Kuoliko Jeesus todella keväällä, Pesachina tai sen aattona?
Mar 11:12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.
Mar 11:13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
Mar 11:14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.
Miksi Jeesus odotti löytävänsä viikunapuusta hedelmiä, vaikka kuten Markuskin toteaa, silloin ei ollut viikunoiden aika? Viikunapuut antoivat kaksi satoa, joista varhaisviikunat kypsyivät kesäkuussa ja suurimman sadon antavat elokuussa. Varhaisviikunoiden raakileet alkoivat ilmestyä jos maalis-huhtikuussa, eli Pesachin aikoihin, mutta koska Jeesus etsi hedelmiä nälkäänsä, hän halusi kypsiä, ei syömäkelvottomia viikunoita. Jos Jeesus olisi siis tosiaan pettynyt siihen ettei löytänyt viikunoita Pesachin aikoihin, olisi hän ollut joko tietämätön, tyhmä tai niin sekaisin ettei tiennyt mitä vuodenaikaa elettiin, joista vain viimeisellä vaihtoehdolla lienee minkäänlaista uskottavuutta. On olemassa kuitenkin myös neljäs vaihtoehto, nimittäin se että tapaus ei todellisuudessa sattunutkaan keväällä vaan joko kesällä tai syksyllä, jolloin kypsiä viikunoita saattoi odottaa löytyvän.
Mar 11:7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
Mar 11:8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.
Mar 11:9 Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
Mar 11:10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"
Viikunapuun kiroamista edeltäneenä päivänä Jeesus oli siis Markuksen mukaan ratsastanut Jerusalemiin aasinvarsan selässä "monien" levittäessä vaatteita ja puiden lehviä tielle ja rukoillessa Jumalaa perustamaan uudelleen daavidilaisen monarkian, eli vapauttamaan heidät Rooman vallan ikeestä. Tämä kaikki viittasi selvästi Sakarjan ennustukseen jonka mukaan Messias-kuningas tulisi ratsastamaan Jerusalemiin aasin varsalla "vapauttajana", joka on samaa sanajuurta kuin hooasianna, joka tarkoittaa pyyntöä "Vapauta". Jakeen 9 sanat ovat psalmista 118, joka on osa Hallelia, eli psalmien 113-118 muodostamaa liturgista kokonaisuutta. Hallel liittyi mm. Pesachiin, jolloin se laulettiin niin lampaita teurastettaessa kuin Pesach-yönäkin, ja siis sopisi yhteen sen kanssa että tapaus sattui ennen tätä juhlaa. Hallel liittyi kuitenkin aivan erityisesti Lehtimaja-juhlaan, eli Sukkotiin, jolloin se laulettiin jokaisena kahdeksana juhlapäivänä. Erityisesti kuitenkin juuri hoosiannaa, eli Ps. 118:25, laulettiin heilutettaessa lulavia, eli palmunlehvästä, myrtin varvuista, pajunoksista ja sukaattisitruunasta koostuvaa viuhkaa. Johannes mainitseekin kansanjoukon menneen Jeesusta vastaan juuri palmunlehvien kanssa (12:13). Tämäkin saattaisi siis viitata siihen että tapaus sattuikin syksyllä Sukkotin aikoihin.
Mar 11:15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
Mar 11:16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
Mar 11:17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
Viikunapuun kiroamisen jälkeen Markus siis kertoo Jeesuksen menneen temppeliin ja alkaneen ajaman ulos pakanoiden esipihassa myymässä olleita kauppiaita, puolustaakseen siellä rukoilemassa olleiden hurskaiden pakanoiden oikeutta omaan rauhaisaan ja yksinomaan rukoukselle pyhitettyyn tilaansa ja arvostellakseen kauppiaiden väärinkäytöksiä. Sukkotin ensimmäisen päivän haftara, eli päivän Toorakappaleen jälkeen luettava Profeettojen osa, oli Sak. 14, jonka aiheena olivat mm. pakanat jotka messiaanisena aikana tulisivat temppeliin rukoilemaan Jumalaa Sukkotin aikaan, ja joka päättyi sanoihin.
Zec 14:21 Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin temppelissä.
Jeesuksen teko sopisi siis täydellisesti Sukkotin teemaan, hänen tehdessään pakanoiden esipihalle tilaa sinne pian vaeltavalle pakanakansojen joukolle.
Joh 2:13 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
Joh 2:14 Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa.
Joh 2:15 Ja hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon.
Joh 2:16 Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: "Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi."
Joh 2:17 Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut".
Joh 2:18 Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?"
Joh 2:19 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä".
Johannes sijoittaa temppelinpuhdistuksen Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun, toisin kuin synoptikot, mutta mainitsee myös ainoana missä yhteydessä hän lausui sanat koskien temppelin hajottamista ja sen rakentamista kolmessa päivässä, jota oli käytetty häntä vastaan yöllisessä oikeudenkäynnissä ja jolla häntä oli pilkattu ristillä.
Mar 14:58 "Me olemme kuulleet hänen sanovan: 'Minä hajotan maahan tämän käsillä tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsillä tehty'."
