Lehdessä oli kirjoitus Vuoritien vaarallisuudesta koululaisille.
Raskaskaanliikenteen lisääntyminen ja suora pitkäkiihdytyskaista.
Sanoisin, että tuonne kun hommaa, laitettaisiin peltipoliisi, kyllä nopeudet putoaa.
On se sellainen rahasumma jonka siitä välähdyksestä saa, että oppii ajamaan sallittua nopeutta.
Kun Esim: Aunes taajamassakin( 50km) on peltipoliisi, kyllä nopeudet muistetaan.
Raskaskaanliikenteen lisääntyminen ja suora pitkäkiihdytyskaista.
Sanoisin, että tuonne kun hommaa, laitettaisiin peltipoliisi, kyllä nopeudet putoaa.
On se sellainen rahasumma jonka siitä välähdyksestä saa, että oppii ajamaan sallittua nopeutta.
Kun Esim: Aunes taajamassakin( 50km) on peltipoliisi, kyllä nopeudet muistetaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Koskas se Rautatienkadun parin kilsan puuttuva pätkä tehdään. Sehän ratkaisis tämänkin ongelman. Ja ramppi siitä Kivistöntielle, olis aika kova tarve. Tulisko tästä jopa Seinäjoen uusi varsinainen sisääntulotie. Nythän sellainen jopa puuttuu, kun etelästä tulee, ei ole oikein mitään hyvää reittiä keskustaan.
Tuosta Rautatiekadusta tulikin mieleeni... Että kun paikkatietoikkunasta katsoo kiinteistöjaotuksia. Niin näyttää jonkinlainen varaus jatkuvan Rautatiekadulta radanvartta pitkin, aina Naperokujalle saakka. Naperokuja on siinä lähellä, missä oli ennen Ruukintien Shelli. Samoin Siukunkadun uusien kerrostalojen autokatokset menevät loivan kaaren muodossa, jättäen taakseen ikäänkuin varauksen tien mutkalle. Toki siihen ylemmäksikin on rakennettu uusia kerrostaloja, joten aika erikoista jos sisääntulotie vielä jonain päivänä tulisi niiden välistä. Voihan olla että varaus on vain jäänne, joka ei koskaan toteudu, ja määrää ainoastaan tonttien muodot, esim tuon kaaren osalta. Itseasiassa se Naperokujan alku Ruukintieltä on nimetty Rautatiekaduksi. Tuntuu kuitenkin, että jos sisääntulotie tuosta olisi haluttu, niin noita kolmea uutta kerrostaloa ei olisi tuohon rakennettu, vaan tie olisi kulkenut siitä entisen huoltoaseman paikalta.
Joku vanhaksi jäänyt varaus siinä kuitenkin edelleen on olemassa, varmaankin lähinnä jäänteenä. Veikkaisin että aikoinaan siinä on voinut olla sellainen suunnitelma, että Ruukintie olisi yhtynyt T-risteyksenä tuossa vanhan Shellin kohdilla varsinaiseen Rautatiekatuun. Pitkä Rautatiekatuhan perustuu jo vanhoissakin kaavoissa ohikulkutiehen. Ohikulkutietähän on suunniteltu jo varmaan 70-luvulta, ainakin jossain mielessä. Että siinä mielessä, kyllähän tuo Rautatiekatu on aina jollain tapaa ajateltu juurikin sisääntulotienä. Muuttuuhan esim nykyinen Siipipyöränkatukin siinä junaradan vieressä Rautatiekaduksi. Myös ohikulkutieltä tuleva uusi tie, on nimeltään Rautatiekatu. Että kyllä näillä sama yhdistävä tekijä on.
Luulenpa kuitenkin, ettei Rautatiekatua voida Siipipyöränkatua lähemmäs keskustaa enää nykypäivänä tehdä, on tainnut jäädä kaava siinä mielessä nykyajasta jälkeen. Olisi kuitenkin mielenkiintoista, jos jollain olisi ihan faktatietoa näistä vanhoista kaavoista.
Älä kirjoittele asioista, joista sinulla ei ole tietoa!
Olematoonta löpinää.
No en oo väittänytkään että olis tietoa... Sen takia täällä lähinnä kyselenkin, jos jollain olis sitä tietoa. Ei siitä tarvitse lahkeitaan polttaa, jos täällä kyselee.
- "Kaistilan mukaan nopeusrajoituksen alentamisella ole vaikutusta ylinopeuksiin."
-- Mihinkähän tutkimukseen tällainen ajatusmalli perustuu, nopeusrajoituksilla on aivan selvä tehtävä liikenteessä.
- "Kaistilan mukaan töyssyjä ei tehdä kaupungin alueella Vuoritien kaltaisille suuremmille pääkaduille"
-- Ei ole kyse suuresta pääkadusta silloin kun liikenne on vain 400 autoa/vrk.
