Pitäisi laittaa mökille kiinnityspoiju niin että saisi veneen perästä kiinni poijuun ja keulan laituriin. Vene on SW27. Kuinka kauaksi laiturista poiju kannattaa laittaa laiturista ja paljon ketjua pitää olla vedensyvyyttä enemmän?
Poijun paikka?
Aloittelijaasentaa
28
5453
Vastaukset
En tiedä, onko tämä mainostamista, mutta tuollaisella firmalla on tietoa. Videoita on juutuubissa. Kannattaa klikata auki oikealla puolella oleva taulukko, jossa kerrotaan poijun asennusetäisyys veden syvyyden mukaan.
http://www.a-laiturit.fi/tarvikkeet/poijut-ja-poijupaketit- seppomartti
Minusta poijunmyyjän taulukko ja kaavakuvat ovat varsin outoja. Poijukiinnitys kuvan mukaan vedetään suoraksi poijupainosta veneen perään. Ja poijukettingin pituus tulisi olla 2-3 X veden syvyys?. Kaavakuvan järjestely ei jousta eli mitä hyötyä olisi poijusta, mikä lidäksi vaeltaa pitkiä matkoja. Itse ajattelen päin vastoin: pistäisin painon ja poijun väliin köyttä kettingin sijaan koska se olisi todennäköisesti pitkäikäisempi. Pituuden valitsisin vain hieman tulvakorkeutta suuremmaksi ja poijutilavuuden suureksi. Silloin peräpoiju olisi joustava kiinnitys.
- seppomartti
Poijun etäisyys laituriin unohtui. 2-3x veneen mitta voisi olla hyvä. Liian pitkä> köydet sotkeentuu ja liian lyhyt> kiirettä poijun ja keulan kiinnityksen kanssa.
- poijuvene
Minulle tuli viime kesätä tuollainen a-laiturien poijusetti 16-millisellä kettingillä. Vene on saaristossa mökin edustalla pelkästään poijussa. Laskin etukäteen, että poijuankkurin ketjulle kannattaa varata pituutta 1:2 suhteessa vedenkorkeuteen. Myyjä vahvisti saman. Hyvin piti kesän kovatkin tuulet. Vene painaa 1,5 ton.
Jos vene olisi avoselän edessä (eli isot allot mahdollisia), niin jopa 1:3 - 1:5 kettingin pituuteen pitää varautua riippuen mikä lätäkkö on edustalla. Lisäksi laiturin lähellä jollakin plokivirityksellä vene olisi ehkä hyvä pitää kauempana laiturista kun se ei ole käytössä ja jos allokko vaivaa.
Jälkikäteen katselin, että motonetin tai bilteman poijusetit voisivat olla ihan kokeilemisen arvoisia nekin. Hintaa on reippaasti vähemmän. Minä olen jostain oppinut sellaisen nyrkkisäännön, että peräpoijuissa olisi 1,5 * keskivedensyvyys riittävä pituus ketjulle. Mutta en muista, mistä se on oikeastaan peräisin.
- Tunnettu.Sotilas
Se on vähän sellainen homma, että poijun mitoituksessa ei kannata jokaista euroa käydä säästämään. Sijoitus on erittäin pitkäaikainen, joten olisi hyvä, että se myös toimisi.
Tunnettu.Sotilas kirjoitti:
Se on vähän sellainen homma, että poijun mitoituksessa ei kannata jokaista euroa käydä säästämään. Sijoitus on erittäin pitkäaikainen, joten olisi hyvä, että se myös toimisi.
Painohan se tärkeämpi on peräpoijussa. Minusta vähän tuntuu, että osa kommentoijista on sekoittanut poijukettingin ja ankkurikettingin. Jälkimmäiselle on nyrkkisääntönä usein se 3*vedensyvyys.
- Sundqvist1
3x kettinkiä veteen nähden. Kenttinkiä siksi että kestää paremmin, ei sotkeennu ja vaimentaa aaltojen tuomaa rasitusta.
- seppomartti
Mikä on logiikka pitkässä poijukettingissä?. Paremminhan vaimennus toimii jos kettinki on lyhyt ja pystyssä yhdistettynä isoon poijutilavuuteen. Pitkän kettingin päässä poiju vain siirtyy veneen mukana ilman vastusta ja saadaan yo a-laiturit.fi mukainen tilanne, missä köysi -poiju-kettinki ovat vedetyt suoraan linjaan.