Johanneksen versiossa temppelin hajottajina ovat Jeesuksen vastustajat, ilmeisenä viittauksena hänen surmaamiseensa, minkä pointin Johannes haluaa juuri teologisesti tehdäkin. Varhaisimmassa versiossa Markuksella Jeesuksen kuitenkin sanotaan itse hajottavan ihmisten tekemän Herodeksen temppelin ja lupaa rakentavansa toisen ilman ihmisvoimia tehdyn temppelin ihmeen kautta kolmessa päivässä, mikä ei sovi Johanneksen ylösnousemustulkintaan, koska (ihmis)käsillä tehty temppeli ei selvästikään voinut viitata Jeesuksen ruumiiseen. Temppeli on aivan hyvin ja yksinkertaisimmassa merkityksessään saattanutkin viitata juuri kirjaimelliseen rakennukseen, jonka jumalaton Herodes oli rakennuttanut, ja joka ei myöskään vastannut Hesekielin kuvaamaa messiaanisen ajan temppeliä rakenteeltaan. Merkittävin viite tähän suuntaan saattaa kuitenkin olla se että Sukkotin toisen päivän haftara käsitteli juuri puolestaan Salomon temppelin vihkimistä Sukkotina. Jeesus siis saattoi ilmaista sanoillaan olevansa uusi Salomo, jopa suurempi kuin Salomo, jonka temppeli oli tehty ihmiskäsin, sekä Daavidin poika joka tämän saaman profetian sekundaarisessa merkityksessä tulisi rakentamaan uuden temppelin Herran nimelle. Lisäksi Sukkotin välipäivien haftara oli Hes. 38:18-39:16, eli kuvaus Googin ja Maagogin sodasta, joka taas samaistettiin Sak. 14 kuvaukseen Herran päivästä, jota seuraisi Hesekielin temppelin rakentaminen. Täten myös nämä Jeesuksen sanat näyttäisivät viittaavan siihen että tapaus sattui todellisuudessa Sukkotin aikoihin. Näin ollen sekä 1) viikunoiden etsiminen, 2) kansanjoukon huudot ja 3) palmunlehvien kantaminen Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin, 4) temppelin puhdistus ja 5) sanat sen hajottamisesta ja uuden rakentamisesta, näyttäisivät sopivan paljon paremmin Sukkotiin kuin Pesachiin.
Miksi sitten UT esittää muutoin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen tapahtuneenkin kevällä, joko Pesachina tai sen aattona? Varhaisin viittaus tähän löytyy Paavalilta ensimmäisestä korinttolaiskirjeestä, jossa hän samaistaa Jeesuksen Pesach-lampaaseen (5:7), ja joka kirjoitettiin n. 50-60 jaa. ja sitä seuraavan viitteen ollessa Markuksen evankeliumi n. 65-80 jaa. Noin 50-95 jaa. kirjoitettu heprealaiskirje näyttää puolestaan antavan ymmärtää Jeesuksen kuolleenkin Jom Kippurina (9:12, 13:11,12), eli myöskin syksyllä, viisi päivää ennen Sukkotin alkua. Mutta miksi Paavali olisi kirjoittanut Jeesuksen kuolleen Pesachina jos näin ei todella ollut tapahtunut? Tämä ymmärtääkseen täytyy ottaa huomioon että Paavali pyrki luomaan uuden Jahve-uskonnon muodon, joka sisältäisi monia pakanoita viehättäneen eksoottisen juutalaisen monoteismin ja toivon ylösnousemuksesta ja tulevasta maailmasta, mutta ilman raskasta laki-etiikkaa, ympärileikkausta ja uhreja, joita puolestaan vierastettiin. Paavalin kotikaupungin Tarson ja Jerusalemin jälkeen tärkeimmän kristinuskon keskuksen Antiokian ympäristössä Vähä-Aasiassa ja Syyriassa, sekä hänen lähetysmatkojensa kohteina olleiden itäisen Välimeren ja Egean meren ympäristössä, tunnettiin jo kauan ennen Jeesusta Herraksi, tai Adoniksi/Adonikseksi, kutsuttu viljan jumala, jonka uskottiin kuolleen keväällä Pesachin aikoihin Libanon vuorella, jota onnettomuutta hänen palvojansa surivat katkerasti silloin pidetyssä muistojuhlassa, mutta joka palasi samoihin aikoihin takaisin kuolleista yhden päivän ajaksi. Paavali siirsikin siis mahdollisesti oman Herransa kuolin- ja ylösnousemuspäivän kevääseen, jolloin he julistaisivat tämän kuolemaa omassa muistojuhlassaan, kilpaillakseen tämän syyro-kreikkalaisen Herran kanssa pakanoiden suosiosta, kilpailuvalttinaan se julistus että Jeesus ei ollutkaan joutunut palaamaan Adonin tavoin tuonelaan, vaan oli voittanut kuoleman ja saattoi antaa ikuisen elämän myös seuraajilleen.
Heikki
Mar 11:12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.
Mar 11:13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
Mar 11:14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.
Miksi Jeesus odotti löytävänsä viikunapuusta hedelmiä, vaikka kuten Markuskin toteaa, silloin ei ollut viikunoiden aika? Viikunapuut antoivat kaksi satoa, joista varhaisviikunat kypsyivät kesäkuussa ja suurimman sadon antavat elokuussa. Varhaisviikunoiden raakileet alkoivat ilmestyä jos maalis-huhtikuussa, eli Pesachin aikoihin, mutta koska Jeesus etsi hedelmiä nälkäänsä, hän halusi kypsiä, ei syömäkelvottomia viikunoita. Jos Jeesus olisi siis tosiaan pettynyt siihen ettei löytänyt viikunoita Pesachin aikoihin, olisi hän ollut joko tietämätön, tyhmä tai niin sekaisin ettei tiennyt mitä vuodenaikaa elettiin, joista vain viimeisellä vaihtoehdolla lienee minkäänlaista uskottavuutta. On olemassa kuitenkin myös neljäs vaihtoehto, nimittäin se että tapaus ei todellisuudessa sattunutkaan keväällä vaan joko kesällä tai syksyllä, jolloin kypsiä viikunoita saattoi odottaa löytyvän.
Mar 11:7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
Mar 11:8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.