Kunnollisten hidaste-esteiden rakentamatta jättäminen koulutielle pääasiallisten kulkureittien varteen, joissa lapsia päivittäin kulkee on täydellistä piittaamattomuutta päättäjiltä.
Mistä me kaupunkilaiset tällaisille päättäjille maksamme?
Älä kirjoittele tuollaisia. Täälä ei saa puhua mitään eikä kukaan.
Vuoritie nyt vaan on yksi pääväylä. Ja näin ollen tuo nykyinen 50km/h on aivan sopiva. Pienempi rajoitus olisi vain rahankeruuta sakkojen muodossa, eikä parantaisi turvallisuutta mitenkään.
Ne töyssyt eivät raskasta liikennettä hidasta yhtään, mutta henkilöautoille ovat hemmetin ärsyttäviä. Joten samaa mieltä Kaistilan kansaa että ei niitä pääväylille. Mikäköhän katu Seinäjoella jäisi ilman töyssyjä jos niitä joka paikkaan rakennettaisiin missä koululaisia kulkee.
Mutta samaa mieltä olen siitä että teiden ylityksistä (suojatiet) voitaisiin tehdä turvallisempiakin, varsinkin niissä paikoissa missä pieniä koululaisia kulkee.
Jos pelottaa ja tuntuu että kaupunki ja sen kadut on väärin suunniteltu niin kannattaa muuttaa muualle.
En mitään lisärajoitusta tuossa postauksessa edes kannattanut vaan kommentoin Kaistilan ajatuksenjuoksua asiassa.
Korotettu suojatie ainoa kestävä ratkaisu, ei mikään asfalttimöykky jonka ensimmäinen lumiaura heittää sivuun. Sehän niissä hidasteissa juuri on ideana että ovat "hemmetin ärsyttäviä".
Taisi osua lähelle kun heti meni herne nokkaan... Kaippa katusuunnittelua vielä sentään kommentoida saa.
Ei osunut lähelle eikä mennyt herne nokkan, mutta en vaan kannata sitä että liikennesuunnittelussa mennään siitä "mistä aita on matalin", eli laitetaan halpoja töyssyjä aina sinne mistä riittävästi valituksia kuuluu. Yhden etu on siten aina toisen haitta.
Tuo korotettu suojatie saa täältäkin kannatusta jos ei parempaa, esim. alikulkua kertakaikkiaan saada suojatien kohdalle aikaiseksi. Toinen, sekin parempi vaihtoehto on liikennevalot suojatielle.
Noihin liikennevaloihin voisi lisätä vielä sellaisen ominaisuuden että jos auto lähestyy suojatietä reilusti sallittua suuremmalla nopeudella niin punainen lätkäistään automaattisesti eteen joksikin aikaa vaikka ei suojatielle olisi ketään pyrkimassäkään. Sama toimisi muuallakin kun suojatien kohdalla, vaikkapa siinä Vuoritiellä juuri ennen kun tullaan asuntoalueen kohdalle. Kiusaahan sekin, mutta syyllinen istuu silloin ratin takana, toisin kun ne töyssyt jotka rankaisevat kaikkia.
Kyllä, Keijo Kaistila on erittäin järkevä virkamies.
Hidastetöyssyt aiheuttaa raskaanliikenteen osalta meluhaittaa. Jos täyslastissa oleva kuorkki joutuu hidastamaan töyssyyn, ja sitten painaa kaasua. Niin kun se kuorkkikuski survoo sen kaasun pohjaan, niin lähtee mummolta tekarit suusta, on se niin kaamea jyrinä että jyräjää oikeen keuhkoohin asti, kuin bassokaiuttimen sisällä olisi. Jotenka ei mitään hidasteita, antaa kuorkkien mennä pintakaasulla ohitte, niin ei jyräjä niin palio.
Kaikein halvin ja nopein ratkaisu: Peltipoliisi.
Kärpäsestä on tehty härkänen, nuoret äireet nostanu metakan kun muutama auto ajaa vuorokaudessa (400kpl) on vähän. Kuorma-auto liikennekin tulee vähenemään radikaalisti, kun soranotto routsikalta loppuu kohta. Turhaa kitinää, kyllä ne kersat osaa tien ylittää turvallisesti suojatietä pitkin, kun kattoo vähän sivuillensa eikä tryykääle. Auton alle voi jäädä vaikka rauhallisella kylätiellä. Ei tarvi töyssyjä ja 50 km/h on sopiva rajoitus.
Ei siellä taida asua ketään ex poliisia niin kuin asuu Heikkilänmäellä kameratolpaln liepeillä.
Kärjenmäelläkin kaahaillaan .Poliisejakin asuu siellä mutta ei näy kameratolppaa.Ratsiaa kyllä usein pitävät.Nopeusvalvontaa sais kyllä lisätä vuoritien lentokenttäsuoralla.Päivittäin kun siellä ajelen niin sellaiset 70-80 kmh on ihan norminopeus useilla.Samoin on sorsanpesältä kärjenmäelle pjoelle mentäessä.