Kettingissäkään ei ole mitään muuta itua kuin menneisyyden painolasti?. Jokainen aalto kuluttaa alimpia lenkkejä.
Yo periaatteella rakensin ensimmäisen ja ainoan poijukiinnitykseni. YHdestä ei voi tietenkään paljoa päätellä. - Tunnettu.Sotilas
"Mikä on logiikka pitkässä poijukettingissä?"
Paino tai ankkuri pysyy paremmin paikoillaan. Kun keväisin jäiden lähdettyä käy rannoilla katsomassa laitureita, niin liikkeelle lähteneet ovat lyhyiden ketjujen päässä ja paikallaan pysyneet pitkien ketjujen päässä.
Oma kuntani uusi uimapaikan laiturin. Lähetin kunnalle kiitospostia, koska lopultakin se oli ankkuroitu kunnolla erittäin suurilla painoilla ja pitkillä ketjuilla. Aikaisemmin laituri seilasi siellä ja täällä ja hajosi seilatessaan.
Mitoitus on tehtävä kaikkein suurimpien voimien mukaan. - Poijumaakari
Useissa paikoissa poiju kannattaa ottaa talveksi pois, ettei jäät siirä koko poijua painoineen tai jopa riko poijua, noita vääntyneitä varsiakin näkyy aika paljon. Noin 1000 kiloisia betonimöhkäleitäkin on lähtenyt liikenteeseen jäiden mukana, poiju kun on jäätynyt jähän kiinni. Näin merellä.
Poijusta kannatta laittaa alas poijupainiin ketju, mutta viimeiset pari metriä ennen pohjaa se kannattaa olla kuormaliinaa. Sakkelilla kiinni poijun ketjuun ja poijupainiin, niin ei ole ketjua kulumassa siellä pohjassa. Ja ne todella kuluu. Poijuketjun tuliis olla jonkin verran pidempi kuin vedensyvyys, helpottaa huoltoa (poijun irroitus) ja salliin veden korkeuden muutoksen, aallokon ja pienen jouston.- Nostoliinakokemus
Älä missään nimessä käytä kuormaliinaa, siitä on oikeasti tosi huonot kokemukset. Kun neljäs kuormaliina hinkkautui poikki kävin eräässä kuormaliinoja myyvässä yrityksessä ja he totesivat heti että kuormaliina pojun kiinnipitolaitteena ei toimi.
Liinat on tehty kestämään jopa ihan valtavia nostokuormia mutta hankausta kestävät todella huonosti. Kun ovat kireällä eivätkä pääse hankamaan tomivat tosi hyvin. - seppomartti
"Poijusta kannatta laittaa alas poijupainiin ketju," Näin uskotaan mutta miksi? Esitin edellä vastaväitteitä eli haittoja.
Laiturin siirtyminen jäiden vuoksi on huono argumentti muovipoijun kyseen ollessa. Samoin rauta on todennäköisemmin vääntynyt veneiden kiinnittyessä eikä jään vaikutuksesta. Rauta, puunpala, käpy, kivi tai muu kiinteä uppoo jäähän kuin veitsi voihin. Jäähän ei ole kiinteää ainetta.
Mutta uskottavaa on jään kyky siirtää poijua. Se edellyttää äkkinäisiä jään liikkeitä. Kovin suorana Helsingin satamapaikkojen poijurivit pysyvät talven ajan, muttei enää ole kunnon talviakaan. - Poijumaakari
Nostoliinakokemus kirjoitti:
Älä missään nimessä käytä kuormaliinaa, siitä on oikeasti tosi huonot kokemukset. Kun neljäs kuormaliina hinkkautui poikki kävin eräässä kuormaliinoja myyvässä yrityksessä ja he totesivat heti että kuormaliina pojun kiinnipitolaitteena ei toimi.
Liinat on tehty kestämään jopa ihan valtavia nostokuormia mutta hankausta kestävät todella huonosti. Kun ovat kireällä eivätkä pääse hankamaan tomivat tosi hyvin.Nostoliinaa kyllä tarkoitin, jostain tuli tuo kkuormaliina. Sellaista laadukasta joka kestää sen nytkytyksen sakkelia vastaan. Niissä on usein sellainen suoja, ei aina. Sellaisiakin saa.