Mar 11:9 Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
Mar 11:10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"
Viikunapuun kiroamista edeltäneenä päivänä Jeesus oli siis Markuksen mukaan ratsastanut Jerusalemiin aasinvarsan selässä "monien" levittäessä vaatteita ja puiden lehviä tielle ja rukoillessa Jumalaa perustamaan uudelleen daavidilaisen monarkian, eli vapauttamaan heidät Rooman vallan ikeestä. Tämä kaikki viittasi selvästi Sakarjan ennustukseen jonka mukaan Messias-kuningas tulisi ratsastamaan Jerusalemiin aasin varsalla "vapauttajana", joka on samaa sanajuurta kuin hooasianna, joka tarkoittaa pyyntöä "Vapauta". Jakeen 9 sanat ovat psalmista 118, joka on osa Hallelia, eli psalmien 113-118 muodostamaa liturgista kokonaisuutta. Hallel liittyi mm. Pesachiin, jolloin se laulettiin niin lampaita teurastettaessa kuin Pesach-yönäkin, ja siis sopisi yhteen sen kanssa että tapaus sattui ennen tätä juhlaa. Hallel liittyi kuitenkin aivan erityisesti Lehtimaja-juhlaan, eli Sukkotiin, jolloin se laulettiin jokaisena kahdeksana juhlapäivänä. Erityisesti kuitenkin juuri hoosiannaa, eli Ps. 118:25, laulettiin heilutettaessa lulavia, eli palmunlehvästä, myrtin varvuista, pajunoksista ja sukaattisitruunasta koostuvaa viuhkaa. Johannes mainitseekin kansanjoukon menneen Jeesusta vastaan juuri palmunlehvien kanssa (12:13). Tämäkin saattaisi siis viitata siihen että tapaus sattuikin syksyllä Sukkotin aikoihin.
Mar 11:15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
Mar 11:16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
Mar 11:17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
Viikunapuun kiroamisen jälkeen Markus siis kertoo Jeesuksen menneen temppeliin ja alkaneen ajaman ulos pakanoiden esipihassa myymässä olleita kauppiaita, puolustaakseen siellä rukoilemassa olleiden hurskaiden pakanoiden oikeutta omaan rauhaisaan ja yksinomaan rukoukselle pyhitettyyn tilaansa ja arvostellakseen kauppiaiden väärinkäytöksiä. Sukkotin ensimmäisen päivän haftara, eli päivän Toorakappaleen jälkeen luettava Profeettojen osa, oli Sak. 14, jonka aiheena olivat mm. pakanat jotka messiaanisena aikana tulisivat temppeliin rukoilemaan Jumalaa Sukkotin aikaan, ja joka päättyi sanoihin.
Zec 14:21 Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin temppelissä.
Jeesuksen teko sopisi siis täydellisesti Sukkotin teemaan, hänen tehdessään pakanoiden esipihalle tilaa sinne pian vaeltavalle pakanakansojen joukolle.
Joh 2:13 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
Joh 2:14 Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa.
Joh 2:15 Ja hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon.
Joh 2:16 Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: "Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi."
Joh 2:17 Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut".
Joh 2:18 Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?"
Joh 2:19 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä".
Johannes sijoittaa temppelinpuhdistuksen Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun, toisin kuin synoptikot, mutta mainitsee myös ainoana missä yhteydessä hän lausui sanat koskien temppelin hajottamista ja sen rakentamista kolmessa päivässä, jota oli käytetty häntä vastaan yöllisessä oikeudenkäynnissä ja jolla häntä oli pilkattu ristillä.
Mar 14:58 "Me olemme kuulleet hänen sanovan: 'Minä hajotan maahan tämän käsillä tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsillä tehty'."
Johanneksen versiossa temppelin hajottajina ovat Jeesuksen vastustajat, ilmeisenä viittauksena hänen surmaamiseensa, minkä pointin Johannes haluaa juuri teologisesti tehdäkin. Varhaisimmassa versiossa Markuksella Jeesuksen kuitenkin sanotaan itse hajottavan ihmisten tekemän Herodeksen temppelin ja lupaa rakentavansa toisen ilman ihmisvoimia tehdyn temppelin ihmeen kautta kolmessa päivässä, mikä ei sovi Johanneksen ylösnousemustulkintaan, koska (ihmis)käsillä tehty temppeli ei selvästikään voinut viitata Jeesuksen ruumiiseen. Temppeli on aivan hyvin ja yksinkertaisimmassa merkityksessään saattanutkin viitata juuri kirjaimelliseen rakennukseen, jonka jumalaton Herodes oli rakennuttanut, ja joka ei myöskään vastannut Hesekielin kuvaamaa messiaanisen ajan temppeliä rakenteeltaan. Merkittävin viite tähän suuntaan saattaa kuitenkin olla se että Sukkotin toisen päivän haftara käsitteli juuri puolestaan Salomon temppelin vihkimistä Sukkotina. Jeesus siis saattoi ilmaista sanoillaan olevansa uusi Salomo, jopa suurempi kuin Salomo, jonka temppeli oli tehty ihmiskäsin, sekä Daavidin poika joka tämän saaman profetian sekundaarisessa merkityksessä tulisi rakentamaan uuden temppelin Herran nimelle. Lisäksi Sukkotin välipäivien haftara oli Hes. 38:18-39:16, eli kuvaus Googin ja Maagogin sodasta, joka taas samaistettiin Sak. 14 kuvaukseen Herran päivästä, jota seuraisi Hesekielin temppelin rakentaminen. Täten myös nämä Jeesuksen sanat näyttäisivät viittaavan siihen että tapaus sattui todellisuudessa Sukkotin aikoihin. Näin ollen sekä 1) viikunoiden etsiminen, 2) kansanjoukon huudot ja 3) palmunlehvien kantaminen Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin, 4) temppelin puhdistus ja 5) sanat sen hajottamisesta ja uuden rakentamisesta, näyttäisivät sopivan paljon paremmin Sukkotiin kuin Pesachiin.
