehdä jotain muuta työtä. Eihän työterveyshuoltoa tarvitse jokaisessa tilanteessa käyttää.
Hoitaja työskenteli toimistolla 2 kk – "Olin avuksi työkavereille"
Eksoten kotihoidossa työskentelevä Pia Nuora on aloittanut työpäivänsä seitsemältä aamulla ja puolilta päivin palannut kotikäyntien jälkeen toimistolle. Aamun aikana hän on avustanut asiakkaita hygieniassa, ravitsemuksessa ja lääkkeiden ottamisessa.
Nuora sai loppuvuodesta 2016 käsiinsä niin pahan ihottuman, että aiemmin hän olisi luultavimmin ollut kuukauden mittaisella sairauslomalla. Nyt hän pääsi kokeilemaan ensi kertaa korvaavaa työtä, jossa ei ollut lainkaan asiakaskontakteja.
– Järjestely kuulosti haasteelliselta, mutta minun kohdallani se olikin tosi mielekästä. Olin avuksi työkavereille ja pääsin paneutumaan esimerkiksi ravitsemuspuolen asioihin aivan eri tavalla kuin normaalin kenttätyön ohessa, Nuora kertaa.
Nuoran tilalle palkattiin sijainen, ja hän itse työskenteli kaksi kuukautta toimistolla Lappeenrannan Sammonkodissa.
Eksoten vahtimestarina työskentelevä Tuukka Nieminen oli korvaavassa työssään varastolla noin viikon. Korvaavassa työssäkin piti kävellä.
– Ehkä hieman liikaa, Nieminen arvioi toipumistaan.
Nieminen ja Nuora suhtautuvat molemmat kokemuksiinsa korvaavasta työstä positiivisesti, mutta toteavat, että jalka kipsattuna työnteko kuulostaisi aika erikoiselta.
Kipsi ei kuitenkaan estä töiden tekemistä. Korvaavaa työtä voi tehdä myös kipsattuna, tai yksi vaihtoehto on tehdä kotoa käsin etätyötä.
– Aivohalvaus, sydäninfarkti, akuutissa vaiheessa oleva syöpä... näin korvaavan työn ulkopuolelle jääviä sairauksia luettelee Eksoten työterveydestä vastaavan Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n ylilääkäri Kirsti Hupli..."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun työttömiä ei haluta suin surminkaan korvaajiksi, korvaamattomien on korvattava toisiaan.
... "Lääkärintodistus ei ole "Jumalan sana", ja tästä ajattelutavasta ollaan onneksi (!!??)pääsemässä eroon."
Mihin suomi on menossa? miksi tällaista kiusaa keksitään? ja "työpaikoilla pitäisi keskustella työnantajan kanssa omista sairauksista".
Bussifirmoissa mm. ollaan "keskusteltu" asioista. Heti kun ollaan poissa on keskustelut miksi ollaan poissa. Eräässäkin tapauksessa henkilöstöpäällikkö tivasi munuaisen vajaatoimintaa sairastavalta henkilöltä, oli juuri todettu,; "syötkö oikein"! totta! jne. Ja sairastamisista puhuminen vaikeuttaa työntekijän tilannetta, hän on heti poistettavien listalla ensimmäisenä.
Lääkärit on käsketty antamaan minimiin sairaslomia muutenkin.Jos lääkärit antavat "liikaa" sairaslomia, yritys vaihtaa toiseen yksityiseen lääkäri yritykseen. Lääkäreille siis luodaan painetta myös näin.
esim: joka talvi henkilö sairasti flunssaa, sairaslomia sai hakea 1 tai 2 päivää kerrallaan. Sairastaminen olikin sitten lopulta 3-4 kk-kestävää ja aina tuli sitten lopulta kova 1-2 viikkoa kestävä kuume, keuhkoputkentullehdus, ruusua jalkaan jne.
rinnassa kipua-kaksipäivää sairaslomaa-paljastui, että piti mennä ohitusleikkaukseen.
tämä kaikki lääkärin valvonnassa.
Nooo, bussiahan on helppo ajaa sairaana 10 tuntisia päiviä-siinähän vaan istutaan!
samaa varastossa, siinäkin vaan ajetaan trukilla.
Mitä tapahtuu, kun aletaan "sopimaan paikallisesti" sairastamisestakin!
Lääkärit ovat elämän ja kuoleman herroja-ei EK ja sipilän kuvottavat hallitus kätyrit!
Todella sairas asia tämäkin. On luonnollista, että joissakin töissä voi tehdä kotona työtä koneelta käsin. Mutta, monesti sekin sairaana vaikeaa henkisistä syistä johtuen.
Miksi mennään takaisin 1800-luvun työehtoihin..monesti sairastaminen voi johtaa pahempaan sairastamiskierteeseen, jos ei kunnolla hoideta paranemista. Jopa flunssasta voi saada jatkotautina sydäntulehduksen ja kuolla pois häiritsemästä muita ihmisiä!...lääkäritkin erehtyvät vaikka saaneet vuosikausien koulutuksen ja ovat tohtoreita ja tutkineet ihmistä. Ja joku idiootti työnjohto saisi "keskustella" sairauksista...huh huh...jalat poikki; ravintolaan kuorimaan perunoita jne..
Kopioit sitten jonkun toisen tekemän jutun, etkä viitsinyt edes linkkiä laittaa alkuperäiseen?
Taidat varastella kaupastakin?
..työttömien käyttö työhön on ehdottomasti suomessa poissa kuvioista. Pitää saada makoilla kotosalla, turhaa häiritä...mutta, sairaana "korvaavaan työhön".
Suomessa eletään älyttömiä aikoja!...
Sairaslomat ihan turhia.
Vielä kun voisi vaidella työntekijöitä toisten firmojen kanssa, jos omasta firmasta ei sopivaa korvaavaa työtä löytyisi.
Mahataudissa voi työmatkan ajaksi laittaa vaipat ja ottaa yrjöämpärin mukaan työmatkalle. Töissä voi linnottautua läppärin kanssa vessaan, ja hoitaa, palkanlaskennat, lujuuslaskennat ym. hommat.
Sihteerit voi hoitaa niska jumiansa siirtymällä välillä raksahommiin ym.
Mielenterveys sairaat voi hoitaa työnjohdon hommia ihan mainiosti.