- Poijumaakari_
seppomartti kirjoitti:
"Poijusta kannatta laittaa alas poijupainiin ketju," Näin uskotaan mutta miksi? Esitin edellä vastaväitteitä eli haittoja.
Laiturin siirtyminen jäiden vuoksi on huono argumentti muovipoijun kyseen ollessa. Samoin rauta on todennäköisemmin vääntynyt veneiden kiinnittyessä eikä jään vaikutuksesta. Rauta, puunpala, käpy, kivi tai muu kiinteä uppoo jäähän kuin veitsi voihin. Jäähän ei ole kiinteää ainetta.
Mutta uskottavaa on jään kyky siirtää poijua. Se edellyttää äkkinäisiä jään liikkeitä. Kovin suorana Helsingin satamapaikkojen poijurivit pysyvät talven ajan, muttei enää ole kunnon talviakaan.Ketjun tehtävä on toimia poijun painona. Se pitää poijun pystyssä ja oikeassa asennossa ja antaa vähän hidastusmomenttia poijun liikkeisiin. Helpompi siis kiinnittäytyä veneellä siihen.
Ja kyllä ne jäät niitä poijuja vääntää, harvemmin veneet. Varsinkin ne vääntyneet jotka on keväällä jäiden lähdettyä käydään korjaamassa, ne on jäät vääntäneet. Ei siis naapurin ukko.
Ja yllä se on juuri jäät jotka niitä kuution tai puolen poijupainoja poijuineen siirtää. Hyvinkin pitkiä matkoja, satoja metrejä. On etsitty viistokaiulla ja sitten jos on niin onnekas sattuma että löytyy niin sukeltamalla käyty laittamassa nostovälineet kiinni ja tuotu se kuution betonimöhkäle takaisin paikoilleen. Poiju on usein kadonnut kun ketju ei ole kestänyt. Sen on jäät vieneet. Ja kyllä se jää tarttuu muuallekin kuin kuin siihen poijun pintamuoviin?
Ja kyllä ne jäät siirtää lautureitakin, vaikka on ne kuution betonit painona. Ja ketjut ristissä jne.
Aika paljon olen poijuhommia tehnyt sisä- ja ulkosaartistossa. Työsukelluksia aina keväisin, kun asiakkaat on unohtaneet poijut yms. merelle. Lompakko kiittää.
Mä laittaisin 3x veden syvyys. Poijuhan tuottaa kuitenkin sen jouston, koska se ei ole suorassa linjassa, kun vene siihen kiinnittyy, vaan siitä lähtee kettinki suoraan pohjaan. Joustoa tulee poijusta, kun veneestä vedetään narua tiukalle. Poijun täytyy olla niin iso, ettei sitä saa vedettyä upoksiin. Poijupaino pysyy paremmin, kun siitä lähtee ketju pohjan suuntaisesti eikä ylöspäin. Ensi alkuun voi paino siirtyä pari metriä ennen kuin se asettuu. Voi laittaa painon keskelle kettinkiä, niin se lisää joustoa. Itse olen joskus laittanut vanhan 10kg tukkiankkurin. Tarpeeksi paksu kettinki, niin pitää. Esim. 16mm. Sitten pitää poijunkin olla isompi. Tietysti jos on 1000kg betonipaino tai vastaavasti 500kg rautapaino, se pysyy joka tapauksessa. Yksi kätevä on valaa tynnyri täyteen betonia ja kiviä tai romumetallia jään päällä oikeassa kohtaa, niin asennus on helppoa ja halpaa.
- PythagorastakoKäyttäisin
Olen varmaan jotenkin pihalla mutta eikö tässä päde Pythagoraan lause, jossa veden syvyys on toinen kateetti ja hypotenuusa ketjun pituus?
Eli [poijun liikuntasäde]^2 [veden syvyys]^2 = [ketjun pituus]^2
Jos ketjun pituus on kolme kerta syvyys ja syvyys on kolme metriä niin poiju pyörii ympyrää jonka säde 8,5 metriä edellyttäen että se jaksaisi vetää ketjun suoraksi. Viiden metrin syvyydellä päästäisiin jo yli 14 metrin säteeseen.
Olen melko varma että seuramme laiturissa jossa vettä on mun paikalla kolmisen metriä poiju ei tule juuri yli kolmea metriä perässä ennenkuin alkaa jo uppoamaan. Saattaa olla että tuokin on yläkanttiin.