Miksi sitten UT esittää muutoin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen tapahtuneenkin kevällä, joko Pesachina tai sen aattona? Varhaisin viittaus tähän löytyy Paavalilta ensimmäisestä korinttolaiskirjeestä, jossa hän samaistaa Jeesuksen Pesach-lampaaseen (5:7), ja joka kirjoitettiin n. 50-60 jaa. ja sitä seuraavan viitteen ollessa Markuksen evankeliumi n. 65-80 jaa. Noin 50-95 jaa. kirjoitettu heprealaiskirje näyttää puolestaan antavan ymmärtää Jeesuksen kuolleenkin Jom Kippurina (9:12, 13:11,12), eli myöskin syksyllä, viisi päivää ennen Sukkotin alkua. Mutta miksi Paavali olisi kirjoittanut Jeesuksen kuolleen Pesachina jos näin ei todella ollut tapahtunut? Tämä ymmärtääkseen täytyy ottaa huomioon että Paavali pyrki luomaan uuden Jahve-uskonnon muodon, joka sisältäisi monia pakanoita viehättäneen eksoottisen juutalaisen monoteismin ja toivon ylösnousemuksesta ja tulevasta maailmasta, mutta ilman raskasta laki-etiikkaa, ympärileikkausta ja uhreja, joita puolestaan vierastettiin. Paavalin kotikaupungin Tarson ja Jerusalemin jälkeen tärkeimmän kristinuskon keskuksen Antiokian ympäristössä Vähä-Aasiassa ja Syyriassa, sekä hänen lähetysmatkojensa kohteina olleiden itäisen Välimeren ja Egean meren ympäristössä, tunnettiin jo kauan ennen Jeesusta Herraksi, tai Adoniksi/Adonikseksi, kutsuttu viljan jumala, jonka uskottiin kuolleen keväällä Pesachin aikoihin Libanon vuorella, jota onnettomuutta hänen palvojansa surivat katkerasti silloin pidetyssä muistojuhlassa, mutta joka palasi samoihin aikoihin takaisin kuolleista yhden päivän ajaksi. Paavali siirsikin siis mahdollisesti oman Herransa kuolin- ja ylösnousemuspäivän kevääseen, jolloin he julistaisivat tämän kuolemaa omassa muistojuhlassaan, kilpaillakseen tämän syyro-kreikkalaisen Herran kanssa pakanoiden suosiosta, kilpailuvalttinaan se julistus että Jeesus ei ollutkaan joutunut palaamaan Adonin tavoin tuonelaan, vaan oli voittanut kuoleman ja saattoi antaa ikuisen elämän myös seuraajilleen.
Heikki
Vastaukset 26
Vanhimmat
kello 19:03 Golgatan aikaa.
Kiitos mielenkiintoisesta lukuhetkestä.
Oletko ajatellut,tai ottanut huomioon sen,että Jeesus mahdollisesti käytti essealaisten tapaan ns,aurinkokalenteria ja näin ollen Jeesuksen ja muiden juutalaisten juhlapäivät osuivat eri aikoihin.?
Matteuksen,Markuksen,Luukkaan evankeliumit kertovat ,että Jeesus oli torstai-iltana 13. päivänä Niisan -kuuta nauttimassa pääsiäisateriaa(Matt.26:17) Näin ollen aikaa ei olisi ollut käydä oikeutta.....
Aina reippaasti kantaa ottava Vatikaanikin on hyväksynyt päätelmät ,joiden mukaan Jeesus noudatti essealaisten kalenteria nauttiessaan ehtoollista pääsiäisaattona.Tiedot kirjasta: Kuka hän oli? kirj.T.P. Laine s.42
Ristiinnaulitsemisen jälkeen, Jeesus lähti, mutta kuten muistatte kävi hyvästelemässä opetuslapsiansa. Muhamettilaiset tukijat kertovat tarinoiden puhuvan Kashmirista Jeesuksen kuolinpaikkana. Ymmärrämme ettei ollut oikein soveliasta jäädä paikkaan jossa häntä ei kovin hyvällä katsottu, joten tarina kertoo hänen lähteneen etsimään muita Israelin heimoja. Matkansa aikana hän jatkoi saarnaamista. Hän meni myös naimisiin naisen kanssa, jota kutsuttiin Mariaksi ja sai lapsen hänen kanssaan. Hänen kerrotaan kuolleen 120 vuoden iässä.
Perimätiedon mukaan Jeesuksen hauta sijaitsee Mohala Kan Yarin alueella Srinagar kaupungin läheisyydessä. Paikka on siis Jammu&Kashmir,
Pohjois-Intiassa ja sitä kutsutaan Rosa Baliksi (Pyhän haudan paikaksi).
Mutta lisää niille joilla on korvat joilla kuulla:
Viestissä on nimiä jne...
Googlettamalla löytyy jos vain hakee!
>>Matteuksen,Markuksen,Luukkaan evankeliumit kertovat ,että Jeesus oli torstai-iltana 13. päivänä Niisan -kuuta nauttimassa pääsiäisateriaa(Matt.26:17) Näin ollen aikaa ei olisi ollut käydä oikeutta.....>>
Joo, tämä on se vähemmän radikaali ajoitusongelma. Kirjoituksessani käsittelin lähinnä Hyam Maccobyn esittämää ajoitusta, joskin hän sijoitti Jeesuksen kuoleman Pesachin aikoihin, mutta mielestäni on helpompi uskoa että vain vuodenaika on vaihdettu, kuin että puoli vuotta Jeesuksen vankeutta ja oikeudenkäyntiä olisi noin vain unohtunut. Oikeudenkäynnin pikaisuuden ja yöllisyyden tarkoituksenahan oli juuri välttää Jeesusta kannattaneiden kansanjoukkojen herääminen tilanteeseen ennen kuin olisi jo liian myöhäistä, joten mielestäni aika ei ole tässä ongelma.
Sanhedrin oli valtavan ongelman edessä. Jos he antaisivat Jeesuksen jatkaa, hän saattaisi jossain vaiheessa avoimesti julistautua Messiaaksi ja aloittaa kansansuosionsa turvin kapinan Roomaa vastaan, joka johtaisi kansakunnan tuhoon. Ja jos he taas tappaisivat hänet, kansa saattaisi hyökätä heitä vastaan. UT:sta ei tietenkään löydy ymmärrystä heidän reaalipoliittisille ongelmilleen, vaan motiiviksi esitetään "kateutta".
Viitteitä siitä että Jeesuksen ajateltiin kuolleen Nisanin 14. ovat:
1) Paavalin mukaan Jeesus oli teurastettu Pesach-lammas (1 Kor. 5:7)
2) Johanneksen mukaan Jeesus aterioi opetuslapsineen_ennen_Pesachia (Jh. 13:1)
3) Opetuslapset luulivat Juudaksen lähteneen ostamaan jotain juhlaa varten, mikä ei olisi ollut mahdollista Nisanin 15., joka oli sapatti (Jh. 13:29)
4) Samoin Markuksen mukaan Joosef arimatilainen osti liinavaatteen samaisena päivänä (Mrk. 15:46)
5) Ylipapit eivät menneet Pilatuksen palatsiin jotteivat he saastuisi ja voisivat syödä Pesach-lammasta (Jh. 18:28)
6) Joh. mukaan silloin oli Pesachin valmistuspäivä (Jh. 19:14)
7) Ylipapit ja kirjanoppineet suunnittelivat tappavansa Jeesuksen ennen juhlaa (Mrk. 14:2, Mt. 26:5)
Kaikkien synoptikkojen kuvaus siitä että Jeesus opetuslapsineen valmisti/teurasti ja söi Pesach-lampaan ja vietti Pesachia (Mt. 27:17-19, Mrk. 14:12,14,16, Lk. 22:7,8,11,13,15), taas viittaa Nisanin 15. Eroja farisealaisten, essealaisten ja saddukeusten kalentereissa on ehdotettu ratkaisuiksi, mutta tiedä häntä sitten. Joka tapauksessa jos ristiinnaulitseminen tapahtuikin syksyllä, kysymys siitä milloin UT:n kirjoittajat uskoivat/väittivät hänen kuolleen ei ole merkityksellinen sen kannalta mitä todella tapahtui.
Mar 14:14 Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: 'Opettaja sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'
Mar 14:15 Ja hän näyttää teille suuren huoneen yläkerrassa, valmiiksi laitetun; valmistakaa meille sinne."
Ensimmäinen jae puhuu tarkkaan ottaen 'majapaikasta', ei 'vierasHUONEESTA', ja toinen jae puhuu suuresta maanpinnan yläpuolella t. toisessa kerroksessa, eli mahdollisesti katolla olevasta 'levitetystä', jota täsmälleen samaa sanaa käytetään lehvistä joita ihmiset olivat levittäneet Jeesuksen tielle hänen ratsastaessaan Jerusalemiin. Tekstiä voidaan siis tulkita niin että viimeistä illallista vietettiinkin juuri talon omistajan katolle majaksi levitetyistä lehvistä tehdyssä sukkotissa, mikä olisi lisätodiste tämän ajoituksen puolesta.
Neh 8:16 Ja kansa meni ja toi niitä ja teki itselleen lehtimajoja kukin katollensa ja pihoihinsa ja Jumalan temppelin esipihoihin sekä Vesiportin aukealle ja Efraimin portin aukealle.
Heikki
Legendoja riittää tässä maailmassa. Tarina on tuttu ,mutta se on voinut sekoittua johonkin muuhun pyhimystarinaan.Esim.kiertävään saarnaajaan.
Henkilökohtaisesti minäkään en usko Jeesuksen kuolleen ristillä ja Paavalin sepitteet olisi syytä asettaa kriittisempään tarkasteluun.
Kiitos vastauksestasi!
Teorioita riittää,mutta onko sinulla tietoa Israelin väkiluvusta tuohon aikaan?
Muistaakseni essealaisten määrä Josefuksen mukaan
oli noin 4000 eri puolilla tuon ajan Israelia.
SE oli tuolloin voimakkaasti levittäytyvä lahko.
Jeesus-liike ja essealaiset olivat mielestäni hyvin lähellä toisiaan ,jos ei peräti sama asia.
Juutalaissodissa kuol. n.600 000 juutalaista .
Tässä perspektiivissä voi ajatella,että Jeesus-liikkeen merkitys tuon ajan reaalipolitiikassa oli lähinnä markinaalinen.
Sen tähden voin väittää,että kun riippumattomia aikalaistodistuksia ei ole,niin Jeesus-liikkeen toiminnan merkitys on vahvasti liioiteltu.
Jeesus-liike ns, lopunajan liikkeenä olisi verrattavissa esim. nykyisiin hurmoksellisiin ja karismaattisiin liikeisiin,joita ns.tavallinen ihminen ei edes huomaa.
Ilman vahvempaa ja kansainvälisempää(Egypti)essealaista kytkentää Jeesus-liikkeen merkitys ja voima ja kunnia olisi olematon.Paavalin oli pakko keksiä jotakin vahvempaa,maagisempaa,koska realiteetit ajan uskonto-ja valtapolitiikassa olivat niin ohuet ja heikot.
Kärpäsestä on tehty härkänen vai onko?
Legendoista vielä: jotkut legendat voivat olla osaksi tai kokonaan totta. En tuomitse legendoja kokonaan.
entäs se ku jeesuksen kylkeen iskettiin se keihäs? kyllä säkin kuolisit jos sun kylkeen isketään keihäs joka lävistäis vielä sun keuhkotkin.
Määrittele kylki. Kylkihän voi kulkea vaikka vyötärön kohdalla. Lantiollakin on kylki. Ja kuka sanoo että se keihäs tungettiin voimalla erittäin syvälle?
sana merkitsee tökkäämistä, kuten jo mainitsin.
nussō
noos'-so
Apparently a primary word; to prick (“nudge”): - pierce.
Heikki
mieti. jos keihäällä isketään alhaalta niin kyllä kumminki voi mennä keuhkoihin. ja sillon 2000 vuotta sitte ei ollu kovinkaan hyvä terveyden huolto joten vaikka se isku ei olis tappanukaan jeesusta, niin se haava olis kumminki tulehtunu ja koska sen haavan on ollu vähän pakko olla melko syvä, se olis kuollu siihen tulehdukseen.
Jeesusta tökännyt tyyppi oli samassa juonessa Jeesuksen salaseuran kanssa, ja teki reikää vain lievästi muodon vuoksi!