Samaisella Pythagoraan lauseella tämä tekisi ketjun pituudeksi 1,4 kertaa veden syvyyden ( tai tarkasti neliöjuuri kaksi). Jos se poiju tulisi viisi metriä niin pituuskerroin olisi hiukan alle 2. - Valari
Toi puolikas tynnyrijuttu ei ole ihan hyvä. Tulee helposti pulkkana perässä. Painoa liian vähän(paino = betonin paino - veden noste) ja muoto aika huono. Pulkka. Vaatii vähintään pehmeän mutapohjan.
Tiedän, aika yleisesti kuitenkin käytössä. Itse valaisin kuitenkin laatikon muotoisen betonisen painon jäälle. PythagorastakoKäyttäisin kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin pihalla mutta eikö tässä päde Pythagoraan lause, jossa veden syvyys on toinen kateetti ja hypotenuusa ketjun pituus?
Eli [poijun liikuntasäde]^2 [veden syvyys]^2 = [ketjun pituus]^2
Jos ketjun pituus on kolme kerta syvyys ja syvyys on kolme metriä niin poiju pyörii ympyrää jonka säde 8,5 metriä edellyttäen että se jaksaisi vetää ketjun suoraksi. Viiden metrin syvyydellä päästäisiin jo yli 14 metrin säteeseen.
Olen melko varma että seuramme laiturissa jossa vettä on mun paikalla kolmisen metriä poiju ei tule juuri yli kolmea metriä perässä ennenkuin alkaa jo uppoamaan. Saattaa olla että tuokin on yläkanttiin.
Samaisella Pythagoraan lauseella tämä tekisi ketjun pituudeksi 1,4 kertaa veden syvyyden ( tai tarkasti neliöjuuri kaksi). Jos se poiju tulisi viisi metriä niin pituuskerroin olisi hiukan alle 2.Kaipa se vähän riippuu siitä, halutaanko pitää vene ankkurissa pyörimässä. Silloin ketju voi siirtyä eri suuntiin. Jos keula on aina laiturissa, on poijukin aina samassa paikassa, kun siihen tartutaan.
Valari kirjoitti:
Toi puolikas tynnyrijuttu ei ole ihan hyvä. Tulee helposti pulkkana perässä. Painoa liian vähän(paino = betonin paino - veden noste) ja muoto aika huono. Pulkka. Vaatii vähintään pehmeän mutapohjan.
Tiedän, aika yleisesti kuitenkin käytössä. Itse valaisin kuitenkin laatikon muotoisen betonisen painon jäälle.Joo, se on varmasti parempi.
- MitaanTietamaton
Poiju, paino ja niiden välinen kiinnitys riippuu paljon paikan ominaisuuksista. Meillä on painona 120 cm kaivonrengas, jonka sai pyöritettyä jäälle. Se jäi tietenkin pystyasentoon keväällä pohjaan ja piti ankkurin plus soutuveneen kanssa vetää sen nurin. Rengas oli kuulemma ainoa pitävä ratkaisu Airistolla, kun suuretkin painot kulkivat pohjassa, meillä olisi varmaan toiminut puntitkin.
Poijun olisin laittanut nailonköydellä kestävyyden takia, mutta lopulta päädyin pitkälenkkiseen kettinkiin, joka on lenkkinä kiinni poijupainon 10 cm läpimitan renkaassa. Näin kettinkin saa tarkastettua pinnalta kierrättämällä.
Tähän poijukettinkiin en pujottanut köyttä lenkkien läpi, vaikka tiettävästi sillä on kettinkin kulumista estävä vaikutus. Kettinkin pituus kaksinkertaisena ei ole paljoa suurempi kuin veden oletettu suurin korkeus, mutta meillä on melko suojainen paikka. Poijun etäisyys laiturista lienee tuplaten veneen pituus.
Tuo oli siis yksi tapa tehdä eikä suoraan monistettavissa paikkaan kuin paikkaan. Poiju on ollut paikallaan useamman talven ja kesät käytössä. - Jäätvie
Onko niistä renkaanmuotoisista kevytpoijunpainoista mihinkään?