Onko tehty vai eikö ole. Sittenpähän se sinullekin selviää.
>>Teorioita riittää,mutta onko sinulla tietoa Israelin väkiluvusta tuohon aikaan?>>
Eräs arvio on 700,000 juutalaista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_population
>>Muistaakseni essealaisten määrä Josefuksen mukaan oli noin 4000 eri puolilla tuon ajan Israelia.>>
Kyllä, sekä Josefuksen että Filonin mukaan.
>>SE oli tuolloin voimakkaasti levittäytyvä lahko.>>
Tästä en ole lukenut, olisiko sinulla tälle lähdettä?
>>Jeesus-liike ja essealaiset olivat mielestäni hyvin lähellä toisiaan ,jos ei peräti sama asia.>>
Yhtäläisyyksiä on, mutta niin erojakin, eikä vaikutteista huolimatta samuus liene todennäköistä.
>>Sen tähden voin väittää,että kun riippumattomia aikalaistodistuksia ei ole,niin Jeesus-liikkeen toiminnan merkitys on vahvasti liioiteltu.>>
Kun otetaan huomioon kuinka Josefus mainitsee Jeesuksen ja opetuslapset jokseenkin ohimennen, merkitys Palestiinassa ei liene todellakaan ollut niin suuri kuin Luukas antaa ymmärtää.
Heikki
Kasvava Lahko: ..Ja silloin essealaisuus oli voimakkaasti kasvava uskonnollinen liike.Niinpä Jeesus olisi voinut olla eräs Qumranin munkeista ,yksi lahkon kiertävistä julistajista.(T,P.Laine)
On selvää,kun ajat olivat niin jännittyneet niin ns, lopunajanliikkeetkin (esseslaiset ja Jeesus-liike) keräsivät voimansa ja värväsivät uusia jäseniä.
Voisitko mainita niistä eroista,koska en ole löytänyt yhtään eroa tähän mennessä,eivätkä muutkaan riippumattomat asian tutkijat.
Se onkin virallinen kirkon kanta ,jota ei suostuta perustelemaan.
Mainitsit Palestiinassa olleen 700 000 ihmistä.
Tacitus mainitsee kuitenkin JO Jerusalemissa olleen 600 000 ihmistä ja Josephus 1100 000.
In the Hadrianic war 580 000 jews were slain
Dion Cassius
A historical Atlas of the Jewish People: mainitsee tuon ajan palestiinassa min.3 milj-max 5 milj. asukasta.
Lisää tietoja : Barbara Thierring teol.tohtori:
Jesus The man,Jesus in apokalypsis
Kuka hän oli T.P.Laine
Virhe lukutavassa( erikoinen paragrafi)
Maailman juutalaisten lukumäärä 3-5milj.josta n. 50% Palestiinassa . Se on oma arvioni koska kirjan(mainittu)mainitsema luku 30% on vuodelta 200 AD.
>>Kasvava Lahko: ..Ja silloin essealaisuus oli voimakkaasti kasvava uskonnollinen liike.>>
Mihinköhän tämä näkemys saattaisi perustua? Se että sekä Filon 20 eaa. - 50 jaa. että Josefus 37 - 100 jaa. mainitsevat heitä olleen n. 4000 tuntuisi pikemminkin viittaavan siihen että heidän lukumääränsä pysyi varsin vakiona.
>>Niinpä Jeesus olisi voinut olla eräs Qumranin munkeista ,yksi lahkon kiertävistä julistajista.(T,P.Laine)>>
Siitä että Jeesus otti Johannekselta kasteen, ja piti siis tätä itseään suurempana, aloitti oman toimintansa vasta tämän vangitsemisen jälkeen, totesi tämän olevan suurin koskaan elänyt ihminen (Mt. 11:11, Lk. 7:28) ja julisti samaa sanomaa Jumalan valtakunnan pikaisesta tulemisesta, voitaisiin tehdä sellainenkin johtopäätös että hän olisi ollut tämän opetuslapsia. Johannes ja Jeesus ovat voineet saada heiltä vaikutteita, heitähän eli myös kylissä ja kaupungeissa, mutta jäsenyyttä en osaa osoittaa.
Se että Josefus, jos hän todella mainitseekin Jeesuksen opetuslapset, ei missään lue heitä viidenneksi ryhmäksi essealaisten, fariseusten, saddukeusten ja seloottien rinnalle, vaikka heitä oli Luukkaan mukaan n. 30 jaa. jo yli 3000 ja n. 30 vuotta myöhemmin kymmeniä tuhansia, viitannee joko siihen että Luukkaan kuvaus ainakin heidän määrästään on fiktiivinen, tai sitten heitä ei ollut mahdollista erottaa millään olennaisella kriteerillä muista ryhmistä.
>>Voisitko mainita niistä eroista,koska en ole löytänyt yhtään eroa tähän mennessä,eivätkä muutkaan riippumattomat asian tutkijat.>>
Eroja on ainakin se että essealaiset olivat niin tiukkoja sapatin pyhittämisessä etteivät he silloin mm. liikuttaneet astioita paikoiltaan yhtään, tehneet tarpeitaan tai auttaneet eläimiä kuopista, kun taas Jeesuksen kerrotaan edustaneen liberaalimpaa linjaa sapatista tehtynä palvelemaan ihmisen tarpeita. Lisäksi essealaiset pyrkivät erottautumaan syntisistä ja olivat tarkkoja rituaalisen puhtauden suhteen, kun taas Jeesuksen kerrotaan menneen kansan pariin ja syöneen ja juoneen prostituoitujen ja publikaanien kanssa.
>>Mainitsit Palestiinassa olleen 700 000 ihmistä. Tacitus mainitsee kuitenkin JO Jerusalemissa olleen 600 000 ihmistä ja Josephus 1100 000.>>
Se saattaa olla, itselläni ei ole mitään erityistä tietoa asiasta.
Heikki
Tulipa tuossa lukiessani mieleen että essealaisethan karkottivat yhteisöstään sellaiset jotka tekivät jotain suurta syntiä, ja kun nämä karkotetut sitten eivät saaneet vannomiensa valojen vuoksi syödä muuta kuin essealaisten ruokaa, he kuolivat sitten nälkään, paitsi että yhteisö otti takaisin monia heistä säälistä, katsoen lähes nälkäkuoleman sovittaneen heidän tekemänsä synnit.
http://www.virtualreligion.net/iho/essenes.html#monks
Mar 1:13 Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta.
Mat 4:1 Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.
Mat 4:2 Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä.
Luk 4:1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti häntä erämaassa,
Luk 4:2 ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä.
Saattaisiko sitten olla niin että Jeesus tosiaan oli essealainen (lieneekö Galileassa ollut essealaisia?) ja että hänen liittymisensä Johannes Kastajaan ja tämän opetusten omaksuminen katsottiin sellaiseksi synniksi että hänet siitä syystä karkotettiin lahkosta, ja jonka vuoksi hän ei voinut enää syödä pitkään aikaan, kunnes sanansaattajat (essealaisia tai osaa heistä saatettiin kutsua tällä nimellä, Josefusta tulkiten) toivat hänelle ruokaa. Tai kenties hän otti Johannekselta kasteen juuri puhdistautuakseen siitä synnistä jonka vuoksi hänet oli yhteisöstä karkoitettu. Saatanan kiusattavana oleminen taas on saattanut alunperin viitata Jeesuksen käymään sisäiseen kamppailuun siitä oliko essealaisten oppi oikea vai ei. Tästä huolimatta Jeesus näyttää kuitenkin eronneen essealaisista, mahdollisesti tullessaan siihen tulokseen etteivät he edustaneetkaan Jumalan tietä, tai sellaista tietä joka hänelle lopulta olisi sopinut. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se ettei Markus mainitse lainkaan Jeesuksen paastonneen erämaassa, joten tämä yksityiskohta saattaa olla myöhempi sepite, perustuen Mooseksen 40 päivän paastoon Siinailla Herran luona.
Exo 34:28 Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta.
Ainoa viittaus essealaisiin Jeesuksella saattaa olla
Mat 19:12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."
Vaikka "tehdä avioon kelpaamattomaksi" on kirjaimellisesti "tehdä eunukiksi/kastroida", näyttäisi viittaus itsensä eunukiksi tekemiseen Jumalan valtakunnan tähden viittaavan pikemminkin naimattomuuteen, ottaen huomioon sen että Toora oli kieltänyt kastraation. Toisaalta kielto jonka mukaan eunukki ei pääsisi Herran seurakuntaan tulkittiin tarkoittavan sitä ettei hän saisi mennä naimisiin israelilaisen naisen kanssa, joten eunukkius ja naimattomuus olivat käytännössä sama asia. Naimattomuus Jumalan valtakunnan tähden viittaa siis mahdollisesti essealaisiin, joista suurin osa oli nimenomaan poikkeuksellisesti naimattomia.
Kiitos vastauksestasi .
Mielestäni Johannes kastaja ja serkkunsa Jeesus olivat oppinsa saaneet essealaisilta ,siksi samanlainen se on.
T.P.Laineen mukaan Jeesus ja Johannes vain toteuttivat essealaisen veljeskunnan tavoitteet lopunaikaa varten. Munkkijärjestö ja opetustoimi olivat essealaisilla ja toteutus ja maallikko jäsenien värvääminen tapahtui Jeesuksen toimesta.
Totta kai munkkisäännökset olivat ankarampia kuin maallikojäsenien säännöt. Mutta rahallinen ja muu tuki tuli tavalliselta kansalta ja muutamalta varakkaalta esim. Joosef Arimatialaiselta.
Sapatin pidosta essealaisilla oli oma kalenterinsa(aurinkokalenteri) ja näin ollen sapatti ja muut juhlapäivät tapahtuivat eri aikaan. Muistutan viellä että,lopun aikoja varten pyrittiin kasvattamaan jäsenmäärää ja munkkilaitos oli vain essealaisuuden jyrkempi muoto.
Johannes Kastajan mahdollisesta essealaisuudesta on jo enemmän näyttöä.Myös monet kirkon tutkijat hyväksyvät tämän. Johannes Kastaja oli askeettinen ja toimi samalla alueella ,kuin essealaiset.Mutta kun Hän oli Jeesuksen serkku...
Jeesus sanoi myöskin veljestään Jaakobista samoin kuin Johanneksesta: Hän on syntymästään saakka pyhä (Tuomaan evankeliumi)
Jeesus mainitsee:olkaa täydelliset niinkuin taivaallinen isänne on. Täydellisyyden tavoittelua-munkkilaitos.
Mainitsit Galilean olleen Jeesuksen saarnaamisen kohdealue. Tätä on käytetty todisteena essealaisteoriaa vastaan ,mutta miksi Jeesuksen perhe tuli Betlehemiin verollepanolle? ja miksi Johannes kastoi Jordan-virralla niinkuin eselaisetkin?(Qumranin lähellä), miksi alkukirkon päämaja oli nimenomaan itä-Jerusalemissa?
Galilea tuohon aikaan olikin kaikenlaisen kansankiihottamisen oiva kohde. Nasaretin kaupunkia ei minun tietääkseni ole edes ollut Jeesuksen aikaan ja nasaretilainen on voinut tarkoittaa myös ns.nasiiria eli munkkia.
Väitetään että Garmel-vuorella (Pohjois-Israelissa)olisi ollut essealaisten todellinen tukikohta.
Jordan-joen kaste on hyvinkin voinut olla ns. sotilaskaste(T.P.Laine) ja samalla messias-kaste.
Liikuihan heidän piirissään myös sotilaita.
"T.P.Laineen mukaan"
T.P. Laine on koulutukseltaan ekonomi ja hänen kirjansa ovat kustantajan mukaan tyypillistä vapaa-ajattelija materiaalia.