Nykyään on käytetty betonilla täytettyä kiuasta - ja tottakai poiju viedään maihin talven ajaksi.Mulla oli monta vuotta 2,2 tonnin vene suunnilleen 50-kiloisessa kevytpainossa puoliavoimessa paikassa. Hyvin pysyi. Siinä oli sekin hyvä, että kun vene siirtyi toiseen paikkaan, kiskaisin poijupainon käsivoimin ylös ja siirsin systeemin uuteen paikkaan.
- Rengaspaino
Kyllä on. 50-70 kg rengaspaino missa on ne levyt vielä jarruna pitää hyvin. Yllättävän hyvin jopa kovassa pohjassa (noin 16 mm ketjua 2x veden syvyys). 8 tonnin vene koekaniinina 10 vuoden ajan.
- Kuplus
Itse olen käyttänyt savipohjassa 70 kg:n rautaisen poijurenkaan perässä noin 4 m kettinkiä, sitten välipaino noin 20-40 kg (jotain käsillä oleva rautaromua tai betonilla täytetty postilatikko/kiuas) ja 2x maksimi vedenkorkeus joko kettinkiä (kestää 10v) tai nyttemmin poijuköyttä, jonka pitäisi olla pitkäikäisempi.
Välipaino on erittäin hyödyllinen, pitää poijun aika lailla kohdallaan ja antaa lisäjoustoa jos tulee todella kova kuorma. Käytännössä rengaspainoon menevä kettinki ei koskaan pääse nostamaan sitä savesta ylös. - Tulishalvaksi
Voiko poijuketjun tilalla käyttää sinkittyä teräsvaijeria?
- HalpaTuleeKalliiksi
Voi käyttää vaikka paalinarua.
- ReinnoF
Miksi kettinkiä? Ruostuu ja kuluu, etenkin niiden lenkkien kohdalta, jotka hinkkaavat merenpohjaa poijun liikkuessa veneen nykäysten tahdissa. Kuin hiekkapaperiin vetäisi! Minulla 20 mm lyijitty ankkkuriliina ja ruotsalaisen Hjertmansin systeemi. Hyvin on toiminut 4,5 tonniselle veneelle eikä kovin hintava. (SEK 76/m)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
"Miko Bergbom, miksi euron bensa maksaa kaksi euroa?"
Valtakunnan suurin kaupallinen porvarimediakin kyselee nyt miksi perussuomalaisset ovat rikkoneet tärkeimmän vaalilupauk2837454SDP: "On hyvä että bensiinin hinta nousee"
Suurin oppositiopuolue SDP on mielissään siitä, että bensan hinta nousee suomalaisille. https://www.iltalehti.fi/polit2823937Mistä ihmeestä sitä viirasi?
Oliko tuo Timo Kalima hyvä silmälääkäri? Mikähän hänen silmiinsä osui kun piti mennä tuollaista tekemään. Kaikki näytti483850"Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi."
Räsäsen tuomio on iso harppaus woke-valtioksi. – Tässä maassa on nyt selvästi kiellettyjä sanoja ja ajatusrikoksia. –2952749Ranskan vasemmistojohtaja: "Kyllä, meneillään on suuri väestönvaihto!"
Ranskan vasemmistojohtaja Jean-Luc Mélenchon järkytti myöntämällä avoimesti sen, mitä tiedotusvälineet ovat pitkään pitä642193Valion maitotehtaalla kapina
Ilmastonmuutoksesta, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristön saastumisesta huolestuneet eläinkapinalliset estävät panssa362128Outoa toimintaa Tuhannen taalan yrittäjällä
Ihmiset ympäri Suomen on kyselleet, että miksi tämä yrittäjä hoitaa ilkivalta-asiaa netissä kun se kuuluisi poliisille.1392084SDP haluaa tappaa maaseudun - bensan hinta mahdollisimman korkealle
Maaseudulla auto on välttämätön asia, ja lähes kaikilla on bensa-autot. Kuinka tyhmä pitää olla jos äänestää demareita?1611998Partamies hoi!
En aio häiritä jos on mukavampi olla hiljaa tai jos siellä kaukana sinun paikkakunnalla on jo joku hoito. Miten olisi re451996Päivän Riikka: polttoöljyn hinta räjähti
Näyttää tuo putinismi ilmenevän persuissa myös Suomen yrittäjien kampittamisena. Polttoöljy on se katalyytti, joka pitää171781