"T.P. Laine s.42"
:D
"Googlettamalla löytyy jos vain hakee!"
Huh! eikä lähdekritiikkiä lainkaan :D
lähinnä englanninkielisistä kirjoista,mutta totta kai on helpompi lukea suomalaisesta lähteestä.
Kumma juttu, ettei olekaan aiemmin juolahtanut mieleen että aivan kuten Jeesuksen syntymän hetkikin on polemiikin alainen, niin sitä voi olla kuolemakin. Sitä on vain tottunut ajattelemaan että pääsiäinen mikä pääsiäinen.
Mutta tuosta viikunapuusta sen verran, että olen lukenut muistaakseni Barbara G. Walkerilta että viikunapuu on Jumalattaren symboli. (Minkä erityisen tietyn jumalattaren, sitä en nyt osaa tähän hätään sanoa.) Olisi siis mahdollista että se osio missä Jeesus kiroo viikunapuun olisi sepitelmä jonka kristinuskon suuntaa ohjailleet tahot olisivat kyhänneet saadakseen vallan kirkossa visusti miehille ja miespapeille.
(Tästä juolahtaakin mieleeni, että kun esoteriassa on hahmoteltu että Adamin ja Eevan ns. lankeamus olisi johtanut siihen että henki joutuu fyysiseen kehoon eli "pukeutumaan vaatteisiin", niin onko viikunanlehti sitten viittaus siihen että Jumalattaren >>> naisen kautta ihmiset pukeutuvat lihaan, ts. syntyvät maailmaan. Mutta tämä nyt näin sivuhuomiona vain.)
>>Mutta tuosta viikunapuusta sen verran, että olen lukenut muistaakseni Barbara G. Walkerilta että viikunapuu on Jumalattaren symboli. (Minkä erityisen tietyn jumalattaren, sitä en nyt osaa tähän hätään sanoa.) Olisi siis mahdollista että se osio missä Jeesus kiroo viikunapuun olisi sepitelmä jonka kristinuskon suuntaa ohjailleet tahot olisivat kyhänneet saadakseen vallan kirkossa visusti miehille ja miespapeille.>>
Mielenkiintoinen ajatus. Paratiisin Eeva, käärme ja hyvän ja pahatiedon puuhan (mahd. viikunapuu) kuvasivat ilmeisesti kanaanilaista Ashera-jumalatarta, jonka eräs nimi oli Chawat (Eeva on hpr. Chawah), eräs olomuoto käärme ja jota palvottiin vehreiden puiden alla. Varmuudella viikunapuu liitettiin ainakin egyptiläiseen Hathoriin. Mutta toisaalta melkein mistä tahansa kai voitaisiin vetää yhteyksiä johonkin myyttiin, ja mielestäni tässä tapauksessa yhteys vaikuttaa heikolta. Ja miksi pukea tälläinen asia vertaukseksi, kun Paavalikin aivan avoimesti kieltää naisia opettamasta? Helpompaa olisi ollut laittaa Jeesus sanomaan haluttu asia suoraan. Roomaa vastaan kapinoimisesta puhuminen on kuitenkin luonteeltaan erilaista, ja syytä pitää salassa ja peiteltynä. Pikemminkin se edustanee Jeesuksen kiukutteluineen markuslaista realismia, jossa hänet lisäksi mm. kuvataan aviottomaksi lapseksi, hänen perheensä pitää häntä hulluna ja hänen kerrotaan kerran suuttuneen eräälle parannettavalleen (Mrk. 1:41, alkup.). Luukaskin tulkitsee sen kuvaavan Israelia, jättäessään koko tapauksen pois ja kertoessaan sen sijaan viikunapuu aiheisen vertauksen. Samoin Matteus muuttaa tarinaa siirtämällä temppelinpuhdistuksen jo edelliseen päivään, ei heti kiroamista seuraavaksi, ja kuvaamalla puun kuivettuneen välittömästi, eikä vasta seuraavaan päivään mennessä. Syynä tähän on mahdollisesti ollut se että Matteus on kokenut tapauksen ilmaiseman kiukunpuuskan ja sitä seuranneen riehumisen temppelissä niin nolona että hän on halunnut katkaista niiden välisen yhteyden ja korostaa tapauksen ihmeluonnetta, laittaen Jeesuksen johtamaan puun kuivettumisesta (toisin kuin Markuksella) opetuksen uskon voimasta. Nolostumista taas pidetään historiallista autenttisuutta puoltavana tekijänä.
>>(Tästä juolahtaakin mieleeni, että kun esoteriassa on hahmoteltu että Adamin ja Eevan ns. lankeamus olisi johtanut siihen että henki joutuu fyysiseen kehoon eli "pukeutumaan vaatteisiin", niin onko viikunanlehti sitten viittaus siihen että Jumalattaren >>> naisen kautta ihmiset pukeutuvat lihaan, ts. syntyvät maailmaan. Mutta tämä nyt näin sivuhuomiona vain.)>>
Tuo esoteerinen tulkinta saattaa olla anakronistinen, mutta jonkinlainen yhteys "Kaiken elävän äidin" ja viikunapuun välillä on saattanut kyllä olla.
Heikki
...todennäköisesti tapahtui kun hänen(oletettu) runneltu tomumajansa ei enää kestänyt tässä n.s. tunnustetussa pyhässä(myös oletettu) kirjoitus(sallitut osat!)kokoelmassa väitetyn kuvatunlaista kärsimystä naulittuna puuristille ja `henkensä´ heitti,kö ?!?
Eli n.s. viskasi lusikan nurkkaan...veti viimeiset Nortit(on meinaan vielä parit jäljellä!)...astui kylmäsääristen valtakuntaan...laski viimeset kuolat suupielestään...meni saattohoito-osaston takaovelle...laskettiin matojen ruoaksi...meni kaukolämpöverkon lämmitykseen...jne....
Vai oliko tässä kyse almanakallisesta tahi metaforisesta asiayhteydestä,kö ?!?
lol
;^D